6.8.2022

 

 

Sain Discogsissa kuuntelu-urakan valmiiksi. Seiskat ja maksit vuosilta 1979-1982, vain 12-tuumaiset vuosilta 1983-1986, julkaisumaina UK, Saksa, Hollanti ja USA. Tutut levyt jätin väliin. En yleensä kuunnellut kappaleita kokonaan, vaan ajan säästämiseksi lyhyt tai lyhyehkö näyte riitti. Vuosien 1983-1986 osalta pääasiallinen mielenkiintoni oli kaikenlaisessa tanssimusiikissa. Mielikuvani eri maiden musiikkimausta sekä musiikin muuttumisesta noiden vuosien aikana vain vahvistuivat tämän kaiken myötä.
    Vuoden 1979 amerikkalaisia 12-tuumaisia oli raivostuttavan puuduttavaa kuunnella. Pelkkää bulkkidiskoa.
    Siirtyessäni brittilevyistä kuuntelemaan saksalaisia levyjä sain joka kerta ällistellä musiikin tason rajua pudotusta. UK-levyjä kuunnellessa saattoi kuulla ihan mitä tahansa, kummallista ja vähemmän kummallista. Saksalaisilla oli hirvittävän huono musiikkimaku. 1982 alkoi pikkuhiljaa parantua, kun Neue Deutsche Welle rupesi nostamaan päätään. Yleisvaikutelmaa seiskoista en muista, mutta 12-tuumaisten kohdalla 1983 tarjosi runsaasti sakeaa syntetisaattorien vonguttelua. 1984 oli maksilevyissä ihan hyvää tarjontaa Saksasta, mutta 1985 järkytti: lähes pelkkää italodiskoa, NDW-levyjen loistaessa poissaolollaan.
    Hollantilaiset tarjosivat myös paljon paskaa musiikkia, mutta heillä oli enemmän kosketusta muuhun maailmaan, ja seasta löytyi laatukamaakin. Amerikkalaiset tosiaan ovat tehneet aina kaavamaista musiikkia. Kaikki diskolevyt kuulostavat samalta, funk-levyt samalta, räppilevyt samalta, rock-levyt samalta...

    1983 tanssimusiikki alkoi yleisesti ottaen olla elektronisempaa ja siten mielenkiintoisempaa. Vuoden 1982 diskosoundi olikin aika eltaantunutta. Vuoden 1983 Hollanti-makseista löytyi joitakin tymäköitä diskolevyjä, joiden kuunteleminen oli nautittavaa.
    Eniten nautin amerikkalaisten elektro-levyjen kuuntelusta, paitsi niistä, joissa räppäiltiin. Onneksi rap-levyt tunnistaa Discogsissa hip hop -genrenimikkeestä, joten niitä pystyy välttämään halutessaan.

Vuoden 1985 diskomusiikin kuunteleminen oli vielä viihdyttävää. Vuosikymmenen puolenvälin brittidiskossa huomasin jotain sellaista lämpöä ja sympaattisuutta mikä yleensä puuttui jenkkiläisestä tanssikamasta, mutta 1986 diskolevyt lähinnä tympivät. Olen aiemmin kirjoittanut, että jo vuoden 1986 lopulla, 12-vuotiaana, totesin itsekseni, että nyt ei ollut niin hyvä musiikkivuosi kuin edellisvuosi eli 1985, mutta hyvää tavaraa tuli edelleen. Vuosien vieriessä pettymykseni päivän hittimusiikkia kohtaan vain kasvoi, ja kuuntelin mieluummin vanhempaa kamaa. Eli se, että nykyisin lähinnä halveksin vuoden 1985 jälkeen tehtyä musiikkia ja kuuntelen hyvin niukasti vuoden 1989 jälkeen tehtyä musiikkia ei ole vanhempana syntynyt asenne, vaan huomasin jo teininä, että musiikista katosi jotain. 1992 pidin mm. The Farmin Rising Sunista ja ZZ Topin Viva Las Vegas -coverista, 1993 minua innostivat vielä Earth Wind & Firen comeback-hitti Sunday Morning sekä Billy Joelin River of Dreams ja All About Soul, mutta 1994 olin täysin hylännyt päivän musiikin ja elin sataprosenttisesti menneisyydessä.

