Pelit 1990 kevät. Tällä Rainbow Artsin ampumapelin X-Out kansikuvan koristamalla pelikirjalla ei ollut mitään uutta ihmeellistä tarjottavanaan. Artikkeleissa käsiteltiin lisenssipelejä, autopelejä, Macintoshin pelejä, outoja peli-ideoita, Quedexin ja Marble Madnessin kaltaisia pallonvierityspelejä, kuusnelosen klassikoita...

* * *

5/90. Wallulle oli tyrkytetty ylijäämäistä toimituksen Amigaa, minkä lisäksi hän sai haltuunsa piirto-ohjelmat Photon Paint 2.0 ja Deluxe Paint III. Uusi aikakausi alkoi Wallun taiteentekijän uralla, kun hän rupesi Bitissä pitämään lukua omasta edistymisestään tietokonegrafiikan tekijänä. Toukokuun numerossa siis "Tietokonegrafikoinnin alkeet" Wallun kertomana. Pyysi myös lukijoita lähettämään omat tietsikkatyönsä toimitukseen, jotta niitä voisi julkaista lehdessä.

* * *

6-7/90. Uutispalstalla uutisoidaan englantilaisen Federation Against Software Theft -järjestön eli FASTin perustamisesta, toimintaperiaatteesta ja menestyksekkäästä alkutaipaleesta. Tuija Linden taas kirjoitti piratismista kaksisivuisen artikkelin.

Jukka Tapanimäki kävi tutustumassa suomalaiseen pelitaloon, Avesoftiin, ja jututti omistajaa Jyrki "Jyker" Kummolaa, aina paljasjaloin kulkevaa Pertti Lehtistä sekä Karri Palovuorta.

Keskiaukeamalta löytyi Elvira, mistress of the dark -juliste sen kunniaksi, että Accoladelta oli tulossa peli hänestä. Elvira taisi olla ainakin joidenkin toimituksen jäsenten suosikkeja.

Bittipostissa "Get Best!" napisi lukijoiden kritiikistä. "Ja sitten jotkut idiootit ovat alkaneet valittaa liiallisesta mainostamisesta. Otetaanpa esim Zero 6/90 ja Bitti 4/90. Zerossa on sivuja 108, mainoksia niistä 40. Bitissä 80 sivua, joista mainoksia 19 sivua, elikkä 37 % ja 23.8 %, joten revi siitä, nimim. Mainokset alas! Oletkohan koskaan nähnyt lehteä, jossa ei mainoksia olisi, kysynpä vaan?! (Vartiotorni? - toim. huom.)
    Toisaalta - kyllä minullakin olisi vähän huomauttamista: peliarvostelut! Ihan hyvinhän ne on arvosteltu, mutta miksi pelistä on vain yksi, usein naurettavan pieni (3x5 cm, lähettäkää suurennuslasi lehden mukana) valokuva. Zerossa esimerkiksi on yhtä arvostelua kohti joskus jopa 10 kuvaa. Ja muutenkin arvostelut saisivat olla samanpituisia kuin Chaos Strikes Back -arvostelu numerossa 4/90".

Toimitus vastasi: "Emme me ilkeyttämme julkaise valokuvien pienoismalleja, ja kyllä, Chaoksen pituiset arvostelut jossain tapauksissa olisivat enemmän kuin paikallaan. Mutta kun kysymys on tilasta. Isommat kuvat ja pitemmät jutut tarkoittaisivat noin kahta-kolmea peliarvostelua kuukaudessa. Jollain Zerolla on varaa maksaa 10 värierottelua per sivu, kiitos juuri noiden mainosten... ...Toivottavasti laatukommentti muuten ei tarkoittanut juuri Zeroa, tuota Pulttiboisin lehtivastiketta, jota voi kyllä ihailla laatunsa ilmoittamisesta jo kannessa".

* * *

8/90. Wallu jatkaa seikkailujaan tietokonegrafiikan maailmassa käyttämällä Amigan Handy Scanneria. Mustavalkoisen Punaniska-sarjakuvastripin ruudun skannaamisen jälkeen väritys Deluxe Paintilla. Homma sujui amatöörin puuhasteluna hitaasti, epäkäytännöllisesti ja runsain toilailuin, mutta valmistui viimein.

Lehden keskelle sijoitetut pelisivut erotettiin selvemmin lehden muusta sisällöstä uudella, groteskilla fontilla.

Softasäkissä Ultima IV:n arvostelu (91%). Vaan sitä ja Teittisen jalkapallopelien vertailua on tuskallista lukea johtuen siitä, että tekstin alle on pistetty runsasta grafiikkaa. Voi Wallu...

Bittipostissa jatkuu rasittava inttäminen ohjelmia kopioivien piraattien ja Toptronicsin Petri Lehmuskosken välillä.

* * *

9/90. Jarmo Östermanin käynti Chicagon viihde-elektroniikkamessuilla eli CES '90:llä nieli Bitistä kuusi sivua kaikkine oheen tökättyine mainoksineen. Nintendo-uutiset veivät tekstistä valtaosan.

Wallu julkaisi lukijoiden lähettämiä tietokonegrafiikkatöitä. Markku Alanen testasi Sega Megadriven. Keskiaukeaman AD&D: Secret of the Silver Blades -juliste kuuluu upeimpiin Bitin julkaisemiin julisteisiin. Bittipostissa piraattisota riehui täysillä.

