1986 - 1988       1989 - 1993       1994 - 1998       1999 - 2003       2004 - 2008       2009 - 2012       2013 - 2015       2016 - 2018       2019 - 2021   

 

1994
TAMMIKUU: Joel Melasniemi: Tuomo ja Fabian

 

Sarjainfo 2 / 2018

 

1975 syntynyt Melasniemi oli lupaava sarjakuvantekijä jo 1990-luvun alkupuoliskolla osallistuessaan kahdesti Kemin sarjakuvakilpailuun. 1994 heltisi voitto, ja samana vuonna nähtiin tämä sarjis Kuukauden kotimaisena. Musiikki veikin miehen mukanaan, ja ura jatkui Ultra Brassa ja Scandinavian Music Groupissa.

Muistan pari strippiä jostain Ilta-Sanomissa julkaistusta sarjasta. Yhdessä stripissä tyyppi katsoi telkkarista jotain ohjelmaa, ja kauhistui huomatessaan, että taustalla soitettiin Dinosaur Jr:a. Hän tuumi, että nyt hän joutuu kantamaan kaikki Dinosaur Jr -levynsä divariin pää häveliäästi muovipussissa, koska epäkaupallinen bändi oli tuolla tavalla häväisty kaupallisuuden peikon toimesta. Viimeisessä ruudussa tyyppi katsoi lukijaan päin ja lausahti nolona: ”Heh, hiljaista enemmistöä tämä asia ei varmaan liikuta pätkääkään, vai mitä?”, ja tekstilaatikossa luki: ””No ei” (Hiljainen enemmistö)”.

Toisessa stripissä tyyppi pelkäsi mennä kouluun ruotsinkielen tenttiin. Kaveri oli työntänyt hänet koulua kohti suunnatun tykin piippuun ja oli sytyttämäsä langan: ”Kiität vielä minua tästä”. ”Men jag förstår nog ingenting!”, vaikeroi kanuunanpiipussa nököttänyt kaveri kauhuissaan. Sarjasta jäi jotenkin vaikutelma, että tekijä halusi briljeerata yleissivistyksellään.

Olikohan kyseessä tämä Joel Melasniemen sarja?
 

HELMIKUU: Timo Varpio ja Mika Myyry: nimetön

 

MAALISKUU: Mervi Hujanen ja Katariina Koskivaara: Hammaskeijut

 

Kulohälytys koko maassa ja muita sarjakuvia Kemin 13. valtakunnallisesta sarjakuvakilpailusta 1994

 

1965 syntynyt Koskivaara debytoi sarjakuvantekijänä 1992, jolloin hän oli mukana tekemässä Naarassarjat-lehteä. Vain seitsemään numeroon ehtineen julkaisun päätoimittajana oli aluksi Johanna "Roju" Rojola, kunnes Koskivaara otti ohjat. Ny Tid -lehdessä julkaistiin Sand i sängen -strippisarjaa 1994, Ursula Niemistön Pusuannaa hän käsikirjoitti 1995 kun sarjaa julkaistiin Helsingin Sanomissa. Hammaslääkäreistä kertonut Hammaskeijut voitti strippisarjan Kemin kilpailussa vuonna 1994.

 

HUHTIKUU: Pekka Seppänen ja Mauri Kunnas: Rollarit Aitoossa ’94

 

Sarjainfo 2 / 2018

 

Mieleeni jäi Iltiksestä strippi, jossa Martti Ahtisaari oli tavannut Keith Richardsin, ja nimitti häntä virheellisesti Keith Richardiksi. ”Ei kun Keith Richards”, kuului korjaus. ”Noo, yksi S sinne tai tänne”, totesi Ahtisaari. Muut Rollarit vetivät käden lippaan muka kunniaa tehden ja huusivat ivallisesti: ”Selvä Smartti!” ”Okei Sahtisaari!”