Déjà vu -fiiliksen aiheuttaneita biisejä löytyi vielä melkoinen liuta:

Sheryl Lee Ralph: In the Evening (1984)
Hardrock Soul Movement: Do It Any Way You Wanna (Jam, Jam, Jam) (1985)
Via Afrika: Via Afrika (US Remix) (1984)
Sly & Robbie: Don't Stop the Music (vanha Yarbrough & Peoples -hitti. Sly ja Robbie versioivat sitä varsin sekavalla julkaisuhistorialla: esittäjänimellä Bits & Pieces tehty alkuperäinen versio vuonna 1981, promosingle tuli 1985, 1987 uusi versio julkaistiin Boops (Here We Go) -singlen b-puolella)
Freddie Jackson: He'll Never Love You (Like I Do) (1985)
Prediction: After the Dance Is Through (1985)
Lisa Lisa and Cult Jam with Full Force: Can You Feel the Beat (1985)
Lisa Lisa and Cult Jam with Full Force: I Wonder If I Take You Home (1984)
Kurtis Blow: If I Ruled the World (1985)
Kurtis Blow: AJ Is Cool (1985)
DeFilm: I Saw Your Dream (1985)
9.9: All of You For All of Me (1985)
Airplay: For Your Love (1985)
C.C. Catch: I Can Lose My Heart Tonight (1985)
Stretch: Why Did You Do It? (Remix) (1975 / 1985)
Brother Johnson (George Johnson): Back Against the Wall (1985)
Corey Hart: Boy in the Box (1985)
Trinere: Can't Get Enough (1985)
Chip E. Feat. K. Joy: Like This (House Mix) (1985)
Shirley Murdock: Truth Or Dare (1985)
Cutmaster D.C.: You Don't Really Wanna Battle (Instrumental) (1985)
Regina: Baby Love (1986)
Emanon: Fresh Beats (1986)
Colonel Abrams: I'm Not Gonna Let (1985)
Cerrone & LaToya Jackson: Oops Oh No! (1986)
Serious Intention: Serious (1986)
Ellie Warren: Satellites (1986)
Dead Or Alive: Something in My House (U.S. Wipe-out Mix Part 2) (1986)
T.C. Curtis: Slave of Love (1986)
Candi McKenzie: Turn Me Up (1986)
Sandy Marton: Exotic and Erotic (1986)
Company B: Fascinated (1986)
Picture Perfect: Prove It, Boy (1986)
Willie Wonka: What Is House? (1986)

sekä italodiskohiteistä tehty Italo Boot Mix Vol. 9 (levyn kakkospuoli), Aretha Franklinin hiteistä tehty Aretha Megamix ja Madonnan hiteistä tehty Heaven Mix, jotka kaikki muistin nauhoittaneeni joskus Ocsidista.

Toivoton löydettävä edes nettistriiminä on suomalaisen DJ Peltsin tekemä pitkä miksaus vuoden 1986 listahiteistä. Samantha Foxin Touch Me, James Brownin Living in America, MC Miker G & DJ Svenin Holiday Rap, Whitney Houstonin How Will I Know, Europen The Final Countdown, Diana Rossin Chain Reaction, a-ha:n Take on Me (no, se oli vuoden 1985 hitti, mutta se oli silti mukana), Stevie Wonderin Part-Time Lover... mitä muita biisejä siihen oli sotkettu mukaan... en jaksa muistaa kaikkia. Tuokin miksaus soi Ocsidissa vuoden 1986 lopulla, mutta sitä ei ole julkaistu levyllä, joten sitä ei löydä mistään.

