31.10.2013

Mitenkähän Spotifyyn pystyy lisäämään omakätisesti musiikkia? Jokin keino täytyy olla, sillä Spotifysta löytyy sellaisiakin levyjä, joita mikään virallinen taho ei ole voinut lisätä, kuten amerikkalaisen Hawksin CD:nä julkaisematon ensilevy vuodelta 1981 - sama vinyylirippaus, jota on jaeltu netin laittomissa musablogeissa. Kaipailisin Spotifyhin esim. Doll By Dollia, Help Yourselfiä, funkbändi Cameota, Love and Moneyn albumeja (All You Need Is..., Strange Kind of Love, Dogs in the Traffic), Friends Againia (albumi Trapped and Unwrapped), James Gangin varhaisempaa tuotantoa, Juicy Lucya, lisää suursuosikkini Eric Burdonin 60- ja 70-lukujen tekemisiä Animalsien kanssa ja ilman, Johannan vuosien 1979-1984 julkaisuja, australialaisia vanhoja klassikkolevyjä, Ohio Playersin vuosien 1974-1979 albumeja, Olympic Runnersia, Quantum Jumpia, Ernie Grahamia, Waria, Re-Flexiä, Kool & The Gangilta mieluummin 70-luvun funk-levyjä kokonaisuudessaan kuin miljoonia kokoelmia joissa kaikissa ne samat puhkisoitetut kasarihitit... Auttaisin mielelläni jos saisin ja voisin.

Minua ärsyttävät myös biisit jotka eivät suostu soimaan. Eilen kuuntelin Wreckless Ericiä ja minua pänni kun useampi biisi kieltäytyi käynnistymästä. Tsekkasin netistä ratkaisua ongelmaan, ja yleinen syy tuntuu olevan, että käyttäjällä on nämä soimasta kieltäytyvät biisit myös omalla kovalevyllään äänitiedostoina, ja Spotifyn Preferences-valikossa on Local files -osastossa olevat kohdat ruksattu. Minulla ei ole ainakaan tämmöinen seikka syynä siihen, että jotkut biisit eivät Spotifyssa soi, minulla ei ole esim. Wreckless Ericiä koneellani. Syy on siis jossain muualla. Poistin kuitenkin Local files -kohdan ruksit Preferences-valikosta. Auttaneeko nyt sitten...

Ikävä yllätys oli myös huomata Foreignerin viiden ensimmäisen levyn pakettia (jonka omistan) kuunnellessani, että kaksi esikoisalbumin biisiä oli typistettyinä sinkkuversioina. Epäilen myös, että pari biisiä oli miksattu uudelleen. Miksi näin, kun tuossa samaisessa 5 levyn paketissa oikeasti on albumit alkuperäisessä muodossaan?

 

6.11.2013

En halua elää enää ihmiselämää. Olen saanut siitä tarpeekseni. Haluan olla eläin vapaana luonnossa. Eikö kukaan voisi tappaa minua? Tai antakaa minulle ase, jotta voin tehdä sen itse.


7.11.2013

Aivoni ovat viime päivinä työstäneet Naavametsäläisiä seuraavaa sarjakuvaprojektiani Tsirpsiä. Sen tyyli ja fiilis ovat tarkentuneet, samaten ensimmäisen tarinan juoni. Minulla on ollut pieni pelko siitä, että Tsirps tulisi muistuttamaan kovasti yhtä hyvin tunnettua sarjakuvaa sekä erään tunnetun sarjakuvapiirtäjän tuotantoa. Enää en pelkää sitä. Olen nyt varma, että pystyn luomaan Tsirpsiin aivan oman hengen ja tunnelman. Kyllä siitä uniikki sarjakuva tulee. Sellainen, että se tulisi loksauttamaan leuat auki jokaiselta joka sitä lukisi, siis jos jotakuta nyt pätkääkään kiinnostaisi sarjakuvani. Näin onnellisestihan eivät asiat ole.1990 tekemästäni viisisivuisesta Tsirps-sarjakuvasta ei jää jäljelle muuta kuin tapahtumapaikka, tekstaustyyli, päähahmon ammatti ja isä sekä ehkä jotain muistumaa hahmon ulkonäöstä. Kaiken muun pistän aivan uusiksi.

Ensin on kuitenkin keskityttävä täysillä Naavametsäläisiin. Mutatoituneen metsän jälkeen tulee vielä neljä tarinaa. Jos saan tehdyksi kaksi vuodessa, voin käydä Tsirpsin kimppuun vuonna 2016. Kysymysmerkkinä on vain, missä jamassa silloin olen. Saanko tehdyksi itsemurhan ennen kuin Naavametsäläiset-projekti on lopussa?


9.11.2013

Onnistuin ahkeroimaan dialogin ja viitteellisen ruutujaon lopuille 18:lle MM:n sivulle. Huh, kun tulevat olemaan haasteellisia piirrettäviä. Ihan hirvittää. Mutta sisältö... e-en ole ikinä pystynyt näin kovaan kamaan. Kyllähän minä tiesin että minussa on paljon potentiaalia sarjakuvantekijänä, mutta silti yllätin itseni.


10.11.2013

Mokasin sivun 46 viimeisen ruudun perusteellisesti, joten se oli piirrettävä osittain uusiksi. Unohdin sen hemmetin imuputken. Myös Exofista ja jähmettynyttä pollaria oli pienennettävä. Minähän sanoin että loput MM:n sivut tulevat olemaan haasteellisia.


14.11.2013

Kävin tiistaina pankissa laittamassa 100 euroa luotolla nostettua rahaa tilille ja samalla lopetin sen 40 euron säästöprosessin. Tilille ropsahti 284 euroa Aktialta ja 39,70 euroa Elisalta joka huomautti kirjeitse, että olin maksanut heille sen verran liikaa suoritusta. Tänä aamuna maksoin loput laskut - niidenkin eräpäivä olisi ollut vasta huomenna. Helpottaa.

Uskalsin jopa käydä levyostoksilla. Rocket Records on CD:istänyt Nimbuksen Obuksen, Haikaran Ison linnun ja T.T. Oksalan Radio Stormin, joten etsin Keltaisesta Jäänsärkijästä näitä levyjä. Nimbus ja Haikara löytyivät, Oksalaa ei. Fennica Recordsillakaan ei ollut Oksalan levyä, joten kävin suomivinyyliosastoa läpi ja löysin Vanhan Isännän ensimmäisen. Vanhemmilla on tuo Mauri Kunnaksen kansitaiteen koristama levy, mutta he pitävät siitä kiinni varmaan vielä montakin vuotta. Levykauppa Äxästä tarttuivat mukaan Marilin-yhtyeen ainut levy "Marilin!" vuodelta 1986 - Heli Nevakare laulamassa - Wasama Quartetin "Dirty Date" sekä kaksi Svart Recordsin vinyylimuotoista uusintajulkaisua: Kuudes tunti ja "Kuinka tänään voit" sekä Widowsin "Fun?". Oksalaa ei sielläkään. Päätin luovuttaa toistaiseksi Radio Stormin suhteen. Ehkä törmään siihen vielä joskus.