 

TOUKOKUU: Rosa Liksom: Juulan sisarukset

 

Sarjainfo 2 / 2018

 

KESÄKUU - ELOKUU: Kari Korhonen: Jim Tucker – amerikkalainen Helsingissä (kesädekkari, kesäkuu-elokuu)

IS:n nettisivut: Kuukauden Suomi-klassikko, tammikuu 2012

 

6. kesäkuuta 1994 ostin kioskista Iltiksen, ja sama lehti on minulla tallessa vieläkin – syystä, jota en nyt tässä mainitse. Sarjakuvasivulla on tuo ”Tyttö, jonka näin Pitkänsillan luona” -strippi Jim Tuckerin seikkailusta muiden strippien seassa, otsikolla ”Amerikkalainen Helsingissä”. Tietysti olen aina ajatellut, että tuo oli Kuukauden kotimaisena kesäkuussa 1994. Ihmettelin, onko Korhonen ollut Kuukauden kotimaisen piirtäjänä kahteen otteeseen, koska Heikki Jokisen ja Kalervo Pulkkisen Suomalaisen sarjakuvan ensyklopedia (1996) mainitsee, että myös huhtikuussa 1993 olisi ollut jotain. Asteittain minulle on selvinnyt, että huhtikuun 1993 sarja ”Lelupupu Nössö” oli se virallinen Kuukauden kotimainen. Tämä Jim Tuckerin seikkailu oli kesäspesiaali. Kesällä 1994 oltiin kolme kuukautta ilman varsinaista Kuukauden kotimaista, tämä Korhosen sarja oli sillä paikalla koko sen ajan.

Kvaakissa juttua:

https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,5649.msg361868.html#msg361868

 
 

SYYSKUU: Alvar Gullichsen: Bonk

 

Gullichsenin Bonk-tauluja roikkui meidän yläasteen yhdellä käytävällä, kun 1987 - 1990 kävin kyseistä opinahjoa. 1990 - 1993 kävin vielä samassa rakennuksessa sijainnutta lukiota. Lehdissäkin oli juttuja. Huomasin siis konseptin hyvin aikoinaan, ja tykkäsin siitä. Mielikuvituksellisia laitteita ja häkkyröitä, jotka eivät toimineet ja joilla ei ollut mitään käyttötarkoitusta. Gullichsenilla oli rikkaan teollisuussuvun vesana yllinkyllin resursseja toteuttaa vastakulttuurilliset ajatuksensa. Makkaramaisia hahmoja ja muotoja välillä irvokkaastikin väänneltyinä ja karkkivärein maalattuina. Silti en tiennyt, että sarjakuvaakin tuli. Tietämättömyyteni johtuu siitä, että syyskuussa 1994 suoritin jo täyttä päätä siviilipalvelusta vieraalla pikkupaikkakunnalla ja Ilta-Sanomat oli tavoittamattomissa. Kiinnostaisipa nähdä tämä Iltiksen sarjis.

 

LOKAKUU: Ville Pirinen: Horisontti vinossa

 

MARRASKUU: Kimmo Turunen: Seestyneet

 

https://www.lambiek.net/artists/t/turunen_kimmo.htm

 

JOULUKUU: Tommi Hänninen: Pupuankka

 

Tommi Hänninen: Pupuankka yllättää (Like, 1999)

 

Tuttu sarja minulle ainakin City-lehdestä ja vissiin Hesarin Nyt-liitteestäkin? Hänninen piirsi myöhemmin tällä samalla tyylillä Like-Uutiset- / Johnny Kniga -lehteen alapäähuumoria tarjonneen Pusikossa suhisee -strippisarjan metsäneläimistä.

 

1995
TAMMIKUU: Nora Paakkanen: Oskari

 

Helsingin Sanomat, 3.6.1996 & 4.6.1996

 

Oskarin esittelin vuoden 1996 Hesari-katsauksessani.