Tanskalaisyhtye DeFilmin I Saw Your Dream oli ilahduttavin löytö, se nimittäin oli yksi niistä kadonneista, tunnistamatta jääneistä toivebiiseistä, jotka minulla oli kasetille nauhoitettuina 80-luvulla, ja jotka olen koettanut löytää ja saada takaisin. Muistin, että biisi olisi ollut AOR:ää tai areenarokkia, mutta onkin aika syntesoitu, ehkä enemmän powerpoppia. Hyvä kappale on, mitä nyt laulajalla olisi saanut olla voimakkaampi ääni. Minulla olikin epäilys, että tanskalaisesta kappaleesta voisi olla kyse, sillä kuuntelin 1985 radiosta yhtä ohjelmaa, jossa esiteltiin uutta tanskalaista rokkia. Äänitin kasetille pätkän Kim Larsenin Papirsklipiä, ja sen jälkeen kasetillani soi tuo I Saw Your Dream, jota olen kaikkien näiden vuosien aikana kutsunut nimellä I'm So Young. En kuitenkaan ollut varma biisin tanskalaisuudesta. Joskus kuuntelin Discogsin ja YouTuben avulla sekalaista senmaalaista 80-luvun puolenvälin musiikkia, mutta raskasta se oli. Enimmäkseen joko hassua, lapsellista hömppää (Kim Larsenin soolot mukaanlukien) tai kuuntelukelvotonta mökää. Kai tanskalaisilla sitten on sellainen hassutteleva mielenlaatu.
    Vielä kolme kadonnutta, joskus kasetilla kopioina omistamaani biisiä jäljellä. Kun ne vain löytäisi. Yhdessä kappaleessa taisi olla laulukielenä joko saksa tai tanska. Alussa äänikuva, jossa astronautit ja avaruusaseman työntekijät keskustelevat radion välityksellä, kuuluu lähtölaskenta ja avaruusraketti lähtee. Katsoin vuosi sitten YouTubesta 1971 valmistuneen elokuvan Earth II (ohj. Tom Gries), ja siinä alkuminuutit kuulostavat hyvin samoilta kuin sen kadonneen biisin intro. Taustalle vielä sanatonta oooooooooooooooooooo-mieslaulua, niin saa erinomaisen kuvan siitä, miltä kappaleen alku kuulosti. Raketin laukaisun jälkeen lähti biisi soimaan: rento, keskitempoinen poprock-biisi, mukavaääninen mieslaulaja. Äänitinköhän kappaleen Rockradiosta vuonna 1985? Kasetillani sitä edelsi Outi Poppin kertoma vitsikäs tarina Margaret Thatcherista, Ronald Reaganista ja kansainvälisestä lehdistötilaisuudesta, joka päättyi kaaokseen.
    Kahdessa muussa kappaleessa taisi olla laulukielenä joko espanja tai italia. Kokonaan vocoderin läpi laulettu elektroninen biisi, jota kutsun nimellä "Bocking Stress", koska jotain sen kuuloista siinä hoettiin. Radiosta äänitin joko 1985 tai 1987. Toista kutsun nimellä Dosca, se oli höntti, keinuvarytminen kappale, päävokalisti ja miestaustalaulajat hyvässä harmoniassa. Ihan pöhkö kappale laulutulkintaa myöten, mutta jotenkin pidin siitä silti. Muistan sanoituksesta joitakin sanoja: tutti, ara playa, exotiche, señorito... no, kielitaitoni vuonna 1985 oli vielä alkeellisella tasolla, joten aika nonsense-sanojahan nuo ovat. En ymmärtänyt 11-vuotiaana vieraiden kielten päälle sen vertaa kuin nykyään.

Ehdoton kirkkain kärki kuulemistani kappaleista on seuraavanlainen:

Bobby Broom: Beat Freak (1984)
China Burton: You Don't Care About Our Love (1979)
Cori Josias: Takin' It Straight (1983)
Diesel: Sausolito Summernight (1979)
Harry Thumann: Underwater (1979)
Romy Haag: Life Goes On (1985)
Strate: Break Dance Mamma (1984)
Syncbeat: Music (1984)
Vivabeat: Man From China (1979)

Cori Josias, Harry Thumann ja Syncbeat piti jopa hankkia oikeina levyinä CDandLP:n kautta. Olisin halunnut myös China Burtonin ja Straten, mutta ovat liian harvinaisia ja kalliita.

Herb Alpert teki 1980 aika huiman coverin The RAH Bandin Beyond-instrumentaalista. Kannattaa kuunnella myös pikkuklassikoita Rise ja Rotation vuodelta 1979. Viihdemaakari Alpertilla oli vähän enemmän yritystä ja musiikillisia ideoita noihin aikoihin.