RateYourMusicissa ei ole koko Marilin-bändiä. No, en minä sitä sinne lisää. Silloinhan minun pitäisi kirjoittaa artistiprofiili!

EDIT 24.11.2013: Oksalan CD tilattu ja saatu muutama päivä sitten Oulun Levykauppa Äxästä!


24.11.2013

50. sivun valmistuminen viivästyi hiukan, kun oli kaikkea muuta tekemistä. Ostin Akateemisesta uusimman Arne Ankan ja Timo Mäkelän Romeo & Julian. Sitten piti ostaa uusia kuitukärkitusseja, mutta mitenkäs Akateemisen alakertaan nykyään mennäänkään? Alas vievien rullaportaiden paikalla on nyt jokin Starbucks, enkä äkkiä silmäillen löytänyt toisia portaita tai edes opastetta. Suomalaisesta minä ne tussit sitten ostin.

En malttanut olla menemättä vielä Black & Whiteen hakemaan Mike Westhuesin New Morning Trainia. Ei ollut suomilevylokerossa, joten ajatellen että se lienee myyty jo, poimin itselleni Mikko Perkoilan Koira tapaa tuttujaan -LP:n (15 €) ja Harvest Homen Light Across the Mountainsin (35 €). Jälkimmäinen on Love-levy, ja Pasi kerää Love-levyjä, joten en taatusti ilmoita hankinnastani RYMissä. Kinuaa vielä sitäkin minulta. Paras olla tästälähin varuillaan siitä mitä levyhankintoja kreditoin RateYourMusicissa. Kyllä minä mieluummin säilytän levyt kuin myyn niitä. Ai niin, Westhues olikin ripustettu seinälle myyntitiskin lähelle. Liian myöhään huomasin. No, tilasin Divari Kangas -nimisestä antikasta Westhuesin NMT:n ja Goodbye Rosalitan. 49 euroa meni taas siinä, mutta kun Westhuesin levyjen lipsauttaminen ohi ostohimoisten sormien kerta toisensa jälkeen on ruvennut oikeasti harmittamaan. Kaikkea kivaa ei ole kerralla varaa ostaa, nääs.

Pasi vielä oli pyytänyt minulta yhtä levyrippausta, joten hoidin senkin homman tänään.

Netsarlissa en ollut laittanut mitään ikärajaa Mutatoituneelle metsälle, koska luulin alunperin että tulee aika kilttiä tarinaa. Vähitellen on mieleen hiipinyt ajatus, että vaikkei alastomuutta, väkivaltaa, tappamista, kiroilua ja sen sellaista varsinaisesti ole, tulee päästäni sittenkin sen verran rankkaa tarinaa ettei alle 10-vuotiaat taida olla ihanteellinen lukijaryhmä. Sori, jos nyt joku alle 10-vuotias Netsarlisti on lukenut tähänastiset sivut ja huomaa äkkiä että tarinan seuraaminen kielletäänkin häneltä. No, ei kukaan käy Netsarlissa eikä minun kotisivuillanikaan, joten no harm done.


25.11.2013

Mutatoituneessa metsässä alkaa nyt näyttää siltä, että Jupunius on saanut uuden "oikean käpälän" perheelliseksi ruvenneen Skitterin tilalle - kun katselen Jupuniuksen ja Kriituksen entisestään syvenevää ystävyyssuhdetta. Oiva merkki onnistuneesta sarjakuvaluomuksesta on, että se alkaa elää omaa elämäänsä ja yllättää tekijänsä. En suunnitellut tällaisia asioita, ne vain tapahtuvat itsestään sitä mukaa kun tarinaa pukkaa. Mitä hahmoille ja heidän välisilleen suhteille tapahtuu tulevaisuudessa, tarinoiden 4-7 myötä, siis ennalta suunnittelemieni tapahtumien lisäksi, sen näyttää aika.

Gineitumlaisista riittäisi kerrottavaa vielä paljonkin lisää, mutta paljonko tulen kertomaan? Naavametsäläiset on kuitenkin eläinsarjakuva, en haluaisi nostaa alieneita liiaksi framille.

Loppunäytös kaikkine yllätyksineen tulee kattamaan sivut 59-62. Aion piirtää ne niin hyvin kuin suinkin osaan. Mestarillinen loppu vaatii mestarillisen käsittelyn.


30.11.2013

Työkiireitä, yksi sarjakuva-arvostelu ja päälle päätteeksi rupesin puuhaamaan Discogsissa. Muistin että minulla on siellä ikivanha käyttäjätili, jopa ajalta ennen FinnArcticia. Ajattelin tuolloin että voisin tehdä kontribuutiota tuolle sivustolle, mutten tuntenut vielä silloin olevani valmis moiseen hommaan. Nyt tunsin, ja onnistuin keksimään jopa muinoin valitsemani käyttäjänimen ja salasanan ilman apua (helppoa, kun käytän vain muutamaa eri käyttäjänimeä ja salasanaa kaikilla niillä lukemattomilla nettisivustoilla joilla olen pyörinyt). Kokeilin lisätä Marilinin levyn - hyvin onnistui. Sitten rupesin merkkaamaan kaikki omistamani levyt - kaikki jotka nyt Discogsista sattuvat löytymään. Teen homman vieläpä tarkemmin kuin RYMissä, eli nyt merkkaan aina just sen oikean painoksen. Paljon on sellaisia omistamiani levyjä joita ei Discogsista löydy ollenkaan, tai ei löydy juuri sitä painosta joka minulla on. Aion lisätä ne sinne kyllä, mutten pidä kiirettä. Luon RYMissä privaattimoodissa olevan listan näistä lisättävistä levyistä. Joskus kun siltä tuntuu voin poimia listalta jonkin levyn jonka sitten lisään Discogsiin.

MM:n 52. sivu on lojunut työpöydälläni viimeistä ruutua vaille valmiina koko tämän viikon. Nyt sain viimeinkin tuon metsäpaloruudun piirretyksi.


6.12.2013

RateYourMusic senkun muuttuu pahemmaksi paikaksi. Nyt on sivustoa uudistettu rankalla kädellä lisää, ja kaikki senkun sekavoituu.

Levyttäneiden artistien diskografiasivuilla studiolevyt, livelevyt ja kokoelmat ovat kaikki erikseen. Okei, tietysti kokoelmat halutaan pitää erillään albumeista, ja näinhän ne on RYMissä aina pidettykin, mutta mitä järkeä on erottaa studio- ja livealbumit toisistaan? Sekavoittaa vain.

Samaisilla diskografiasivuilla ei näe heti kaikkia artistin/bändin levyjä, vaan ainoastaan osan. Listan kaikista studiolevyistä, livelevyistä ja kokoelmista saa nähtäväkseen kun klikkaa "Show all XX albums" -linkkiä. Sekavaa sekin.