 
 

HELMIKUU: Rami Ahonen ja Petri Tolppanen: Päähenkilö ja Sivuhenkilö

 

MAALISKUU: Kimmo Taskinen: Irtokokkareita

 


Hitleri poimii hilloja, Kemin sarjakuvakeskus 1995

 

Taskinen on toiminut Helsingin sanomien valokuvaajana ja kuvatoimittajana vuodesta 1990. Sarjakuva Sellerit alkoi Pahkasiassa 1994. Häneltä on julkaistu albumit Tuuba tukossa (1996), Sellerikeittoa (1998), Pystyyn marinoitu nainen (2000, Veikko Huovisen tekstien pohjalta), Herra ja moukka (2001, Aapelin, Juhani Ahon, Unto Eskelisen ja Joel Lehtosen novelleja sarjakuvina), Siunattu hulluus (2002, Aapelin romaanista) ja Korpin nenä (2004).

 

HUHTIKUU: Pertti ”Pertsa” Reponen ja Matti Remes: FrankjaStein

 

Hitleri poimii hilloja, Kemin sarjakuvakeskus 1995

 

Tunnettiin myös nimellä Sarvikuonojen maa, millä nimellä sarjaa julkaistiin myöhemmin muissa lehdissä. Formaatti oli muistaakseni yleensä yhden ruudun pilapiirros.

 

TOUKOKUU: Mikkelin sarjakuva-akatemia: Puhemies

 

KESÄKUU: Iia Kallinen: Sanaset

 

KK-sarjis 4, 2001

 

Tavanomainen strippisarja perusvitseillä. Ei vakituisia eikä edes persoonallisia henkilöhahmoja. Tässä vaiheessa jo keski-ikään ehtinyt Iia Miikkulainen-Kallinen ei ollut päätoiminen taiteilija, vaan hän teki vakityönsä ohella joitakin kuvituksia, sarjakuvia ja pilapiirroksia sekä muutaman kirjankannen.

 

HEINÄKUU: Kati Närhi: Hanki elämä

 

Kati Närhi: Hanki elämä, Suomen Yrityslehdet Oy / Sarjamania, 2001

 

Sekalaisia huomioita nuoren, elämäänsä rakentavan naisen – ja miksei miehenkin – tunnoista. Koska jutut ovat tosielämästä revittyjä, eivät jotkut kovasti aiemmin nähdyn tuntuiset punchlinet häiritse pahasti. Muutaman kerran Närhi heittää absurdin vaihteen päälle, ja jutut muuttuvat tasaisesti hurjemmiksi sitä mukaa kun 2001 ilmestynyttä albumia selaa pidemmälle. Närhen piirrostyylissä riittää rosoa, ihmiset ja perspektiivit ovat sopivasti – eivät liiaksi - vinksallaan.

 

ELOKUU: Eppu Nuotio ja Maikki Harjanne: Peltimies

 

SYYSKUU: Arvo Hämäläinen: Myyntitykit

 

IS:n nettisivut: Kuukauden Suomi-klassikko

 

Hämäläinen tunnetaan myös kuvitetuista palindromeista.

 

LOKAKUU: Timo Varpio ja Jouko Nuora: Rapua Viroon

 

Nuora debytoi julkaisukynnyksen ylittäneenä sarjakuvataiteilijana 16-sivuisella sarjakuvalla Rauno Rotta, joka oli piirretty jo 1982 Nuoran ollessa tuore ylioppilas. Länsiväylä-lehti julkaisi sarjiksen sivu kerrallaan vuonna 1988, ja se osui silloin myös minun silmiini. En muista Rauno Rotasta montaakaan yksityiskohtaa, mutta muistan pitäneeni sarjiksen tunnelmasta, ja leikkasin sivut talteenkin. Valitettavasti hävitin leikkeet jossain vaiheessa.