Tämä saa erityismaininnan kaikkein happoisimpana, hörhömäisimpänä, kummallisimpana levynä jonka sain kuulla:

Tripple B Co. Featuring General Jo & The Intergalactic Empire: The Base Rock / Don't Mess (1984)

Silti jaksoin kuunnella sitä. Ei mennyt rasittavalla tavalla omituiseksi.

Jos joku haluaa vielä lisää kuunteluvinkkejä, niin vuoden 1983 levyjä kuunnellessani aloin laatia listaa erityisen hyvistä levyistä. Hypnoottista tai äärimmäistä elektroa ehkä vähän juustoisena, sähäkkää diskoa, jänniä tunnelmia tai muuten vain hienoja teoksia:

UK 1983:
Hashim: Al-Naafiysh (The Soul)
The Extra T's: Flash Boogie

Unity: Heat Your Body Up
Blue Feather: Let It Out
Quando Quango: Love Tempo
Torch Song: Prepare to Energize
Electric Mind: Pick Me Up (Can We Go)
Blitz: Solar
Elixia: Soho Phaze
Montana Sextet Featuring Nadiyah: Who Needs Enemies (With a Friend Like You)

Germany 1983:
Inner System: ABC (Electric)
X-Ray Connection: Replay (Space Mix)
Helen: Witch

Netherlands 1983:
Thrust: Can't Wait to Get to You
Dance Reaction: Disco Train (Remix)
X-Ray Connection: Get Ready
M.D.M.C.: How About It (Electro-Mix)
My Mine: Hypnotic Tango

US 1983:
Serge Ponsar: Back to the Light
Cybotron: Clear
Casanova: Eye Contact

Magic Morris: (I'm) Choosing You / (Let's Get) Funk-Ka-Fized
QSD: Jam the Jam
Transit Authority: You Make My Life So Right
Randy Andy: The Motor Song (Dub Version)
The Eko: TKO

UK 1984:
This Island Earth: See That Glow
Germany 1984:
Üdytü Ützeltürk And His Male Harem: Kairo / Kosak 2000
US 1984:
The Empyre: Raiders of the Lost Groove
Kerry Campbell: Rapture
Cybotron: Techno City
The Buggers: The Bugger Groove

US 1985:
Kosmic Light Force: Mysterious Waves
Alvin (Alvin Fields): Nothing Heavy
Ramsey Lewis: This Ain't No Fantasy

Joitakin alaviitteitä:

Blitz: Solar. Sama Blitz, joka tunnetaan oi-punk-yhtyeenä. Tim Harris innostui sitten elektronisemmasta postpunkista / new wavesta ja eksytti yleisönsä. Se merkitsi bändin loppua.
Montana Sextet: Who Needs Enemies. M.A.R.R.S.:in Pump Up the Volume -klassikko sämplää kappaleen alkua. Tarkemmin sanottuna Pump Up the Volumen 1987 tehty brittiläinen 12 tuuman remiksaus.
Helen: Witch. Katsoin YouTubesta videon, jolla on mukana seitsemän minuuttia japanilaisesta piirretystä elokuvasta Belladonna of Sadness (1973). Arvelin, että osa kappaleen oudosta viehätyksestä tulisi tuosta psykedeelisen mustasta ja happoisesta animaatiosta, mutta sain myöhemmin todeta, että Witch toimii hyvin omillaankin.
The Buggers: The Bugger Groove. Tätä on kuulemma sämplätty myöhemmin ahkerasti. Ilahduttavaa minusta, että vaikken varsinaisesti keräile 80-luvun tanssilevyjä, silti minulta löytyy yksi 12-tuumainen, joka sämplää The Bugger Groovea: D.S.M.:n Warrior Groove.

Jokereina vielä nämä, jos haluaa kuunnella noiden lomassa hiukan rauhallisempaa tanssimusaa:

Candido: Thousand Finger Man (1979)
Purple Flash: We Can Make It (1984)

Voi kokeilla myös miten Funkmeisterin War Dance (The Debauch Mix) vuodelta 1984 puree. Minusta sekin on aika mielenkiintoinen, vaikkei ihan niin mainio, että ottaisin sen vakituiseen kuunteluun.