Vitsijuttuna Shoot'em Up Review Kit, eli kirjoita oma räiskintäpeliarvostelusi -setti. Oheistan oman tekeleeni.

* * *

PC-Pelit 1990. 7. syyskuuta 1990. Asuttuani useita vuosia kahdestaan isän kanssa olin siis palannut takaisin äidin ja isäpuolen luo, ja kävin enää satunnaisesti isääni tapaamassa. Syyskuun alussa oli tiedossa vuoden viimeinen viikonloppu isän kanssa kesämökillä Pertunmaalla. Isä oli puhelimessa luvannut ostaa uusimman tietokonepelien vuosikirjan minulle, kun minä olin sitä häneltä pyytänyt. Tämän hän sitten tuli ostaneeksi. Huokaus. Eihän minulla PC:tä ollut, joten en tehnyt tällä PC-pelien arvosteluja yhteen koonneella teoksella mitään. No, koleassa mökissä palellen luin tätä opusta samalla kun odottelin, että isäni sytyttämä takka lämmittäisi sisäilmaa.

Tuttuun tapaan Jyrki J. J. Kasvi arvioi läjää peliohjaimia, ja arvosanoja tippui laidasta laitaan. QuickShot QS-113 ja Speedking lytättiin yhdellä tähdellä, Wico Ergostick ja Gravis olivat ne viiden tähden huipputikut. Äänikortteja vertailtiin, sotilaskonesimulaattoreita testattiin, Advanced Dungeons & Dragons -sarjan siihenastiset yhdeksän roolipeliä arvosteltiin. Autopelejä, tankkisimulaattoreita, tieteisroolipelejä, Ultima-pelit... jopa yrityspeleistä oli Risto Siilasmaa keksinyt kirjoittaa artikkelin. "Pelaamalla tietoa liikemaailmasta", hm. Ihan outo aihepiiri minulle. Kun tämän artikkelimäärän jatkoksi vielä lisättiin ne pakolliset pelien ratkaisuohjeet ja kirjan loppuun neljä sivua tekstiä PC-peleistä yleisesti, jäi itse arvosteluille vain 36 sivua tilaa. Ehkä PC-pelejä ei vuonna 1990 ollut enempää kuin 70.

* * *

10/90. Wallun jatkaessa omaa opetteluaan jatkaa Aki Korhonen Jenkkilä-palstaansa. Mika Rissa kirjoitti raporttia eurooppalaisten modemistien EuroConista Belgian Antwerpenissä. Nordic uskaltautui Peliluolan ulkopuolelle arvostelemaan neljä roolipeliä, joissa liikuttiin ydinsodan jälkeisessä tulevaisuudessa tai futuristisessa avaruudessa. Wallu ja Nirvi olivat vastuussa ilmeisesti melkein ensimmäisestä julkaistusta suomalaisesta, lähes kokonaan tietokoneella tehdystä sarjakuvasta.

* * *

Pelit 1990 syksy. Saipas isä ostetuksi tämän. Kansikuva on peräisin Tolkienin Lord of the Ringsin peliversiosta. Perustietoa pelistä on tässä - se julkaistiin vasta 1991.

Nirvi kirjoittaa siitä, onko peleillä tulevaisuutta ja ennustaa, että 2-3 vuoden säteellä konsolit ja CD-pelit tulevat valtaamaan alaa. PC:istä AT/386 VGA-näytöllä ja Amiga 500 tulevat myös selviytymään. Muilla koneilla tulee olemaan vaikeampaa. Vielä pessimistisempi Nirvin juttu käsittelee sitä, kuinka pelit ovat masentavan samankaltaisia keskenään ja monella tavalla toistensa klooneja ja kuinka peleistä löytyy niin paljon vikoja jotka syövät pelinautintoa jne.

Jukka Tapanimäki kirjoittaa pelien sankareista, Pacmanista Leisuresuit Larryyn. Hän esittää aika mielenkiintoisen pointin: "Vanhemman sukupolven suusta irtoaa herkästi kommentteja, että pelit ovat pelkästään meluisia ja banaaleja. Ehkä näkemyksen taustalla on juuri se, että yksinkertaisissa taitoon perustuvissa peleissä ei ole mitään tuttua samaistumiskohdetta, vaan ne vaikuttavat lähinnä jonkin vieraan sivilisaation tuotteilta".

* * *

11/90. Varaventtiilissä kerrotaan uudesta, parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevasta laista, joka Suomessa tekisi virallisesti tietokoneohjelmien kopioimisesta laitonta. Oli jo korkea aikakin.