Näyttelijöiden filmografiasivuilla elokuvat joissa näyttelijällä on päärooli ovat erikseen, sivu- ja pikkuroolileffat taas erikseen. Erittäin sekavaa. En ole uskaltanut edes selvittää miltä ohjaajien ym. kameran takana työskentelevien sekatyömiesten filmografiasivut nyt näyttävät. Onko kaikki työroolit jaettu omiksi listoikseen?
Aha, uskalsinpas selvittää. Ohjaajien ohjaamat elokuvat on jaettu kahdeksi listaksi. Niistä ensimmäisessä ne elokuvat, joissa ohjaajan nimen vieressä olevaa "Top billing?"-ruksia on klikattu kun leffa on lisätty RYMin tietokantaan. Tämän pitäisi mielestäni olla sääntönä kun leffoja RYMiin lisätään, että ohjaajalle annetaan poikkeuksetta "Top billing" -status. Kaikki eivät vain leffoja tietokantaan lisätessään vaivaudu klikkaamaan sitä ruksia. Sama juttu pääosanäyttelijöiden kohdalla, eli näyttelijöiden filmografiasivuilla saattaa pikkuroolilistassa hyvinkin olla elokuvia, joissa ko. näyttelijällä onkin päärooli. Ei ei ei ei, ei tämä nyt toimi ollenkaan...!

Sisäänkirjauduttuani en pääse heti omalle profiilisivulleni, vaan RYMin etusivulle. Yksi ylimääräinen klikkaus hoituu tietysti vikkelään, mutta ärsyttävää silti. RYM-foorumilla tätä perustellaan mm. turvallisuudella erityisesti julkisilla paikoilla olevia tietokoneita käytettäessä - no, saavat perustella miten lystäävät, minä en vakuutu.

Foorumin etusivulla en näe enää linkkiä suomenkieliselle puolelle: "Yleinen suomenkielinen keskustelu". Minne se on piilotettu? Onneksi olen laittanut suomenkieliselle RYM-foorumille yhden viestin, profiilisivultani pääsen ko. viestin luo ja sitä kautta löydän linkin suomenkielisen keskustelupuolen etusivulle. Vaan väliäkö hällä, sillä RYM-foorumin suomenkielinen osasto on pitkään ollut ihan pystyynkuollut paikka. (EDIT: Linkki on palautettu - olikin vain bugi joka fiksattiin. Varmasti jokin muukin minua ärsyttävä asia korjataan palautteen perusteella. Ei silti riitä lepyttämään minua.)

En aio ottaa hatkoja RateYourMusicista, koska minulla on siellä ne luomani listat jotka pysyvät minulle tärkeinä. Finnish cartoonists as record cover artists -lista varsinkin. Mutta en aio tehdä siellä enää listojen päivittämisen lisäksi mitään muuta kuin päivittää levyjen omistussuhdettani. Eilen esim. ostin neljä CD-levyä, jotka merkkasin omistukseeni. Tämän verran tulen aina RYMissä tekemään, mutta levyjen lisääminen loppuu viimeistään nyt.

Discogsissa lisäsin Uusi Laulu 3 -kokoelman. Se piti lisätä äkkiä, sillä sunnuntaina eli kolmen päivän päästä tapaan Harrin Tavastian levymessuilla ja annan Uusi Laulu -lp:t hänelle. Vähän hapuilua ja kokeilua oli ilmassa kun tuon levyn tietoja naputtelin. En oikein tiennyt esim. miten Discogsissa lisätään Various artists -levyjä. Vaan hyvin onnistui. Senkun kirjoittaa artistikenttään "Various" eikä hae esille mitään artistilinkkiä, niin serveri tunnistaa levyn Eri esittäjiä -levyksi.

Olen saanut käytyä läpi koko levykokoelmani ja merkannut Discogsissa omistukseeni kaikki levyt jotka sieltä löytyvät. 1980 levyä löytyi, 339 levyä puuttuu. Siinä riittää työsarkaa kun lisään nuo 339 levyä yksityiskohtaisine tietoineen päivineen.

Tällä välin Mutatoitunut metsä on odottanut kärsimättömänä sitä, että palaisin taas piirtämään tarinaa. On vähän huono omatunto, kun olen jättänyt tärkeän sarjakuvaprojektin retuperälle muiden asioiden takia. Mutta hei, nyt on kahden ja puolen viikon talviloma. Aion piirtää niin vimmatusti.

Vandaalien levyjä merkatessani koin iloisen yllätyksen. Discogsin Vandaalit-profiilitekstihän on minun kirjoittamani. Tuo oli alunperin FinnArctic-blogissani joskus 2008-2009 - joku on kopioinut sen sieltä ja laittanut Discogsiin. Kiva kun kelpaa. Mutta tekstiä olisi kyllä saanut formatoida - näyttää karsealta kun rivinvaihdot ovat väärissä paikoissa. Haittaa lukemista moinen.

Alwari Tuohitorven ensimmäisen LP:n löysin Fennica Recordsin yhden euron laatikosta. Etukannen oikeasta alakulmasta oli pala poissa, levypussi oli pahassa kunnossa ja itse levy kovin likainen. Ostin silti. Kotona putsasin levyn, ja likakerroksen alta paljastui aivan soittokuntoinen kiekko - lukuunottamatta naarmua B1:ssä, jonka korjasin varovasti silmäneulalla. Ei hyppinyt neula enää sen jälkeen. Levypussin sain vaihdetuksi uuteen ja puhtaaseen. Etukannesta puuttuvalle palaselle en valitettavasti mahda mitään. Kiva harrastaa tällaista ehostusta välillä.

Britta-tätini antoi minulle Christer-serkkuni jäämistöstä kolme The Beatles -vinyylisingleä. Ei valitettavasti alkuperäisiä, vaan osia 1976 ilmestyneestä kokoelmasta "The Singles Collection 1962-1970". Ilmaiseksi kelpasi, mutta en arvosta The Beatlesiä niin korkealle, että viitsisin ostaa levyjään. Beatlesit nyt ovat aikamoinen klise. Kaikkihan heistä pitävät. Heidän fanittamisensa on niin maailmanlaajuista ja yleistä, että se on jo tylsää ja epäomaperäistä.

Monenko levykokoelmasta löytyy levyjä, jotka on julkaistu CD:nä, mutta CD-painokset ovat olleet pitkään loppuunmyytyjä ja lopulta ne on joutunut hankkimaan vinyylinä? On nimenomaan halunnut CD:itä, mutta kun ne eivät tunnu kiertävän edes divareissa? Minulla on muutamakin tämmöinen levy:

Bluesounds: Here Come the Golden Hearts
Jim Pembroke Band: Flat Broke
Jukka Tolonen: Mountain Stream
Pen Lee & Co: Closer to the Drum

Kun ei löydy CD-painoksia mistään, niin älppäreinä minä olen nuo sitten ostanut. Vähän aikaa sitten huomasin, että Mikko Perkoilan "Koira tapaa tuttujaan" on CD:istetty vuonna 1995. En muista olenko mokoman nähnyt vai en.