 

G'Race: Manhattan (1983)

Tuo kerralla päähän tarttuva hollantilaishitti saa vielä erikseen maininnan kappaleena, joka ensin kuulosti tutulta, ja ajattelin äänittää sen talteen. Sitten tajusin, että se kenties kuulostaa tutulta vain siksi, että se muistuttaa vanhaa Iko Iko -klassikkoa.

Krootchey: Whatazzy (1984)

Tälle ranskalaiskappaleelle tehtiin hauska ja päällisin puolin täysin mielenvikaiselta vaikuttava musiikkivideo, joka jaksaa äimistyttää ja viihdyttää. Musta homoseksuaali Philippe Crutchet halusi kuitenkin tuoda esille myös rasismin vastaista sanomaa. Kannattaa lukea YouTube-videon esittely.

 

Kuuntelu-urakka jatkuu. Vuosien 1984 ja 1985 ranskalaiset 7 ja 12 tuuman diskosinglet, hollantilaiset seiskat ja saksalaiset LP:t. Vuosien 1984-1987 italialaiset ja espanjalaiset LP:t. Haluan löytää vielä ne kolme kadonnutta, tunnistamatonta toivebiisiä, ja elän toivossa, että noilta osastoilta ne löytäisin.

 

Mitä muuta? Löysin Mixcloudista 26 jaksoa Radio 1982- ja Radio 1983 -ohjelmia, joita Tapani Ripatti juonsi ennen Ocsidia. Siitä sentään kerron vain Legatio Musicassa:

https://legatiomusica.blogspot.com/2022/08/radio-1983.html

https://legatiomusica.blogspot.com/2022/08/radio-1982.html

 

Tapsalla oli 90-luvulla Tri Patti's Partyline -niminen ohjelma, jota tosin taisin kuunnella vain kerran pari - ainakin Taalintehtaalla sivarina ollessani. Mies soitti sinä iltana sarjan 80-luvun homodiskoklassikoita. Divine: You Think You're a Man. Man 2 Man: Male Stripper. Patrick Cowley: Megatron Man. Ken Laszlo: Hey Hey Guy. Nauhoitin nämä kasetille. Nautittavia kaikki, etenkin tuo Cowleyn kappale.

 

Vuosituhannen vaihteen tienoilla, 2000-2001 lainasin pääkaupunkiseudun kirjastoista kaikki punk- ja new wave -kokoelma-CD:t jotka vain suinkin jostain valikoimasta löytyivät. Olin innostunut britti- ja jenkkipunkista ja uudesta aallosta, ja noiden kokoelmien avulla tuli hoidettua perehtyminen hienosti. Nauhoitin kaikki hyvät biisit kaseteille. Vuosien varrella monet noista kappaleista on tullut hommattua oikeilla vinyyli- ja CD-levyillä, loputkin ovat yhä tallella CD-R -levyille poltettuina sekä tietokoneeni kovalevyllä. Mietin, että pitäisi hankkia vielä lisää noita biisejä oikeilla levyillä, ja ainoa mieluisa tapa oli ostaa juuri niitä kokoelma-CD:itä, jotka takavuosina kirjastoista lainasin. Niiden punk- ja new wave -bändien omien leyjen kerääminen ei ollut mieluisa vaihtoehto, mieluummin halusin ne samat Rhino Recordsin kokoelmat jotka lainasin. Viisi ensimmäistä osaa Just Can't Get Enough: New Wave Hits of the 80's -sarjasta. Kaksi Postpunk Chronicles -kokoelmaa, Going Underground ja Scared to Dance. DIY-sarjan osat The Modern World ja Blank Generation. Nämä tilasin tai yritin tilata Amazonista. Muut löytyivät, paitsi ei Postpunk Chronicles: Going Underground. Siitä kauppaa pari myyjää sellaisia kappaleita, joiden kansivihot ovat hävinneet tai kärsineet vaurioita, ja yksi pyytää tolkutonta hintaa. Taitaa olla keräilyharvinaisuus tuo nimenomainen sarjan osa. Postpunk Chronicles -CD:itten kansivihoissa on hauskoja ja hyviä kommentteja kustakin biisistä tai yhtyeestä musiikin parissa jollain tavalla työskenteleviltä, toimittajilta sun muilta. Kyllä niiden vihkojen pitää olla tallella hyväkuntoisina.