Nirvi kävi Englannissa ECES-messuilla (European Computer Entertainment Show). Messujen takana oli iso kustannusyhtiö EMAP, joka julkaisi suurinta osaa Englannin tietokonelehdistä. Jo aiempina vuosina Nirvi oli kuvaillut hyvin alaikäisten tavararohmujen silmitöntä mellastusta niinä päivinä, jolloin messut olivat auki yleisölle, mutta nyt tämä messujen ikävimmän puolen kuvaus saavutti uudet mittasuhteet: "Helvetti on olemassa ja se sijaitsee Earl's Courtissa pelimessujen yleisöpäivinä. Oven ulkopuolella oli puolentoista kilometrin (ihan tosi!) pikku jono, joten arvatkaapa tunnelma sisällä. Se vastasi viiden hengen saunaa, johon on tungettu parikymmentä oliota. Tämä valtava lauma käänsi kaiken, mitä ei ollut pultattu kiinni ja osan pultatuistakin. Pateettiset jaloilla varustetut tavararöykkiöt kirjaimellisesti valuivat käytävillä ahnehtien ja ahnehtien yhä enemmän ja enemmän.
    Oceanin osaston (ja turvamiesten) yli vyöryi massa, joka kymmenessä minuutissa teki selvää koko viikonlopun muovipussivarastosta. Yritteliäisyyspalkinnon saivat ne pikku ahnurit, jotka onnistuivat kääntämään Virgin Mastertronicin osastolta noin neljän metrin korkeudessa olevat isot mainostaulut. He jäivät kuitenkin kiinni ulko-ovella. Jälkikäteen firmojen edustajat luonnehtivat messuja kuitenkin normaalia rauhallisemmiksi.
    Oi Herra, lupaan lopettaa kahvirahojen keräämisen kolehtihaavista, mutta kuolemani jälkeen älä pistä minua Earls Courtiin töihin!
    Suoraan sanoen messujen siirtyminen EMAPin siipien suojaan ei ainakaan parantanut messujen tasoa. Kiinnostus tämäntyyppisiin sirkuksiin on tasaisesti laskemassa, koska pääasiassa firmat tulevat paikalle tekemään bisnestä, eivät jakamaan tavaraa pohjattomiin mustiin aukkoihin".

Bittipostin noloimman kirjeen arvonimen saa "Piracy is theft" -nimimerkin kirjoitus, jossa hän ilmoitti löytäneensä suomalaisen Avesoftin Tetris-tyyppisestä Coloris-pelistä Jukka Tapanimäen nimen, high score -listan kärjestä. Tuloksena oli yli satatuhatta pistettä. Kyseenalaiseksi seikan teki se, että nimi löytyi Coloriksen piraattiversiosta. Nimimerkki epäili joko Jukan pelaavan kopioituja pelejä tai sitten Bitin arvostelevan ns. "testiversioita" peleistä. Hän oli siis pelannut Coloriksen piraattiversiota ja sai kuulla kunniansa Bitin toimittajalta, joka samalla huomautti, että Tapanimäki oli pelannut Coloriksen esiversiota ja saanut tuloksensa sitä kautta jokaiseen kappaleeseen kyseistä peliä. Eihän pelejä itse tehnyttä henkilöä ole edes soveliasta epäillä piraatiksi.

Suuri ja mauton hautakivikilpailu oli tämän numeron pilajuttuna.

* * *

12/90. Peliarvosteluosastoa eli Softasäkkiä on vaivalloista selata näissä tämän ajan Biteissä. Lehden keskivaiheille, minne arvostelutkin laitettiin, kun oli pistetty niin paljon kokosivun ja aukeaman kokoisia mainoksia. Arvostelupuoli oli siis melkoisen hajanaista silppua, eikä etukäteen tiennyt jatkuvatko arvostelut seuraavalla aukeamalla vai kahden aukeaman päästä vai loppuivatko ne.

Takakannessa varoitus etukäteen uudesta MikroBITIN logosta. Ei se kuitenkaan lieventänyt järkytystä...

* * *

1/91. Jos näistä kolmesta logosta valittiin Panu Kosken ehdotus muokattavaksi lopulliseen muotoonsa, niin silloin täytyy sanoa, että tyylikäs logo muokattiin tunnistamattomaksi ja paljon rumemmaksi.

 

 

Lisäksi lehden kokoa kasvatettiin pystysuunnassa. Olipahan tilaa millä mällätä.

Pekka Pessi testasi 14 tietokonehiirtä, ja vitsinä löytyy myös sen aidon hiiren testaus. "Sopivuus: Melkoinen, Valmistusmaa: Ilman lisenssiä joka maassa, Maahantuoja: Kauppalaivat, Puhelin: Ei omista, Hinta: PD-kamaa... ...Johdon pituus: 8 cm, Pallo: Kelpaa, kiitos, Liikealue: Aikamoinen, Muuta: Testin vanhin malli". Heh heh.

Jenkkilä-palstallaan Aki Korhonen pohtii virusten alkuperää ja sitä ketkä näitä tekevät. Hän esittää oman teoriansa: "Haluan kuitenkin kiinnittää huomiota niihin huippuälykkäisiin, monimutkaisesti leviäviin ja valikoivasti tuhoaviin viruksiin, joita on liikkeellä erityisesti Macintosh-maailmassa. En jaksa uskoa siihen, että maailmasta löytyy ohjelmoijia, jotka viitsisivät tehdä näitä suurta vaivaa ja laajoja taustatietoja vaativia ohjelmanäytteitä ilman minkäänlaista vastiketta.
    Ehkäpä viruksilla on hieman outo, mutta käsityksiä murtava tausta. Mitä jos viruksien tekijät ovat samoja henkilöitä, jotka tekevät viruksilta suojaavia ohjelmia tai joka tapauksessa samaan organisaatioon liittyviä henkilöitä?
    Monimutkaiset virukset ilmestyivät maailmaan alle vuoden aikana ja liki samanaikaisesti moni upouusi ohjelmavalmistaja alkoi tarjota ainoana tuotteenaan viruksilta suojaavia ohjelmia. Tämä ei ole syytös ketään kohtaan, mutta yhteensattuma on ilmeinen.
    MikroBITINKIN uutisissa on kerrottu tietokonehuoltomiehestä, joka istutti huoltamiinsa koneisiin viruksen, jotta koneet kaatuisivat ja hänen työnsä ei loppuisi kesken. Täytyy muistaa, että viruksilta suojaavien ohjelmien markkinat ovat nykyisin laskettavissa sadoissa miljoonissa. Kolme vuotta sitten virusohjelmamarkkinoita ei ollut ollenkaan!"