7.12.2013

54. sivu. Tajusin että tarina juoksee loppuvaiheessa turhan nopeasti, niin ettei ihan kaikkea ehdi tyydyttävästi käsitellä. Ehdin jopa unohtaa keksineeni jokin aika sitten sudenpentujen painajaiset. Vähältä piti ettei maininta niistä päässyt mukaan sarjakuvaan. Tästä eteenpäin tulee muutamia ruutuja, joissa teen selväksi Tsermetin motivaationlaskun ja Medennihin laiskuuden. Muuten nämä piirteet ilmenevät kovin äkkinäisesti sitten myöhemmin. Pari sivua tulee kaikkiaan lisää, eli 64 tulee olemaan lopullinen sivumäärä. Huh, MM senkun paisuu kuin pullataikina. Sivuja tulee siis olemaan kaksi liikaa ja toisaalta kuusi liian vähän, jotta MM:n voisi painaa albumiksi. Mutta se on kyllä ihan utopistista ajattelua, että joku viitsisi painaa sarjiksiani albumeiksi.

 

8.12.2013

55. sivun viisi ensimmäistä ruutua ovat vielä tässä ja nyt keksittyjä, ruudut 6-8 ovat täsmälleen sellaisina kuin ne kuukausi sitten päästäni putkahtivat. Sivun verran lisää asioita syventävää pohdintaa tulee vielä sitten vähän myöhemmin.

Saavuin hetki sitten Tavastian levymessuilta. Tällä kertaa mukanani oli peräti 320 euroa. Ajattelin että jokohan riittäisi...

Piti tavata Harri, mutta kun Hesan rautatieasemalla soitin hänelle, hän vastasi kotoaan ja sanoi saaneensa paniikkihäiriön. Katsoi ettei ollut kykenevä lähtemään minnekään. Tapaaminen sovittiin sitten viikon päähän. Sääliksi käy miestä...

Olin sitten Tavalla omin päin. Taas samalla taktiikalla menin kuin pari vuotta sitten, eli tyydyin selaamaan vain suomilevyjä. Harri pyysi katsomaan, löytyisikö Heikki Sarmannon Open Earia, jota hän on parikin kertaa kinunnut minulta. Omastani maksoin neljäkymppiä, Harri sanoi että jos löytyy 30 eurolla niin voisin ottaa mukaani. No, eipä löytynyt. Sen sijaan tarjolla oli taas useita kappaleita Insideoutin Observeria, joista poimin Harrille yhden 20 euron hintaisen eksemplaarin. Tätäkin hän on ilmoittanut kovasti himoavansa. Nyt ei ollut mustaa muoviliuskaa kannessa.

Jussi ja Kieku ja Kaiku. Myyjä kysyi meneekö M.A. Nummis- vai Jussi Raittis -kokoelmaani. No, jälkimmäiseen (keräänhän minä kyllä Nummistakin, CD:nä jos vain mahdollista). Myyjä siihen, että jos olisi mennyt Nummis-kokoelmaan, niin tässä olisi levyllinen Tapsa Kansan laulamaa Nummista. Joo, ei kiitos :D

Jussi merihädässä löytyi Kieun ja Kaiun kaveriksi. Oiva juttu!

Markku Johanssonin Funny Tricks But Beautiful on aikamoista kevytjazzia, mutta kyllä minä levystä nautin 8 euron edestä.

Sonores Antiquin Musiikkia 1200-1600-luvuilta päivittyi nyt kappaleeseen, jossa on se jättivihko kotelon sisällä ja bändipotretti takakannessa. Kenelle myyn sen puutteellisen kappaleeni?

Zero Ninen Headline. Tämän ja Blank Versen olen monta kertaa antanut lipsua sormieni ohi divareissa. Kunto sellainen ihan hyvä, että soitettu on muttei käytetty kissan raapimisalustana tai olutlasin alusena.

Malinin Pidgeons vuodelta 1981. Perverssi keräilykohteeni on Olli "Quickhand" Ojalaan ja Viktor Maliniin liittyvät levyt. Lahjaton singer/songwriter -duo, jonka sinnikkyyttä on kuitenkin pakko ihailla. Aloittivat The Zoossa Riki Sorsan kanssa, jatkoivat jokseenkin kuuntelukelvottomalla duettolevyllä vuonna 1975 ja erkanivat sitten omia uria luomaan. Pidgeons on jo vähän alakuloinen levy, kuin Malin olisi masentunut siitä, ettei arvostusta ja levymyyntiä heru. Sitten mies jaksoi vuonna 1983 tehdä vielä Miura and the Kids -LP:n, josta ei minulla ole hajua että julkaistiinko se vai ei. Suomalaisten vinyyli- ja CD-levyjen hintaopas kyllä tuntee älpyn ja antaa sille keräilyarvoksi 10 euroa. Netissä levystä on suunnilleen 0 mainintaa, mikä pistää epäilyttämään. Single "Miura and the Kids / Sexy Lady" lohkottiin siitä ja se taitaa ainakin olla olemassa. Tämän projektin jälkeen Malin kai luovutti. Ojala teki vielä muutaman soolosinglen.

Kas, Kaija Koo laulaa Pidgeonsilla. Samaten Bianca Morales, olisiko levydebyyttinsä? Tomas Ek vielä koskettimissa ja laulussa.

Lueskelen Pidgeonsin sanoitusliitettä... on kyllä karua kertomaa. Kuin lukisi itsarin tehneen masennuspotilaan jäähyväiskirjettä maailmalle. Mistäs muusta esim. Mr. Nothin' At All ja So Down kertoisivatkaan kuin Malinista itsestään.

Sitten hilpeämpää. Uusi Laulu 3 ja Susivatkaimen Pyromaaniboogie. JesJesJesJes! Tervetuloa takaisin levyhyllyyni. Tai eihän Uusi Laulu ole sieltä ehtinyt vielä poistuakaan.

Ronski Gangin Night Attack. Warner Music Finland otti tapansa mukaan CD:stä kai sadan kappaleen painoksen. Eihän sitä meinaa mistään enää löytää. Haa, kiva, avattavat kannet.

Rokki Diggari -soundtrackia on myyty kovilla hinnoilla, mutta nyt löytyi kolmellakympillä.

Sam Haze eli Sami Hurmerinta: Rock'n'Roller. Love-debyytin kun vielä löytäisi hinnalla, joka ei saa lompakkoa kalpenemaan kauhusta.

Avaruuslinnun Love-debyytti, 12 euroa. Joo, ringwearia löytyy ja kotelon saumat vaikertelevat. Levy on naarmuton.

Syyskuu: Sator.

The Kidds: Wiggle Waggle. Tämä menee roskalevyjen joukkoon, mutta on minulla tästäkin CD-R-kopio ja oikealla levyllähän se on korvattava.