 

Finnish cartoonists as record cover artists -listani ylläpito Discogsissa on ollut lähes täysin retuperällä vuosien ajan kaikkien muiden duunien takia, mutta nyt olen tehnyt sille kunnon päivityksen.

 

Kesäloma loppuu. Mukava hellekesä on ollut, tosin helteistä nauttimista on haitannut jatkuva sisälläolo loman aikana hiostavassa asunnossa. On myös tuntunut vähän pahalta muiden eurooppalaisten puolesta, jotka ovat joutuneet kärsimään tappohelteistä. Mielessä on pyörinyt ajatus, että nyt se maapallon tuhoutuminen on tosissaan alkanut. Pahemmiksi vain menevät asiat, eikä mistään enää nousta. Maailma oli parempi paikka kun olin lapsi, mutta minulla oli idyllisen pinnan alla asiat huonosti. Nyt kun oma elämäni on ihanaa, onkin maapallolla asiat koko ajan huonommin. Ei ole reilua. Ja minä joudun todistamaan kaikkea tätä tuhoutumista. Elinvuosia riittää minulla vielä runsaasti, ellei jokin vie minua ennenaikaisesti. Pelottaa.

 

20.8.2022

 

 

 

3.9.2022

 

 

Ilta-Sanomien Kuukauden kotimaisille sarjakuville tein niin kattavan katsauksen kuin mihin kykenen. En minä aikoinaan kovin monta Kuukauden kotimaista huomannut. Suhteita ja suhteettomuuksia, Ötökkä, Häjyt, Merkillistymyksiä, Poke, Raha ratkaisee ja Les Birds vuosina 1986-1987, Takatalvisota, B-mies, Kapteeni Troot-Trootin balloona (taisi olla jokin jatkuvajuoninen seikkailu kuumailmapallolla) ja Kissa Kervinen vuonna 1990, Kramppeja ja nyrjähdyksiä vuonna 1992, Tuomo ja Fabian, Rollarit Aitoossa sekä Jim Tucker vuonna 1994.

Kuten olen aiemmin kirjoittanut, minulta löytyy kaapista yhä Ilta-Sanomat 6. kesäkuuta 1994. Siinä sarjakuvapalsta on tämän näköinen:

 

 

Oudommat tapaukset tuossa ovat Jeff MacNellyn Shoe (K. Vaakku), Doug Marletten Kudzu (Runoltaja) ja Bill Holbrookin On the Fastrack (Uraputki). Runoltaja on mielikuvissani tahtonut vähän sekoittua K. Vaakkuun, ehkä graafisessa ulkoasussa on jotain samaa. Kvaakissa kävin vähän vuoropuhelua Jukka Laineen kanssa Uraputkesta. Tuossa stripissä esiintyvä naishahmo on juuri Virpi Rommel, Arskan vaimo.
    Bill Holbrookilla on pari muutakin strippisarjaa. Eläinsarjakuvasta Kevin and Kell luin vuosien 1995-2002 stripit viime vuoden vappuna ja tykkäsin. Olisin mielelläni perehtynyt myös Holbrookin kolmanteen sarjaan Safe Havens ja tsekannut Uraputken nykykunnon, mutta silloin olisi pitänyt maksaa Comics Kingdomille, jotta olisin saanut lukea strippejä.

Kuukauden kotimainen -katsaukseeni laitoin tallettamani Suhteita ja suhteettomuuksia -stripin. Leikkeestä näen, että IS:n sarjakuvat vuonna 1986 olivat Tenavat, Pitko, K. Vaakku, Dick Tracy, Hi and Lois, Lempi, Velho, Karvinen sekä Hulda ja Johannes. Pitko on sama kuin Retu eli Koiraskoira, eli Alex Grahamin Fred Basset. Pahus, kun en muista mikä sarjakuva Hulda ja Johannes oli. Googlaaminen ei auta tuon selvittämisessä.