Vuoden 1988 jälkeen Nuora on piirtänyt Pahkasikaan, tehnyt roppakaupalla sekalaisia kuvitustöitä, ja puskenut julki neljä eroottista Nani-sarjakuva-albumia sekä omaelämäkerrallisen Kultainen nuoruus -albumikaksikon. Rapua Viroon oli onnistunut panos Iltiksen KK-jatkumoon. Käsikirjoittaja Varpiolta irtosi ratkiriemukkaita myötähäpeää herättäviä juttuja kahdesta ilmeisen hankalasta hepusta, jotka luovivat elämän kivikoissa omalla vastuuntunnottomalla tavallaan:

http://www.nuora.com/rapua-viroon/


 

MARRASKUU: Klaus Haapaniemi: Flip

 

Sarjainfo 2/2018

 

Haapaniemi tuli minulle tutuksi Harto ”Arktinen Banaani” Pasosen omakustantamista Pumpsis-lehdistä 80-luvun / 90-luvun taitteessa. Ensimmäiset sarjat olivat graafisesti erittäin näyttävää, realistista jälkeä, mutta sisältö outoa haahuilua. Hyvin pian piirrostyylikin liukui koko ajan tyylitellymmäksi, ja hukkasin sen hennonkin otteeni Haapaniemen maailmasta.


 

JOULUKUU: Irisz Simon: Avaruuspingviini pelastaa joulun


 

1996
TAMMIKUU: Ilkka U. Pesämaa: Julkiset kansiot

 

HELMIKUU: Jukka Tilsa: Se talvinen tarina

 

Jukka Tilsa: Kootuimmat teokset (Suuri Kurpitsa, 1998)

 

Tilsa itse Kootuimmat teokset -kokoomassaan: ”Ilta-Sanomien kuukauden kotimaiseksi tein piruuttani mahdollisimman sekavan jatkosarjan. Eihän kukaan kuitenkaan pysyisi kärryillä, ei kukaan lue Iltsikkaa joka päivä, ajattelin. Aivan nuija idea: kaikki tuskastuivat. Itse kekkasin vasta jälkeenpäin ettei homma toiminut ollenkaan.”


 

MAALISKUU: Juha Ågren: Taiteilija Waltonen

 

HUHTIKUU: Jaana Suorsa: Viidakko

 

TOUKOKUU: Markus Elf: Cool

 

KESÄKUU: Mika Svensk: Koura ja Näppi

 

2009 kuolleen Svenskin muistokirjoitus Kvaakissa:

https://www.kvaak.fi/1269/2009/08/13/mika-svensk-1961-2009/

Koura ja Näppi ovat mies- ja naispoliisi. Yksi strippi näkyy Routakoto-blogissa:

https://routakoto.com/tag/mika-svensk/

 

HEINÄKUU: Anssi Keränen: Lahjattomat

 

ELOKUU: Tero Mattila: Ahmatti

 

SYYSKUU: Jarmo Tuoresmäki: Arska ja TV

 

LOKAKUU: Seppo Leinonen: Ympäristöetsivät

 

Kaksirivinen strippi näytillä Leinosen omilla sivuilla:

http://www.seppo.net/piirrokset/displayimage.php?pid=443

Ympäristöetsivien lisäksi toinen huomattava sarjakuva on liito-oravasta ja muista metsäneläimistä kertova Veikko Siipiveikko. 1982 luotua sarjaa julkaistiin vuoteen 1991 asti ensin Nuorten Luonto -lehdessä, myöhemmin myös Siepossa. Sarjasta koottiin albumi Veikko Siipiveikko & Suuren läjän arvoitus (Tammi: Luonto-Liiton sarjakuvat 1991). Ekologisiin eläinsarjakuviin keskittyvä Leinonen oli 2019 sarjakuvafestivaaleilla haastateltavana.

Wikipedia-sivu.

 

MARRASKUU: Jouko Pukkila: Lampaita

 

Jouko Pukkila: Lampaita – elämää ilman aivoja (Zum Teufel!, 2007)

 

Tyhmien eläinten kotikutoista filosofiaa, joka sisältää salakavalia pistoja ihmisten maailmaan. Lampaat ovat seikkailleet ainakin kahdessa omassa albumissa sekä lukuisissa pienjulkaisuissa. Itselläni on Pukkilan oman kakkoskoosteen lisäksi seuraavat:

Insayddzoucqin linna ja muita sarjakuvia Kemin kuudennesta valtakunnallisesta sarjakuvakilpailusta 1986 (1987)
Saakelikirjat 1: Åbotti huraa! (2007)
Kakkoskierros – sarjakuvakannustuksia presidenttiehdokas Haavistolle (2012)

Spinoff-sarjana Pukkila kokeili Avaruuslampaita, joista ilmestyi Lempo Kustannuksen julkaisema kooste Tähtien valoa vuonna 2014.