Finnish cartoonists etc. -listalleni löytyi uusi kansi: Lasse Liemola: Anna pois. Timo Mäkelän kansi. Noita Mäkelän kansiahan löytyy jatkuvasti lisää, vasta puolitoista viikkoa sitten lisäsin listalle kokoelmalevyt "Humpattaa" (1976) ja "Konkarit" (1979). Ei, en ostanut Liemolan levyä, kaivoin netistä tiedot ja kansikuvan ja lisäsin levyn RateYourMusicin tietokantaan. Sen verran levyjä kai täytyy vielä RYMiin lisätä, että listani porskuttaisivat ja voisivat hyvin.

Kerrankin oli riittävästi rahaa mukana, tosiaan. Olihan messuilla toki useita levyjä, joista pyydettiin enemmän kuin minä olen valmis pulittamaan. Tasan 300 euroa meni, 20 euron seteli lompakosta enää kurkistelee.


10.12.2013

56. sivu on hyvä esimerkki haastavasta sivusta, joka minulle hieman hirvityksen tunnetta aiheutti kuukausi sitten. Aloitin tussauksen eilen illansuussa ja valmista tuli vasta tänään neljältä iltapäivällä. En piirtänyt ruutuja järjestyksessä, vaan hoidin hevosen ensin (johon tarvitsin referenssiä Blueberrysta), jatkoin karhun ärhentelyruudulla (johon tarvitsin referenssikuvan netistä), piirsin pari taustaa, jatkoin Jupuniuksella ja Kriituksella, sitten Luupurilla ja jäniksellä... Ensimmäinen ruutu valmistui viimeisenä. Että tekee hyvää saada tuollainen sivu valmiiksi ja nettiin ihasteltavaksi. Tuntuu hyvältä tietää, että pystyy saamaan aikaiseksi tuollaista jälkeä.

Mutta sisällöllisesti tuo sivu vasta on jotain! Olen aivan totaalisen ylpeä sivusta siinäkin mielessä. Siinä meni kaikki niin kohdalleen kuin toivoa saatan. Huono puoli (?) tosin on se, että keksin yhden aivan erinomaisen kohtauksen lisää - sekin on pakko piirtää, muuten yksi asia jää ilmaan roikkumaan. Kaksi sivua - ehkä kolmekin - menee siihen. Huuh, tämä tarina senkun paisuu!

 

11.12.2013

Yön pikkutuntien puolella heti 57. sivu perään. Se oli nopeatekoinen. Alieneita on nopea ja itseasiassa tylsä piirtää. Ovat niin pelkistettyjä, ufonsa interiööri samaten. En ole vahvoilla minkäänlaisten rakennelmien piirtämisessä. Osaan piirtää vain luontoaiheita. Vähän kalvaa mieltä se.

Tuo on juuri se "sivun verran lisää asioita syventävää pohdintaa". Heti perään tulee se äskettäin keksimäni kolmen sivun kohtaus. Varmasti lukija jo sivun 57 viimeisestä ruudusta arvaakin mistä siinä tulee olemaan kyse.

 

12.12.2013

Visuaalinen vuoristorata jatkuu taas yhdellä sivulla silkkaa visuaalista nautintoa. Että minä tätäkin sivua näpräsin. Taas enempi lopusta alkuun kuin alusta loppuun, eli tosiaankin aloitin viimeisen ruudun hahmoilla, etenin toiseksi ja kolmanneksi viimeisen ruudun hahmoilla ja lopetin ensimmäisen ruudun taustalla.

Ulvion tarkoitin oikeastaan yhden Luupurin ja Vurieenan pennun nimeksi, mutta nyt sille tulikin muuta käyttöä. Täytyy yrittää keksiä parin pennun nimet sitten joskus, jos on tarpeen.

Kello on neljä aamuyöllä. Nyt ahmin tässä vielä jonkin aikaa silmäkarkkia ja menen sitten nukkumaan.

27.10.2012 kerroin vuodatussivuillani ikävästä tapauksesta, kun yritin yhdestä australialaisesta levykaupasta tilata kaksi LP-levyä, ja myyjä huijasi minulta rahat lähettämättä yhtään levyä. Nyt päätin hankkia samaiset levyt japanilaisina CD-painoksina, kun huomasin että sellaiset on tehty. Näistä kahdesta levystä oli kyse:

Stylus: Where in the World

Stylus: Part of It All

"Part of It All" saapui postissa tänään. Pirun kalliita levyjä molemmat, mutta epätoivo voitti. Stylusin kaksi muuta levyä minulla on vinyylinä, ne sain aikoinaan Musicstackin kautta ihan asianmukaisesti, parista muusta liikkeestä.

 

13.12.2013

Vanhaherra Ulviolla taitaa olla asenneongelma. Pitää katsekontaktin Kriituksessa eikä luo silmäystäkään Jupuniukseen. Ei vissiin pidä hyvänä ideana, että joku piskuinen ja pelokas jänis valitaan jonkin metsän johtajaksi.


14.12.2013

Loppuratkaisut lähestyvät. Enää ei tule mitään lisäjuttuja, vaan noudatan alkuperäistä "käsikirjoitusta".

Juu, tiedän ettei sormella osoittelu ole kohteliasta, mutta sarjakuvissa kohti osoittava etusormi tuntuu jotenkin painottavan sanottua asiaa ja sen tärkeyttä. Antaa viestille enemmän iskuvoimaa. Lapset, älkää te oikeassa elämässä tehkö samaa.

Ormus-parka. Tiedän tasan tarkkaan, miltä hänestä nyt tuntuu. Tällaisen kohtauksen luomisessa auttaa, kun on itse työelämässä ollut vastaavanlaisissa tilanteissa...


16.12.2013

Sivu 63. Aaah, seuraavalla sivulla alkaa se loppunäytös. Ihanaa.

Jep, ainoa syy miksi Kriitus sivulla 49 maistoi krosiaa oli se, että Mirstos saisi sivulla 63 laukoa tuon yhden kommentin. Kyllä, krosia on siis täydellisen mautonta.

Rakastan tuota ensimmäistä ruutua. Saisinpa minäkin joskus kaikki eläimet tulemaan luokseni tuolla tavalla.

Saastepallo on aika pieni, vaikka sen pitäisi sisältää koko metsän saasteannos. Isompi pallo vain ei mahtuisi mistään aluksen aukosta ulos. Voihan sitä ajatella, että saasteiden seassa oli sellaisia aineita, joita voitiin hyödyntää lannoitteessa.