Ilta-Sanomissa julkaistiin jonain vuonna myös hollantilaista dekkarisarjakuvaa Grijpstra & de Gier. Amsterdamin rikospoliisin etsivät loi kirjailija Janwillem van de Wetering, jokunen kirja on käännetty suomeksikin. Piirtäjä Theo Steeman teki hahmoista sarjakuvaakin, mutta tasokas sarjakuva jouduttiin lopettamaan käytännön hankaluuksien takia sen jälkeen, kun kaksi tarinaa oli piirretty. Toinen niistä on Jalavan Suuri sarjakuvakirja III:ssa. Yksi näyteruutu on Keijo Ahlqvistin ja Ari Kutilan Piirrä sarjakuvaa -oppaassa.

Iltiksen lauantaisivut sunnuntaisarjakuvineen ja yllätyskuvineen ovat oma lukunsa. Netistä löytyi ennen tarkka luettelo kaikista IS:n lauantaisivujen sarjakuvista vuosilta 1986-1997. Otin luettelon talteen, tallensin sen .txt-tiedostona. Lisäksi poimin talteen ne 23 skannausta sarjakuvaliitteistä, jotka oli pistetty luettelon oheen. Koska luettelo näyttää hävinneen netistä ja koska se on liian pitkä tänne kopioitavaksi, uploadasin sen Google Driveen. Siinä on sekä .txt-tiedosto että kaikki skannaukset. Tenavat, Pikku kuningas, Valerian, Masi, Rantanplan, Tintti neuvostojen maassa, Brétecherin Paniikki Eedenin puutarhassa, Hunt Emersonin Hammaslääkäri ja Aku Ankka - noita saa silmäillä.

Iltalehdestä on jäänyt mieleen jotain muutakin kuin Kari Pekosen Iltatyttö-kuvat. Ainakin uusiseelantilaisen Murray Ballin Footrot Flats esiintyi siellä nimellä Ryynäsen farmi. Minusta sarja oli raskasta luettavaa. Ruudut oli piirretty tukkoon, graafinen yleisvaikutelma oli sotkuinen ja epäselvä, ja yhdessä stripissä saattoi olla viisikin ruutua. Roger Kettlen kirjoittama ja Andrew Christinen piirtämä brittisarja Beau Peep kertoi Ranskan muukalaislegioonasta, ja nimekseen se oli Iltalehdessä saanut Mokkerit. Johonkin englantilaiseen miestenlehteen, jota kävin muinoin jossain sex-shopissa ostamassa jokusen numeron, nimimerkki Randy piirsi sarjakuvia ja pilapiirroksia. Piirrostyyli oli ihan Andrew Christineä. Leipä on sarjakuvapiirtäjän revittävä mistä sitä vain saa. Sarjakuvat - kuten mafiaparodia The Legend of Frank Baloni ja kivikauteen sijoittunut Steg - oli piirretty täyteen puhuvia päitä, taustojen ollessa niukkoja. Niinpä ne eivät vaikuttaneet kiinnostavilta. Oli Mokkereissakin samaa vikaa.

Noiden lisäksi julkaistiin Iltalehdessä ainakin ranskalaisen Dupan Cubitusta ja Guy Gilchristin Muppetteja. Tuossa yksi lehdestä leikkaamani Cubitus-sanomalehtistrippi, mukana julkaisupäivämäärä:

 

 

17.9.2022

 

 

 

Hufvudstadsbladetin lukijat saivat siis joskus 1980- tai 1990-luvulla tutustua amerikkalaissarjakuvaan nimeltä Bloom County.

https://en.wikipedia.org/wiki/Bloom_County

https://www.gocomics.com/bloomcounty

Minä olin myös yksi niistä, jotka sarjakuva lopulta kietoi pauloihinsa, vaikka suhtauduin siihen pitkään varauksella. En vieläkään pidä sen huumoria täysin onnistuneena. Liikaa pinnistelyä. Bloom County -kokoelmia löytyi Akateemisesta kirjakaupasta joskus 90-luvun loppupuolella, poimin niistä kaksi parasta: Bloom County Babylon ja Billy and The Boingers Bootleg. Vuoden 2017 sarjakuvafestivaaleilla löysin vielä Penguin Dreams and Stranger Things -kokooman Fennica Comicsin pöydästä. Bootleg ja Penguin Dreams sisältävät Hbl:stä tuttuja strippejä.