 

JOULUKUU: Jan Heikkilä: Kauppaneuvos

 

1997
TAMMIKUU: Robert Ottosson: Pete Söderholm

 

HELMIKUU: Kaltsu Kallio: Minttu

 

Minttu-koosteen arvostelu Kvaakissa sekä sarjakuvalle omistettu lyhyt viestiketju:

https://www.kvaak.fi/908/2007/09/19/minttu-kotoisaa-parisuhdetarinaa/

https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=8986.0

 

MAALISKUU: Jyrki Vainio: ’Turientti

 

HUHTIKUU: Kivi Larmola: Saippuaa

 

Kivi Larmola: Saippuaa (Like Kustannus, 1997)

 

Kiven, hänen avovaimonsa ja heidän kahden kissansa, Elsan ja Elviiran, vähäeleistä yhteiseloa kuvasi tämä sarja. Jutut pieniä, hiljaa naurattavia, tuloksena symppis sarja jota lukee välipalana painavamman seassa. Liken julkaisemassa vaakamallisessa albumissa parasta ovat 1995 piirrettyjen sunnuntaistrippien luova visuaalinen jännittävyys sekä hillitön Puola-episodi varastettuine reppuineen ja kaljanhimoisine pummeineen. Piirrostyö pelkistyi vähän tylsäksi jo 1997.

Saippuaa tarjottiin lisää Suomen Kuvalehden numeroissa 1 / 2004 – 26 / 2004. Näissä nelivärisissä kahden rivin stripeissä elettiin rentoa maalaiselämää Ylistarossa. Nykyisin Kivi asuu Luoteis-Englannissa pikkukaupungissa. Larmola oli vuonna 1991 25-vuotiaana siihen asti nuorin Puupäähattu-palkinnon saaja. Palkinnolla haluttiin tuolloin korostaa nuoren piirtäjäpolven esiinmarssia Suomen sarjakuvamarkkinoille. Jo 1980-luvun puolestavälistä lähtien omakustanteitaan kädestä käteen -periaatteella kaupannut Larmola julkaisi samaan aikaan koostealbumin parhaista sarjakuvistaan, Pieni taivas.

 

TOUKOKUU: Raphaël Minazzo: Koirajengikokelas

 

KESÄKUU: Jenny Eräsaari: Ruokkoäiti

 

HEINÄKUU: Maria Björklund: Kaksin

 

Sanomalehtisarjakuvat – Strippar i Norden (Arktinen Banaani, 1999)

 

Animaattori, sarjakuvantekijä ja kuvittaja Björklund loi parisuhteilua kuvaavan sarjan, jossa henkilöt vaihtuvat strippi stripiltä. Joka yksirivinen kuvasi hiukan erilaista parisuhdetta – kaikki seksuaalisen kanssakäymisen muodot tulevat käsitellyiksi ja niistä irrotellaan aidonmakuista huumoria. Näin ainakin näkemieni muutaman stripin perusteella.

Itselleni maittaa Björklundin sarjoista enemmän 2010 luotu Planeetta Z, vieraalle, oudolle planeetalle siirretty Avara luonto ilman dialogia. Sarja ihastutti minua kovasti ilmestyessään Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä, ja siitä riitti aineksia pitkään tarinaan nimeltä Madonreikiä (2014).
 