17.12.2013

Eilen Harrin kanssa rautatieaseman Elielissä. Minulla oli Uusi Laulu -kokoelmat ja Malvina Reynoldsin "West Coast Woman" mukanani. Pasi oli kiinnostunut myös Reynoldsista (Love Records, LRLP 215, 1977), mutta kun kerroin että omani ostin kahdella eurolla Leppävaaran/Sellon kirjaston poistomyynnistä silloin kun he luopuivat koko vinyylikokoelmastaan, hän vihjaisi saavansa varmasti Reynoldsin levyn jostain Ruotsistakin hankituksi. Näin tosiaan, vaihdoin miehen kanssa muutaman sanan Harrin puhelimen kautta, ja hän kertoi saaneensa levyn jo käsiinsä. Jätin siis vain "uusille lauluille" hyvästit ja sain tilalle Pasin kokoelmasta viisi levyä:

Bachman-Turner Overdrive: Freeways
Bachman-Turner Overdrive: Street Action
AD: Beirut
Mega: Täältä tullaan
Tulip: Fast Clues to Fashion / One of the Passengers 7" (Twiggy Oliverin eli Paajasen biisit)

BTO:sta minulla on yleisestä linjasta aikalailla poikkeava mielipide. Not Fragile on yleisesti arvostettu levy bändin katalogissa, mutta minusta Bachmanin sävellyskynä on ollut aika tylsänä sillä levyllä. Se "You Ain't Seen Nothin' Yet" -hitti on ainoa joka on jäänyt muistiini, muuten kuulostaa materiaali keskinkertaiselta. Paradoksaalisesti tuo on se helpoimmin löydettävä albumi - ainoa jonka olen nähnyt CD:nä. Freeways ja Street Action eivät arvostusta nauti, ensinmainittu on jopa pahasti lytätty, mutta minä muistan hienosti joka biisistä jotain kun vain katson biisilistaa, ja tykkään. Sama juttu kaikkien muidenkin BTO-levyjen kohdalla. Nyt olen heivannut digitaalikopiot noista kahdesta albumista pois kovalevyltäni, voin kuunnella ihan oikeita levyjä.

Paajaseen liittyvistä levyistä uupuvat vielä singlet Kuukävelyllä, Kuppi ja lautanen, Musta kuu sekä Sokea mies ruusun toi - Twiggy Oliverin single Play With Fire - Outi Poppin kaksi singleä - sekä Tin Janinen Boys Keep Swinging -single.


18.12.2013

Hauskaa oli suunnitella ja piirtää avaruusalukset 65. sivulle. Suoraan vaan sivulle ensin lyijäriluonnokset ja sitten tussilla päälle. Vaan onneksi niitä ei tarvitse piirtää enää tämän jälkeen.

Tämä ei muuten ole vielä se lopputvisti. Alunperin suunnittelin tämän viimeiseksi sivuksi. Kolme ruutua, tapahtumapaikkana Maan eksosfääri. Kaksi ensimmäistä ruutua kuten tuossa, kolmannessa yksi kolmikosta katsoo saastepalloon ja tuumaa: "Kaverit... mä vähän luulen, ettei eksosfääri ole enää pitkään puhdas". LOPPU.

Vaan tuleekin vielä kolme sivua...

Meikäpoika taas hurjana kaupungin levydivareissa.

Green Grass Records:

Catwalk: Catwalk (1984)
Honey B & T-Bones: Monkey - Mallards on Ice / It's All Over Now - Santa Is Back (12" EP)
Teddy and The Tigers: Rock-A-Billy Rebel
Zero Nine: Blank Verse
Greedy Pig: Rye Rye Man
Tanna: Onnensoturi (mii sou häpi)

Sokerina pohjalla:
Ragnar Hare: Barn till himlen. Toivelevy! Oli äskettäin saapunut GGR:ään, ja oli ensimmäinen siinä liikkeessä koskaan käynyt kappale ko. älppäriä. Että osuinkin oikeaan aikaan paikalle!


Music Hunter:

Backsliders: Same Shit Different Day
Backsliders: Nobody Rides For Free
Viktor Hurmio: Scha!
Coste Apetrea / Stefan Nilsson med Jukka Tolonen: Vänspel. Kolmekymppiä. Kotelon saumat täysin auki, mutta fiksasin liimalla.


Hippie Shake Records:

Jukka Kuoppamäki: Aurinkomaa. Hiukan kiero, muttei niin että soimista haittaisi.

ja vaihteeksi ulkomaistakin:

Pigbag: Dr. Heckle and Mr. Jive. Italialaispainos.
Tom Robinson Band: Power in the Darkness. Ruotsipainos, mukana "2-4-6-8 Motorway" ja sapluuna, jolla voi spreijata bändin logon. Minulla ei tosiaan ollut tätä kuin CD-R-kopiona, vaikka Robinsonia diggailenkin. Sapluuna oli hauska yllätys, sitä on käytettykin.


Ja perhana, unohdin käydä postissa. Piti hoitaa se vielä omana reissunaan. Eli hain sieltä sen toisen Stylus-CD:n, "Where in the World".

Tämä oli onnenpäivä.


20.12.2013

Röyhkeästi pidin eilen taukoa piirtämisestä, kun oli muutakin puuhaa kotona yllinkyllin. Tänään venyi 66. sivun piirtäminen iltaan asti, kun oli isotöinen. Hieman hirvitti tarttua tuohon isoon ruutuun, mutta tulipa jotenkuten kunnialla suoriuduttua siitä.

Tunnustan että ääni sisälläni on koko ajan vähän protestoinut gineitumlaisten alastomuutta vastaan. Olen sen verran siveä tyyppi. Tosiasiassa heidän sukuelimensä ovat surkastuneet ja lisääntyminen hoidetaan risteyttämällä solunäytteitä / kloonaamalla. Laboratoriossa siis. Olisin voinut kertoa tuon tässä tarinassa, mutta ei se oikein sovi minnekään tungettavaksi. Jossain myöhemmässä tarinassa sitten.

Harri kertoi tavatessamme, että hän on päässyt levyjen osto/myynti -harrastuksessaan siihen pisteeseen, että toiset kustantavat hänen harrastuksensa. Oma tilinsä pysyy vakaana. Olen siitä onnellinen miehen puolesta. Vähän aikaa sitten vinkkasin hänelle, että Black & Whitessa on Sarmannon Open Ear tarjolla 40 eurolla, ja nyt huomaan RateYourMusicissa, että hän on merkinnyt sen omistukseensa. Siitäkin olen onnellinen.


21.12.2013

Sittenkin keksin vielä yhden pikkujutun: sivun 66 viidennestä ruudusta minulla oli selkeä visio, että nuo kaksi hahmoa ovat synteettisen lakanan suojassa. Mietin kuitenkin, miten motivoisin lakanan käytön - gineitumlaiset kun eivät tunne kylmää eivätkä kuumaa, eikä heidän tuolla salissa tarvitse suojautua miltään. Keksin sitten miespuolisen hahmon sotavamman - silmät poissa - ja sen, että nuo voisivat olla orpoja sisaruksia.


22.12.2013

Se hetki koitti sitten vihdoin viimein. Sarjakuvapiirtäjän onni ja autuus. Projekti oli isotöinen ja lähti vähän käsistäkin, mutta sainpas sen valmiiksi tämän vuoden aikana, mitä halusinkin. Vieläpä talviloman aikana ja ennen joulua. Olisihan se ollut noloa jos tänä vuonna ei olisi valmistunut yhtään sarjakuvaa, kun viime vuonna sain valmiiksi kolme!