Kuukauden hupijuttuna esitellään Matti Nykänen, josta on tehty hiiri, ja hiirestä on tehty surkea peli. Jopa niin surkea, että pelin nimessä hahmoa väitetään oravaksi.

Bittipostissa "Blitz Plötzlich" vinoilee BITIN toimituksen hemmotelluista porsaista, joilla on tietokoneina isien ostamat huipputehokkaat, -nopeat ja kalliit laitteet. Sitten haukutaan MikroBITISSÄ hitaiksi pelejä, jotka nimimerkin mielestä ovat aivan nautittavia nopeutensa puolesta. Lisäksi hän kysyy, miksei englantilaisissa tietokonelehdissä juuri näe kirjepalstoilla negatiivista palautetta, ja kommentoi että "Muutenkin joidenkin englantilaisten lehtien "arvostelu" on reilusti yliampuvaa. Lukekaa vain lokakuun C&VG:n kannessa ollutta läpyskää, niin tiedätte mitä tarkoitan: "Emme ole vielä nähneet kyseistä peliä, mutta veikkaamme sen olevan eräs joulun huippupeleistä..." Ps. Olette oikeassa. Zero on huono lehti, eikä sen "huumori" juurikaan naurata".
    Toimitus vastasi kyselyyn negatiivisen palautteen puuttumisesta brittilehdissä: "Ilmeisesti siitä syystä mitä mekin olemme joskus pohtineet: haukkumakirjeet saattavat suggeroida ihmiset uskomaan lehden todella olevan huonon, ja kun englantilaisilla lehdillä on paljon "kilpailijoita" (suurin osa saman kustantajan siis) niin ehkä he pelkäävät lukijoiden vaihtavan lehteä. Kyllähän mekin voisimme täyttää muutaman sivun hirveillä kehuilla, mutta kiinnostaako se ketään?
    Mitä tulee "emme ole nähneet..." -osuuteen, niin kyllä suuresta osasta pelejä voi arvata etukäteen, että niistä tulee hittejä... ...Kommenttiin Zerosta yhdymme, vaikka se onkin erittäin epäeettistä. Trendi valitettavasti näyttää siltä, että lehti lehden jälkeen (Englannissa siis) muokkaa linjaansa lapsellisemmaksi. Se on ilmeisesti myyvää. Siinäpä hyvä kirjoittelun aihe, Bitti vastaan brittilehdet".

Eipä näkynyt Bittipostissa kirjoittelua aiheesta Bitti vs. brittilehdet. Aihe ei ehkä inspiroinutkaan. Mutta kaikki haukkuvat kommentit Zero-lehdestä saivat minut ostamaan ko. lehden kesäkuun 1992 numeron, jotta saisin itse todeta lehden surkeuden. Brittitietokonelehtien koko ajan lapsellisempaan suuntaan menneen linjan olen myös todennut hyvin itsekin. Ei tarvitse kuin verrata kahta omistamaani Computer + Video Games -lehden vuosien 1987-1988 numeroa ZZAP!64 -lehden vuosien 1991-1992 numeroihin ja varsinkin vuoden 1993 Commodore Force -lehtiin, niin eron huomaa.

Lisäksi Bittipostissa yksi kirjoittaja valitti ensinnäkin konsolijutuista, toiseksi liioista mainoksista ja kolmanneksi hän vaati ohjelmalistaukset takaisin. Ja tottakai hän vielä rehenteli kopioitujen ohjelmiensa määrällä ja sillä, ettei hänellä muuta olekaan kuin kopioita. Tukku muita kirjoittajia taas toimituksen mukaan länkytti siitä että Amiga on paras kone, ja että Nirvi aina haukkuu Amigaa ja kehuu ST:tä. Toimitus ärähti oikein kirosanan kera näille tyypeille, että "kasvakaa aikuisiksi!". Bittiposti ei totisesti ollut enää entisellään.

* * *

2/91. Tom Snällillä oli ilmeisiä vaikeuksia keksiä mitään omaa piirrettävää. Wallu julkaisi taas grafiikkakurssillaan lukijoiden lähettämiä tietokoneella piirrettyjä kuvia. Snäll oli piirrellyt tekijänoikeussuojattuja aiheita, kuten Watchmenia ja Nemesis the Warlockia, mutta pääsi Wallun seulasta läpi kuvalla, joka oli kopioitu Motörheadin Rock'n'Roll -levyn kannesta.

Vielä vuonna 1991 viitsi MikroBITTI julkaista sivun mittaisen artikkelin siitä, miten Commodore 64:n käyttämisessä pääsee alkuun.

* * *

3/91. Bitin numerossa 2/90 ja kerran myöhemminkin uutisoitu AIDS-tietokonevirus ja sen tehnyt Joseph Popp pääsivät vielä kolmannen kerran Bitin uutispalstalle. Popp joutui oikeuteen Englannissa. "Poppia on syytetty muun muassa siitä, että hän yritti tehdä rahaa AIDS-viruksellaan myymällä virukseen lääkettä 387 dollarilla. Jälkiä hän yritti peittää kierrättämällä rahat Panaman kautta. Homma ei kuitenkaan onnistunut ja FBI pidätti hänet". Popp yritti puolustautua sillä, että kerätyt rahat oli tarkoitus lahjoittaa AIDS-tutkimukseen. Wikipediasta voi englantia hyvin taitava lukea lisää.