En tiedä vieläkään, onko Bloom Countya julkaistu Suomessa missään muualla. Berkeley Breathed lopetti sarjansa elokuussa 1989, mutta rupesi jo seuraavassa kuussa piirtämään sarjakuvaa nimeltä Outland. Sen oli tarkoitus olla kokeileva sarjakuva aivan eri hahmoilla, mutta lopulta Opus hiipi mukaan hahmogalleriaan, ja ennen pitkää Outlandista tuli Bloom Countyn päivitetty versio. Breathed lopetti Outlandin maaliskuussa 1995 ja jätti sarjakuvapiirtäjän hommat joksikin aikaa. En usko, että Outlandia on julkaistu suomeksi missään, mutta Turun Sarjakuvakaupassa näin joskus Outland-kokooman, jonka kuitenkin jätin ostamatta. Vilkaisin vain kokooman loppusivuja, joissa Steve Dallas rupeaa homoksi, ja Opus-pingviini kertoo hylänneensä Yhdysvaltojen yhteiskunnalliset realiteetit ja palanneensa Etelänavalle.

 

 

2003 Breathed palasi yllättäen sarjakuvantekijäksi, ja tuttujen hahmojensa pariin. Ainoastaan sunnuntaistrippeinä piirretty Opus oli yhtä kuin Bloom County Mk III. Olin yllättynyt, kun Ilta-Sanomat varsin tuoreeltaan otti Opus-sarjakuvan viikonlopun sarjakuvaliitteeseen. Koska tietääkseni Hufvudstadsbladet on ainoa sanomalehti Suomessa, joka koskaan julkaisi Bloom Countya, ja Opus-sarjakuvan ymmärtäminen vaati hahmojen historian tuntemista, IS:n lukijat mahtoivat olla aika pihalla. Opuksen huumori on lisäksi varsin omalaatuista, älyllistä, vaikeaselkoista ja räväkkää. Ilta-Sanomat jaksoi silti julkaista 106 strippiä, ennen kuin Opus haihtui sarjisliitteestä. Viimeinen strippi taisi tulla julki viikkojen paussin jälkeen - sillä välin tilalla oli julkaistu joitakin viikkoja jotain muuta. Minä leikkasin talteen joka ikisen stripin ja kiinnitin ne A4-arkeille. Tallella ovat edelleen, ja mietin, että minäpä skannaan ne ja laitan jakeluun. Skannasin ne vieläpä 600 dpi:n tarkkuudella, koska stripit vilisevät pieniä yksityiskohtia, joita oli varmaan IS:n sivuilta hankala huomata ellei tutkinut niitä suurennuslasilla. Tuli turhankin isoja kuvia, joten pienensin niitä 50%. Silti stripit ovat tämän linkin takana mukavan isokokoisia, joten pienistäkin yksityiskohdista pääsee nauttimaan. Suomentaja on tehnyt kiitettävää työtä käännöksen kanssa, sanaleikittelyä ja kielellistä mielikuvitusta löytyy vaaditusti ja tekstaus on notkeaa ja taidokkaasti alkuperäistä jäljittelevää. Vain kerran on kääntäjä luovuttanut ja jättänyt stripin alkuperäiseen englanninkieliseen asuunsa.

https://drive.google.com/drive/folders/1LmAiJY5JbY_DN0MzqYLEpqzPc1mJO-RI?usp=sharing

 

 

1.10.2022

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1    2    3    4    5    6    7    8    9    10    11    12    13    14    15    16    17    18    19    20    21    22    23    24    25    26    27    28    29    30    31    32    33    34    35    36    37    38    39    40    41    42    43    44    45    46    47    48    49    50    51    52    53    54    55    56    57    58    59    60    61    62    63    64    65    66    67    68    69    70    71    72    73    74    75    76    77    78    79    80    81    82    83    84    85    86    87    88    89    90    91    92    93    94    95