Kyllähän Mutatoitunut metsä kiusallisen hyvin paljastaa heikot kohtani piirtäjänä, mutta on siellä myös paljon kohtia, joista olen aivan mahdottoman ylpeä.

Aion korjata joitakin pieleen menneitä kohtia, kunhan joskus jaksan.


26.12.2013

Discogsissa on kiva puuhastella. Olen päässyt levyjen lisäämisprosessiin niin hyvin kiinni, että jaksan laittaa mukaan jokaisen mainitsemisen arvoisen tiedon jonka levyjen kansista ja etiketeistä löydän - enkä arastele uusien artistitietueiden lisäämistä (kansitaiteilijat, teknikot, muusikot). Kaikki singleni ja EP-levyni ovat nyt Discogsissa, lisäämättä on enää albumeja ja kokoelmia. Lisättävien levyjen määrä on kutistunut 280:een.


27.12.2013

Sarjakuvahankintoja vaihteeksi. Kulku-Katin Pojasta löysin ainoan minulta puuttuneen - ja kiinnostaneen - Bilal-albumin "Kylmä päiväntasaaja" kohtuuhinnalla. Nappasin vihdoinkin mukaani myös Eisnerin "Näkymättömät ihmiset", jonka olen aiemmin aina jättänyt divareiden hyllyihin, kun on raukka hävinnyt kiinnostavammille löydöille. Ostin minä kolmannenkin... koettelin rohkeuttani läväyttämällä Aarnisalon eteen Taneli-albumin "Pehmoilun ABC" (no kun siinä on Wallua...). Kahden euron hintalappu siinä oli, mutta sain sen ilmaiseksi Bilalin ja Eisnerin kylkiäisenä. Onpahan nyt Tanelit kasassa, huh huh (helpotuksen huokaus).


30.12.2013

Näinhän. Ilmoitin Kvaakissa Mutatoituneesta metsästä reilu viikko sitten. Kukaan ei ole kommentoinut mitään vaikka postaustani toki on luettu. Koska kukaan ei kerro minulle mikseivät sarjakuvani ole kiinnostavia tai mikä niissä laadullisesti mättää, niin jatkan samalla linjalla mitään korjaamatta. Syyttäkööt itseään.

Pääni työstää jo neljättä tarinaa. Juonirunko on selvinnyt. Vähän ohut tarina, mutta ylettömästi rönsyilevän MM:n jälkeen kevyemmän stoorin tekeminen tuntuu oikein tervetulleelta. Annan aivojeni rauhassa latoa lisäaineksia juoneen. Minulla on ihan muita juttuja jotka haluan hoitaa ennen piirtämään ryhtymistä.


10.1.2014

Kvaak ei voi hyvin.

Vuotuinen Herra Koipeliini -äänestys vuoden parhaasta käännössarjakuvasta kääntyi traagiseksi. Muuan valvoja halusi rummuttaa äänestystä ahkerasti jotta mahdollisimman moni Kvaak-käyttäjä käyttäisi äänioikeuttaan. Hän postasi mainoksen äänestyksestä kaikille niille keskeisille foorumiosastoille, joissa pyörii erityisen paljon vain sitä yhtä osastoa selailevia makurajoitteisia änkyröitä (mangapuoli, lännensarjat, toimintasarjakuvat) ja lähetti vielä jokaiselle Kvaak-käyttäjälle yksityisviestin, joka mainosti Koipeliini-äänestystä. Minua ei tuo yksäri häirinnyt tippaakaan. Hymähdin hiukan, koska olin äänioikeuteni jo käyttänyt (Ulkoministeriö 2:sta äänestin, jäi muuten niukasti kakkoseksi voittaneelle Tex Willerille) ja poistin viestin. Ei mitään huomauttamista, minusta tuo oli jopa ihan asiallista toimintaa hyvän asian puolesta. Yksi pitkäaikainen ja ahkera Kvaakkari hermostui kuitenkin tuosta yhdestä "spämmistä" siinä määrin, että ilmoitti jättävänsä koko foorumin. Samoin eräs monta kertaa avoimesti tosikoksi tunnustautunut ylläpitäjä on nyt ilmoittanut hermostuneensa yksäristä ja ettei hän seuraavaa Koipeliini-palkittavaa valittaessa aio äänestää. Tiesi kuulemma pari muutakin Kvaakkaria, jotka jättivät äänestämättä tuon yksityisviestin takia.

Nyt Kvaakissa sitten riidellään taas kerran. Niinkuin vähän joka asiasta aina. Nyt riita on käynnissä niin Herra Koipeliini -ketjussa julkisella puolella kuin myös suljetulla puolella sisällöntuotanto-osastossa.

Aiemminkin olen surenut sitä, miten Kvaakista on paljon porukkaa kadonnut eikä samassa määrin ole uusia käyttäjiä tullut. Kvaak haisee entistä ummehtuneemmalta.

Sitten on vielä se, että joku uusi jäsen Kvaakissa laittaa itsetekemiään sarjakuvia tai piirroksia näytille galleriaan ja pyytää rakentavaa palautetta. Kun ketään ei kiinnosta laittaa kommenttia, tämä uusi jäsen kyllästyy eikä hänestä enää kuulla mitään (viimeksi nimimerkki Ruisrääkkä ja hänen Jaakko Järkäle -sarjakuvansa). Tuntuu välillä, että ainoastaan vakiintuneet, pitkäaikaiset ja lahjakkaat taiteilijat saavat Kvaakin galleriassa palautetta, amatöörien tekeleet eivät kiinnosta ketään. Tunnustan, etten itsekään oikein koe kykeneväni rakentavan palautteen antamiseen.

Kauhukuvana mietin sitä, että lähivuosina Kvaakista tulee vähäksi aikaa muutaman sitkeän jäsenen väkisin tekohengittämä fooruminraato, joka lopulta väistämättä kuihtuu pois.

Ei, Kvaak ei voi hyvin.

Pysyn silti Kvaakille uskollisena, koska se on ainoa paikka, jossa olen jotain. Avustava toimittaja eli sarjakuva-arvostelija.

Ja vaikkei ketään sielläkään minun piirtämisharrastukseni kiinnosta, niin Kvaak on ainoa paikka, jossa edes teoriassa voin saada huomiota sarjakuvilleni.

 

11.1.2014

Vähän niinkuin levytilausten merkeissä ajattelin vuoden alkupuoliskon viettää. Kun minä niin erittäin mielelläni korvaan CD-R-kopioitani oikeilla levyillä. Amazonissa oli muutama suomilevy myynnissä, joten hankin pois. Ne eivät välttämättä enää kävele missään vastaan, vaikkei sieltä tilaamistani suomilevyistä yksikään ole sellainen, että säännöllisesti viitsisin kuunnella. Novan Atlantis-CD on saapunut jo. Eteläkorealainen Si-Wan Records ystävällisesti pakkasi tämän suomiprogeharvinaisuuden kompaktiin muotoon. Myöhemmin tulee Amazonin suunnasta vielä Ironcrossia (kamala bändi, mutta vanhan suomimusan keräilijälle kelpaa).