ELOKUU: Kati Rapia: Sairaala

 

IS:n nettisivut: Kuukauden Suomi-klassikko

 

SYYSKUU: Jesper Vuori: Valomerkin jälkeen

 

LOKAKUU: Mikko Huusko: Universaalit ritarit

 

MARRASKUU: Juha Kouvalainen: Päätä ja Häntää

 

Kouvalaista on kiittäminen Kvaak-sarjakuvafoorumista, jonka hän perusti toukokuussa 2003. Esittelyviestin voi lukea keskustelufoorumin puolella. Kouvalaisen tunnetuin sarjakuva on syksyllä 2002 alkanut ja kaksi vuotta myöhemmin päättynyt Loikan vuoksi, jota Turun Sanomat julkaisi. Kouvalainen kokosi suurimman osan stripeistä kahteen omakustannevihkoon, jotka ovat hyvin hankalia löytää eivätkä vaivan väärtejä kehnon painojäljen takia. Royal Comics Syndicate on säilyttänyt sarjan kaikki stripit sivuillaan. Kouvalainen teki myös joitakin sanomalehtikuvituksia.

Toinen strippisarja oli mustaa huumoria ja synkkiä ideoita tarjonnut Nallen perhe, jota syntyi 27 strippiä. Niitä löysi ainoastaan Kvaakin galleriasta (joka on nyttemmin poistettu). Sitten masentunut ja turhautunut Kouvalainen jättäytyi sivuun niin Kvaakista kuin piirtämishommistakin.

 

JOULUKUU: Kaisu Koponen ja Janne Kuisma: Aallonharjat

 


1998
TAMMIKUU: Pekka Saari: Takaisin Pohjanmaalle

 

HELMIKUU: Matti Linnavuori ja Anja Erämaja: Kulta ja rakas

 

MAALISKUU: Matti Hagelberg: Vampuurilinna

 

HUHTIKUU: Timo Mikama ja Lauri Lehtinen: Eksyneet eskimot

 

TOUKOKUU: Petteri Tikkanen: Kanerva

 

Kanerva ja muita sarjakuvia Kemin 17. valtakunnallisesta sarjakuvakilpailusta (Kemin sarjakuvakeskus, 1998)

 

Petteri Tikkasen sarjakuvista on keskusteltu Kvaakissa:

http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,7023.0.html


 

KESÄKUU: Hans Nissen ja Jukka-Pekka Valkeapää: Ilmapallomies

 

HEINÄKUU: Jenni Rope: Miss Simon Ginlemon

 

Lambiekissa on näytteitä tästä visuaalisesti äärimmäisen vaikeasti pureskeltavasta sarjasta:

https://www.lambiek.net/artists/r/rope_jenni.htm

 

ELOKUU: Maire Grön: Museoelämää

 

SYYSKUU: Mervi Heikkilä: Hukkaset

 

LOKAKUU: Petri Hiltunen: Väinämöisen paluu

 

 

http://sarjakuvat.eurocomics.info/vainamoinen.html

 

Menestystarinahan tästä tuli. En muista missä sanomalehdessä huomasin joitakin satunnaisia yhden rivin strippejä takavuosina. Suomen Kuvalehti taas julkaisi kaksirivisiä melkein koko vuoden 1999. Niitä löytää Jalavan vaakamallisesta kakkoskoosteesta Tervetuloa muukalainen.

Jalava julkaisi yhdeksän koostealbumia yhteiskuntaamme satirisoivasta strippisarjasta vuosina 2004-2008, ja 2014 tuli Arktiselta Banaanilta kaksi pokkaria lisää: Tietäjä tien päällä ja Hollywoodin lumoissa.
 

 

MARRASKUU: Christer Lindström: Pete

 

JOULUKUU: Johanna Immonen: Tohtori Legenda

 

 

 

 

 

 



 

1986 - 1988       1989 - 1993       1994 - 1998       1999 - 2003       2004 - 2008       2009 - 2012       2013 - 2015       2016 - 2018       2019 - 2021    

 

 

 

1    2    3    4    5    6    7    8    9    10    11    12    13    14    15    16    17    18    19    20    21    22    23    24    25    26    27    28    29    30    31    32    33    34    35    36    37    38    39    40    41    42    43    44    45    46    47    48    49    50    51    52    53    54    55    56    57    58    59    60    61    62    63    64    65    66    67    68    69    70    71    72    73    74