Las Vegasin CES-elektroniikkamessuilla seikkaili taas Jarmo Österman, jota ei Bitin sivuilla muissa yhteyksissä oltu toistaiseksi nähty.

Wallu arvioi Amigalle tehdyn Disney Animation Studio -animaationteko-ohjelman. Mikki Hiiren hahmon dominoimassa aukeamassa Wallu mainitsee myös ne neljä suomalaispiirtäjää, jotka ovat päässeet piirtämään Disney-juttuja, eli Mauri Kunnaksen, Tarmo Koiviston, itsensä (kymmenen Nalle Puh -sarjista) ja Jukka Murtosaaren.

Lehden keskeltä löytyy 16-sivuinen pelikonsoliliite. Muhkeassa paketissa Jukka Tapanimäki Markku Alasen avustuksella luettelee tietoja Segasta, Nintendosta, Sega Mega Drivesta, Atari Lynxistä ja Game Boysta, kertoo Nintendon Super Famicomista, Super Mario Bros. 3:sta, Castlevania III:sta ja Mega Man 3:sta, jakelee pelivinkkejä sekä arvostelee lyhyesti 99 peliä!

Pelivinkkiosasto Pelikopterissa Baron Knightlorea tuuraa Count the Money. Ei tietoa, oliko tuonkin nimimerkin takana Teittinen vai joku muu, joten jätin kreditoimatta Bookogsissa.

Wallu pääsi arvostelemaan yhden pelin, golf-peli Tournament Golfin. Arvosana 63%, ei ollut Wallu tyytyväinen.

Bittipostissa Mikko Koivunalho oli tyytymätön postipalstan tasoon. "Bittipostista on tullut MikroBITIN roskispalsta. Minua ihmetyttää, että MikroBITTI sietää moista roskanpuhumista. Näkee selvästi, että suuri osa kirjeistä on väsätty puhtaasti ajantappamistarkoituksessa. Ne kurjat raukat eivät uskalla laittaa edes nimeään lehteen". Koivunalho kyselee vielä, miten tietokonepeleistä pystyy ottamaan laadukkaita kuvaruutukuvia, ja toimitus vastaa.

* * *

4/91. Niko Palosuo kertoo alkuaikojen (1973-1983) kaupalliseen tarkoitukseen kehitetyistä mikrotietokoneista, ja kysyy mahtaako mikään niistä olla tulevaisuudessa himoittu keräilykappale. Miten on, ovatko IMSAI 8000, Commodoren PET 2001, MITSin Altair 8800 tai Osborne I tänä päivänä arvotavaraa?

Maaliskuun numerossa peliarvostelijana debytoinut Tony Ihander kirjoittelee jo tulevista peleistä yhdessä Nirvin kanssa. He sopivat hyvin yhteen, sillä Ihanderin kirjoitustyyli muistuttaa Nirvin tyyliä niin paljon, että tsekkaamatta on vaikea arvata, mikä arvostelu on Ihanderin ja mikä Nirvin kirjoittama. Samanlaista huulenheittoa tulee kummaltakin.

Kirjepalstalla vain yksi palautekirje tällä kertaa, mutta se onkin PITKÄ, ja kirjoittajana mies jonka parin vuoden hiljaiseloa joku ehkä kerkesikin ihmetellä.

* * *

Pelit 1991 kevät. SSI:n eli Strategic Simulations, Inc:n Eye of the Beholder tällä kertaa kansikuvana. Sitä ei kuitenkaan tässä arvostella, vaan se sai odottaa vuoroaan seuraavaan pelikirjaan asti. Uutena juttuna leffapeliosasto ennen kaikkia muita peliarvosteluja, eli elokuviin pohjautuvat pelit samoin kuin ne alkuperäiset elokuvatkin arvostellaan. Mukava lisäys pelikirjaan, joka jo jonkin aikaa oli kaivannutkin jotain tuoretta ideaa. Suppeasta artikkelivalikoimasta Nirvin katsaus kauhupeleihin jaksaa olla kiinnostavaa luettavaa. Mainituista elokuvista Back to the Future II, Gremlins 2, Total Recall ja Dick Tracy tuli nähtyä valkokankaalla. The Spy Who Loved Me - tottakai Bond-leffat ovat tuttuja ja rakkaita, ja kahteen kertaan ostettuja (VHS:nä ja DVD:nä). Robocop 2:n olen nähnyt myös, ja Monty Python's Flying Circushan on paras sketsiviihdesarja ikinä. Monty Pythonistahan minun netissä käyttämäni nimimerkki Gumby on peräisin.

* * *

5/91. Bittipostista: "Arvoisa Bitti, ja eritoten teidän "huippu"piirtäjä Wallunne. Mistä johtuu, että Wallu inttää kivenkovaan tekijänoikeuksista, eikä suostu julkaisemaan jo keksittyjen hahmojen, kuten Batmanin, Judge Dreddin, Karvisen tai muunkaan kuvia, mutta samaan aikaan mm. englantilaisen Amiga Actionin lukijapalstat pursuavat Teenage Mutant Ninja Turtlesseja, USS Enterpriseja, Super Mario Brosseja ja montaa muuta?" kysyi Freddy Krueger & STe. "Ja huippupiirtäjämme Wallu vastaa: Jos pidät kopiotaidetta arvossa, niin pidä. Minusta orjallinen toisen piirroksen kopiointi, vaikka käyttäisi kalkkeeripaperin sijasta tietokonetta, on typerää. Ja mitä ulkomaisiin lehtiin tulee, siellä pätevät sikäläiset tekijänoikeuslait. Virossakin kopsataan W. Disney -vainaata aivan surutta..."