Kane Recordsista tilaamani Jukka Kuoppamäen Valtatie-LP on sekin saapunut. Kuoppamäeltä riittää kaksi levyä, hän on minun makuuni liian korni ansaitakseen perusteellisempaa tuotannon tutkimista.

Levykauppa Äxästä tilasin S. Albert Kivisen Lauluja. Tuli ilmoitus, että levy lähetetään postissa heti kun sitä saadaan taas lisää varastoon. Saas nähdä... (EDIT 14.1.2014: Tulihan se!)

Divari Kangas postitti jo Kadotettujen Liian suuri suu -LP:n. Tavastian messuilla joku pyysi siitä kaksikymppiä, mikä oli selkeä ylihinta. Tiesin, että DK kauppaa levyä 8,50 euron hinnalla, ja nyt se yksilö sitten on matkalla kohti minua.

Amazonista tilasin myös brassimusaa ja muuta eksoottista:

Milton Nascimento: Milton (1976)
Milton Nascimento & Lo Borges: Clube da Esquina (1972)
Ananda Shankar & His Music (1975)
Jorge Ben: Africa Brasil (1978)
Willie Colon & Ruben Blades: Siembra (30th Anniversary Edition) (1978)

Hemmetin kalliiksi tuntuu käyvän eteläamerikkalaisen musiikin hankkiminen. Vähän joka levy tuntuu maksavan kolme-neljäkymppiä, joskus enemmänkin. Tilasin sellaisia levyjä, joista ei tarvinnut sentään kolmeakymppiä pulittaa. Hankittavat levyt valitsin siitä pienestä kasasta, josta minulla on vain digitaalikopiot muistitikulla.



16.1.2014

Kävin tänään ostosretkellä Goofin' Recordsissa. Toki katsoin ensin nettisivuilta mitä toivelevyjä siellä on tarjolla, etten sinne kylmiltään mennyt:

Vinyylinä:

Bo Diddley: In the Spotlight
Bo Diddley Is a Gunslinger
More George Thorogood and The Destroyers
George Thorogood and The Destroyers: Move It On Over

CD:nä:

Hey! Bo Diddley (sis. albumit Bo Diddley (1958) ja Go Bo Diddley (1959) eri levyillä)
Hey! Bo Diddley (1962) & Bo Diddley (1963) - tässä siis kaksi albumia samalla CD:llä
Martti "Huuhaa" Innanen: Himalajan panttilainamon iltasoitto (syynä ostoon Joe Smith Rasilian satemetsässä -kuunnelma, josta minulla oli vain CD-R-kopio)
Café Veijon Baari: Suomalaista alkuvoimaa - Undergroundiskelmiä 1980-2000-luvuilta

Tuo viimeksimainittu on tuottanut minulle hienoja hupihetkiä - mahtavaa huomata että se on vielä mahdollista löytää jostain!
Olen käynyt Goofin' Recordsissa vain kerran aiemmin: joskus takavuosina kun olin juuri innostunut Chuck Berryn albumien keräilystä ostin New Juke Box Hits -LP:n suomalaisena 1980-luvun uusintapainoksena.
Thorogoodin levyistä olen samaten iloinen. Minua oli oikeasti ruvennut pännimään ettei miehen varhaisista levyistä kävele vastaan kuin Bad to the Bone CD:nä. Minuun oli iskenyt aika kova Thorogood-kuume ja nyt sain lisää lääkettä.
Diddleyn albumeja oli enemmänkin tarjolla vinyylimuodossa (uusintapainoksia kaikki, myös nuo ostamani), mutta halusin varjella omaa rahatilannettani olemalla rohmuamatta kaikkia. Ensi kuussa voin käydä uudestaan Goofin'issa. Hyvä kun asun lähellä nykyään.



18.1.2014

Murheeni tällä hetkellä on liian viileä sisäilma. Mittarilukema näyttää viittätoista astetta. Lattia on jääkylmä. Kesällä tarkenin asunnossani ilman vaatteita, nyt sitten joudun pitämään aluspaidan päällä kahta villapaitaa ja jaloissa kaksia villasukkia tohveleiden lisäksi, jotta tarkenisi. Pitkät kalsarit on, tottakai. Teetä juon paljon, se pitää lämpimänä. Mikä vika on meidän kaukolämpöjärjestelmässä?

Kävin tänään ostamassa Stockmannilta maton tietokonepöydän ja -tuolin alle, koska lattiasta huokuva kylmyys tuntui jaloissa vetona. Oikein kunnon paksu matto, 180 x 80 cm. Samalla poistui murheeni siitä, että tietokonetuolini pyörät raapivat naarmuja parkettiin.

Ikkunoiden raoissa tuntui vetoa, joten tilkitsin ne siististi sanomalehtipaperilla.



21.1.2014

Soitin aamulla huoltoyhtiölle tästä sisäilma-asiasta. Huoltomies sanoi käyvänsä asunnossani sillä välin kun olen töissä. Kotonani illalla odottikin sitten ilmoituslappu. Hän oli siirtänyt työpöytääni pois seinästä jotta patteri pääsee antamaan paremmin lämpöä, ja laittanut poistoilman venttiilin pienemmälle. Lopputulos: sisäilma on nyt 17-asteinen.

V...n p...aa.



26.1.2014

Väänsin muutama päivä sitten poistoilmaventtiilin vielä pienemmälle. Lämpötilan nousu näyttää pysähtyneen 20 asteeseen. Tarkenee.

Painoni on laskenut taas 68 kiloon. Kehoni ei tykännyt lisäkiloista. Minulla oli oikeasti pahoja vaikeuksia nousta sängystä aamuisin, uni maittoi niin pahuksesti. Ei ole sitten ollut pahemmin näläntunnetta, joten en ole hirveästi syönytkään. Niinpä paino on laskenut taas sille tasolle, jossa sen näköjään kuuluukin olla. Minua ei ole luotu painamaan tuota 68 kiloa enempää, turha minun on itseäni lihottaa. Nyt on mukavaa kun illalla nukuttaa ja aamulla jaksaa nousta aikaisin. Vaikka olenkin iltaihminen, kyllä minä mieluummin herään aikaisin aamulla. En pidä myöhään nukutuista aamuista.

Viikonloppu on kulunut ihan levyjä Discogsiin lisätessä. Lisättävien levyjeni määrä on laskenut 175:een. Aina mukavaa jos joku muukin Discogs-käyttäjä merkkaa lisäämäni levyn omistukseensa, tunnen silloin tekeväni duunia muidenkin puolesta.




 

 

1    2    3    4    5    6    7    8    9    10    11    12    13    14    15    16    17