Saman numeron Mikrokivikauden valtasi hetkeksi Wallun piirtämä tyly Karvis-parodia Lärvinen, ja kun muistaa taannoisen Motörheadin levynkannen kopiointitapauksen, niin Wallun ajatuskulun voi arvata. Bittipostin kuvituksena on vielä ensimmäinen ruutu eestiläisestä "Miki ja Pluuto seiklused" -kopiosarjiksesta. Ihastuttavan kökköä piirräntää kauhistuneine lehmineen.

* * *

6-7/91. Pääkirjoituksessa lamatunnelmia, joista sentään löydetään jotain positiivistakin sanottavaa: "Tiedotusvälineissä on pitkin vuotta kerrottu lamasta. Monilla aloilla on jouduttu lomauttamaan väkeä ja yrityksiä menee konkurssiin huomattavasti enemmän kuin vanhoina hyvinä aikoina. Nyt kannattaakin pitää silmät auki pikkuilmoituksia selaillessa, sillä erilaisista konkurssi- ynnä muista yritysten tyhjennysmyynneistä saattaa löytää hyvää tavaraa erittäin edullisesti".

Jukka Tapanimäki testaa Nintendon Super Famicomin. Wallu julkaisee taas lukijoiden tietokonegrafiikkaa. Bitin keskellä 16-sivuinen PC-liite. Suomen lamatunnelmien keskellä Aki Korhonen herättää Jenkkilä-palstallaan närää kertomalla USA:ssa hiljakkoin jaetusta 120 miljoonan dollarin eli noin puolen miljardin markan lottojättipotista, ja että summa jaetaan voittajalle tasaisesti 20 vuoden ajalle. MikroBITTI on kolmannen kerran mukana ECTS-messuilla Lontoossa. Toni Hakala arvioi erilaisia kummallisia peliohjaimia joiden tarkoitus oli tuoda vaihtelua usein keskenään samankaltaisten tikkujen massaan.

Bittipostissa "Q Anonyymi" on kyllästynyt toimituksen asenteeseen lukijoiden kirjeitä kohtaan. "Lopettakaa mielipidekirjeiden kritisoiminen. Aina kun joku herjaa lehteänne, te herjaatte takaisin. Ottakaa huomioon, että kyseessä on mielipide. Kuka teille enää viitsii kirjoittaa, koska te vain saatatte kirjoittajan naurunalaiseksi (tosin nautin Amiga-pellejen morkkaamisesta)". Toimitus vastaa: "emme varmasti lopeta. "Joka leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön". Emme me pysty tekemään järkeviä ja perusteltuja mielipiteitä naurunalaisiksi joutumatta itse naurunalaisiksi".
    "H.E." taas on syvästi pettynyt koko MikroBITTIIN, koska sen suuntaus näyttää "olevan lähinnä mikroaan pelaamiseen käyttävien lukijoiden kosiskelua". Hän ehdottaa että Bitin toimitus joko perustaisi erillisen pelilehden, tai sitten laittaisi joka toiseen numeroon peliliitteen, joka toiseen numeroon liitteen joka sisältäisi ohjelmalistauksia, kaikenlaisia virityksiä, hyviä vinkkejä ja muita tee-se-itse -ohjeita. PeliBITTIÄ oli toivottu Bittipostissa aiemminkin, mutta toimitus ei pitänyt ideaa taloudellisesti kannattavana. Tällä kertaa sentään pyydettiin lukijoilta mielipiteitä asiasta.

* * *

8/91. Segan Game Gear -konsoli Tapanimäen kokeiltavana. Pelitarjonnasta jäi hieman tasapaksu kuva, mutta Jukka ennusti laitteelle kapeaa elintilaa teknisesti surkean Gameboyn ja kangertelevan pelien maahantuonnin rasittaman Lynxin kainalosta.

Wallun innostus tietokoneella piirtämiseen näkyy vihdoin Mikrokivikaudessakin. Näin alkaa jatkotarina, joka jatkuu yhä hullumpana. Naispuolinen tietokone poistaa Hannun päästä herneen näköiset aivot ja sujahtaa itse sisään kalloon. Näin hän ottaa Hannun valtaansa ja voi aloittaa maailmanvalloituksen. Vaan asiat alkavat luistaa pieleen, kun siivoamispuuhissa oleva Helka nykäisee tietokoneen töpselin irti... Sillä välin Hannun herneaivot viettävät lokoisia hetkiä tietokoneen sisuksissa, missä Helka ei ole piinaamassa, eivätkä halua palata Hannun kalloon. Lokakuun numerossa Wallu kertoo käyttäneensä sarjiksen tekoon Macintosh IIci:tä, PixelPaint Professionalia ja Aldus FreeHand 3.0:aa.

* * *

9/91. Otsikkoa "Piipittävä painajainen" käytti Tapanimäki arvioidessaan taskupelilaitetta ja sille saatavilla olleita Akklaimin Superplay-sarjaan kuuluvia pelejä. "Arvostelu on vain yhdestä kolmeen tähteen, koska peli on joko tylsä, vielä tylsempi tai täysin älytön". Lisäksi Jukka tuskaili sitä elektronisen jätteen määrää, ja että näillä peleillä ja "Gameboyn Super Mario Landin tapaisilla eepoksilla on yhtä paljon eroa kuin luolan seinään töherretyllä lehmällä ja Crayn tietokoneanimaatiolla".

* * *

10/91. Antti Hannula starttasi oman Japanila-palstan, jossa raportoi kuulumisia tästä ihmeellisestä ja käsittämättömästä maasta. Wallu oli aiemmin järjestänyt tietokonegrafiikkakilpailun aiheenaan "Lost Spaceship", ja lukijoiden piirtämiä upeita kadonneita avaruusaluksia esiteltiin sivuilla 32-33. Parhaan työn valitseminen oli Wallulle ylivoimainen tehtävä, joten hän sälytti vastuun taas lukijoiden harteille.

Piipittävästä painajaisesta Neo Geoon. Markku Alanen ja Jukka Tapanimäki loivat taas Bittiin konsoliliitteen (tosin vain kahdeksansivuisen), ja Neo Geo Home System oli arvioitavana. "Piikikäs Mariontappaja" Sonic the Hedgehog oli tullut, ja ainakin minä tykkäsin pelistä otetuista näytekuvista.

* * *

11/91. Wallun kadonneen avaruusaluksen metsästys, osa 2. Neljä työtä lisää, joista äänestää parasta. 16-sivuinen PC-liite ja Demoniah-juliste, joka on poimittu tietokoneen ruudulta ja on niin suttuinen, etten usko siitä olleen iloa kellekään.

Nirvi kävi taas pahamaineisilla ECES-messuilla. Kyseisten messujen suosio oli kuitenkin laskenut pahasti aiemmin hyvin mainituista seikoista johtuen. Tällä kertaa suunniteltiin erillisiä consumer- ja trade-messuja, ensinmainittuja tavallisille kuluttajille, jälkimmäisiä jälleenmyyjille, lehdistölle yms. Messujen piti olla kaikkien aikojen suurisuuntaisin tapahtuma, vaan toisin kävi. Koska consumer-puolelle ei ilmoittautunut tarpeeksi näytteilleasettajia, piti koko messut muuttaa trade-messuiksi, eikä sittenkään löytynyt kiinnostuneita niin paljon kuin toivottiin. Koko ECES 1991 supistui siis hyvin pienimuotoiseksi tapahtumaksi, mistä eivät useimmat itse asiassa pahastuneet ollenkaan.

* * *

Pelit 1991 syksy. Vimeinen "kirja"muotoinen pelikirja. Kansikuva on Mindcraftin tekemästä ja Electronic Artsin julkaisemasta pelistä The Magic Candle II: The Four and Forty. Pelinteko-ohjelmia ei oltukaan vielä vertailtu, ja Tapanimäki käy läpi myös sarjakuviin perustuvat pelit. Teittinen käy neljällä sivulla läpi LucasArtsin tarinan elokuvista peleihin. Leffapeliosio taas mukana, mukavaa. Elokuva-arvosteluja on kiva lukea. Back to the Future III tuli nähtyä valkokankaalla, tv:n tarjoamasta Sam Raimin Darkmanista päällimmäiseksi muistoksi jäi, että se oli yllättävän tunteellinen. No, kyllähän elokuvassa tapahtui sen verran järkyttäviä juttuja että sentimentaalisuus ja paatoksellisuus oli oikeutettua. Ensimmäisen Terminatorin näin telkkarista, kakkosen isolta kankaalta. Molemmat Predatorit tulivat tv:n kautta tutuiksi. Eipä ihmeempää sanottavaa niistä, tulihan katsottua ja jotain on jäänyt muistiinkin. Predatorin rastatukka jäi mieleen huvittavana yksityiskohtana. I Jah man, hail rastafari!

Peliarvosteluista kiintoisin on Nirvin runomuotoon kirjoitettu kritiikki Domarkin Hydrasta. Olin hulluna alkuperäiseen kolikkopeliin. Pelasin sitä jollain ruotsinlaivalla 90-luvun alussa ja pärjäsin siinä aika hienosti. Uskalsin jopa vähän himoita kuusnelosversiota, vaikka pelkäsinkin, että se on varmasti ihan rupuinen. C64-versiosta otetut kuvaruutukuvat ainakin kertovat karua kieltä.

* * *

12/91. Lokakuun kilpailun aiheena oli vääntää korkeintaan kolme tietokoneella piirrettyä jouluista kuvaa. Joitakin lukijoiden joulukuvia - moottoripyörällä päristelevää joulupukkia ja kehonrakentajapukkia - on ripoteltu 20 ensimmäiselle sivulle säästäen näin Wallulta kuvitusvaivaa.

Jyrki J. J. Kasvi kirjoittelee neljän sivun verran cyberpunkista ja Antti Hannula lopettelee Japanila-palstaansa.

Mikrokivikauden Hannun aivot jäivät tietokoneen sisään viettämään lokoisia hetkiä mikroprosessorin kanssa, ja Helkan aviomies on aivoton ja tahdoton tossukka, joka ei osaa muuta kuin hokea "kyllä, kulta". Ja Helka on kerrankin onnellinen ja tyytyväinen aviomieheensä. Että tämmöistä naiskuvaa. Wallu jaksoi lypsää tätä vitsiä puolinaisesti muutaman kuukauden ajan, mutta sitten koko "aivot tietokoneen sisuksissa" -idea unohtui.

* * *

1/92. MikroBITTI palasi sitten vanhaan aanelosta pienempään kokoon.

Ari Paananen lähti Englantiin, ja tutkailee tammikuun raportissaan lähinnä tietokonelehtien runsasta tarjontaa ja huomioi brittien tavan ujuttaa lehteen kuin lehteen - myös muihin kuin tietsikkalehtiin - erilaisia kylkiäisiä levykkeistä ja CD:istä työkalusetteihin. Aki Korhonen taas tarinoi edelleen Jenkkilästä.

Keskiaukeaman Wing Commander: Vengeance of the Kilrathi -juliste on taas suttuinen osasuurennos jostain tietokoneen ruudulta otetusta piirroksesta. Oliko Bitillä vaikeuksia julisteiden hankkimisessa?

Wallu keskittyi kilpailujen tuloksiin. Lost Spaceship -kilpa sai voittajansa ja jouluisia tietokonepiirroksia käytettiin myös aukeaman koristeluun.

Baron Knightlorea tuurasi Pelikopteri-vinkkipalstalla Berzerker. Suurisuisesti uhoava olio uhkaa lähettää pseudostellaarisen ohjuksen tuhoamaan kaiken elämän maapallolta ellei saa seuraavassa kuussa tarpeeksi hyviä pelivinkkejä (ja jotka alkavat sanoilla "Armoa, mahtava Berzerker!").

* * *

2/92. Hologrammit olivat kuukauden sana. Aki Korhonen kävi USA:n CyberArts '91 -messuilla, missä homman nimi oli keinotodellisuus. Messuraportin jälkeen hän haastatteli vielä kolmen sivun ajan Rick Dyeria, joka oli luonut maailman ensimmäisen hologame-teknologiaan perustuvan kolikkopelin, Hologram Time Travelerin. Dyer oli 80-luvulla mukana kehittämässä mm. laservideoon perustuneen kolikkopelin Dragon's Lair - jonka kakkososasta Pasi Andrejeff muuten kirjoittaa vielä toisaalla kahden sivun verran.

Japanilassa jatkaa Hannulan jälkeen Toni Hakala. Yksi ulos, toinen sisään. Mukavaa kun vapaaehtoisia aina löytyy.

Bitti aloitti puolen sivun kokoisen BITTIgalleria-palstan lukijoiden tietokonegrafiikkatöille. Kolme kuvaa mahtui esiteltäviksi.

Baron Knightlore palasi ilman kummempia selittelyjä Pelikopteria hoitamaan.

Wallun innostus tietokonepiirräntään ei ollut Bitille pelkästään hyväksi. Baron Knightloren Aldus FreeHandilla luotu uusi ulkoinen olemus on kököhkö, ja Peliluolan logon ja aukeamakehyksen uudet designit näyttävät lapsen töherryksiltä verrattuna luolan vanhoihin ulkoasuihin, joissa oli pieteetillä piirusteltua sivellintaidetta. Peliluolan logoon on jäänyt vielä valkoistakin, unohdettu mustata kaikki kirjainaukot. Mikrokivikausi on sentään taas kokonaan käsin piirretty.

* * *

3/92. Tony Ihander ei jaksanut montaa kuukautta toimia peliuutisoijana ja -arvostelijana. Nyt uudeksi pelitoimittajaksi Niko Nirvin rinnalle oli virallisesti nimitetty Jarmo Österman. Östermanin aiemmat meriitithän olivat kolme raporttia Las Vegasin CES-viihde-elektroniikkamessuilta.

MikroBITTI syöksähti ajassa taaksepäin vuoteen 1984. Kasvi kirjoitti artikkelin elokuvien tietokoneista ja tietokoneiden rooleista elokuvissa, aivan kuten Gernot Schärmelin saksasta käännetty artikkeli numerossa 2/84. Mukana olivat taas Avaruusseikkailu 2001 ja HAL, sekä War Games - Sotaleikit ja WOPR. Österman taas kirjoitti raporttia viidestä pääkaupunkiseudun mikrokaupasta melkein kuten Merja Issakainen samaisessa Bitin numerossa.

Baron Knightlore lohduttelee Pelikopterissa: "Berserkerin uhoamisesta on turha välittää, hän vain tuuraa minua silloin tällöin, kun itse olen estynyt. Tämä rauhoittanee heitä, jotka esittivät huolestumisensa kirjeitse". Pikemminkin sai heidät nolostumaan, veikkaisin. Oliko tuo nyt kiltisti tehty lukijoille?

Pelit-vuosikirja loppui ja nimike muuttui lehtimuotoiseksi. Pelit-lehden numeroa 1/92 mainostetaan.

 

 

 

1    2   3   4   5   6   7   8   9   10    11    12    13    14    15    16    17    18    19    20    21    22    23    24    25    
26    27    28    29    30    31    32    33    34    35    36    37    38    39    40    41    42    43    44    45    46    47    48    
49    50    51    52    53    54    55    56    57    58    59    60    61    62    63    64    65    66    67    68    69    70    71    
72    73    74    75    76    77    78    79    80    81    82    83    84    85    86    87    88    89    90    91    92    93    94    95