Petri Hiltunen: Väinämöinen, kaikki albumit.
Hysteria

Goretta
Mustan rannikon kuningatar

Harmaan jumalan hetki

Ontot kukkulat
Asfalttitasanko ja muita kertomuksia

Vala auringolle

MacBeth
Aavetanssi

Praedor 1 - Kuninkaan lapset

Praedor - Kuolleen jumalan palvelija
Praedor 3 - Koston merkki
Laulu yön lapsista
Musta tie ja muita kertomuksia
Riutta
Anabasis - molemmat

Praedor - Taivaan suuri susi

Esa Holopainen: Kärsämäki, Zombie-antologia nro 89.

Bourgeon: Hämärän matkamiehet: kaikki neljä.

 

I

Idefix ja kotkanpoikanen. Lasten kuvakirja, ei sarjakuva, mutta mainittakoon tässä. Vanhemmilta sain. Olin ehkä juuri ja juuri yli-ikäinen aikoinaan kun tämän sain, mutta koska en ole sen koommin nähnyt kumpaakaan 80-luvun Idefixiä - en Kotkanpoikasta enkä Ahmattikotkaa - missään divarissa tai muuallakaan, olen mielelläni pitänyt harvinaisuuden hyllyssäni.

Jean-Claude Servais: Iriacynthe.

Will - Franquin - Delporte - Macherot: Isabelle - Intégrale 1.

Les missions d'Isabelle Fantouri 2: Les canons de Faana.

Iso Knut: Ei omena kauas puusta putoa. Tukkoon piirtäminen haittaa lukemista pahasti.
Valkoisen karhun klaani. Vauhtia ja jännitystä riittää. Ruudut on vieläkin ahdettu vähän täyteen varsinkin alussa, mutta joillakin sivuilla saa ihailla uskomattoman näyttävää jälkeä. Paras Knuteista.
Auringon poika. Muihin albumeihin verrattuna jopa pelkistettyä piirrosjälkeä. Tarinasta ei paljoa sanottavaa - jos Etelämeren saarella asuvat otsteekit (vrt. atsteekit) ja amatsoniheimo kuulostavat hyvältä aiheelta, niin siitä vain.

Patrick Wester - Pekka Pakkala: Isä Bastardus seikkailee.


J

Jukka Murtosaari - Kari Vaijärvi: Jake 1: Tituksen profiili ja Jake 2: Valhallan portti.

Jan Kartan tutkimuksia: Weimar.

Jasso-kissa. 12 julkaisua. Olisiko niistä harvinaisin omakustannevihko "Jasso kaikilla mausteilla", jossa on yksi ruutu sivua kohti?
Myös Jii Roikosen "Mustaa" ja "Valoa"-kokoelmat, joihin olen sujauttanut lisää varhaisia ja uudempia Jiin sarjoja joihin olen päässyt käsiksi.

Jeronaton: Kvinnan från stjärnorna (1979, ruotsinnos seuraavalta vuodelta). Alkup. ransk. nimi "Champakou". Ainakin kolme seuraavaa albumia näyttävät yhtä happoisen oudoilta ja kiehtovilta, eli jospa keräisi? Jeronatonin tuotanto ei onneksi ole mittava.

Jim Spaceborn. Tanskalaista Lego-sarjakuvaa, mutta kuitenkin käsinpiirrettyä. Hahmot vain näyttävät legoukoilta. Kaksi ruotsinkielistä albumia. Molemmat sain. Lukeehan noita lasten avaruusseikkailuja, vaikka olen ihan väärän ikäinen. Minulla oli myös yksi keskiaikaan sijoittunut Linnan muksut -albumi samoilta tekijöiltä, mutta se meni roskiin.

Daan Jippes: Havank 1 - Aivopähkinä.

Joe Bar Team: 1.

Johan och Pellevin: Vilden i klippiga skogen (Le Lutin du bois aux Roches, ei julkaistu suomeksi)
Johannes ja Pirkale: Kuusistrumffinen huilu
Johan och Pellevin: Hertigens ring (Järvilinnain sormus)
Johan et Pirlouit: La pierre de lune
Johan et Pirlouit: Le serment des vikings

Ensimmäisessä albumissa Johannes tapaa Pirkaleen ensimmäisen kerran. "Hertigens ring" on suosikkini, linnanherra Claude Casemate on unohtumaton hahmo. Ruutu- ja Nonstop-lehdistä löytyy lisää tätä mainiota sarjaa. Molemmat ruotsinkieliset albumit sain vanhemmilta. Ranskankieliset hankin Amazonista - niitä ei ole julkaistu suomeksi, mutta kylläkin ruotsiksi nimillä Månstenen ja Vikingarnas ed.
Muut varhaiset Johan et Pirlouit -albumit hollanninkielisinä jpg-skannauksina.

Veikko Savolainen: Joonas 1 - Joonas ja hypnoosimurha.
Joonas (Jalava, 1983)
Joonaksen seikkailuja I (Jalava, 1987)
Säihkyvät siivet, Siipien suhinaa, Savua siivissä - kaikki kolme Suomen Ilmailuliitto ry:n 1988-1990 kustantamaa sarjisvihkoa.
Joonas sarjakuvantekijä (Heikki Jokinen, Jalava, 1990)
Joonas (Arktinen Banaani, 2004).

Joonatan Pistooli -kokoelma.

Juho Juntunen: Paholaisen morsian. Vähän liikaa minulle. Hauskaa on katsella suomirokkareita näyttelemässä eri hahmoja, muuten en jaksa tällaista seksi-, kauhu- ja gore-maailmassa rypemistä. Kaikki kunnia silti Juntuselle isosta urakasta, josta hän on selviytynyt kunnialla. Soundtrack-CD on yllättävän kuunneltava - tosin vain kerran olen senkin viitsinyt kuunnella.
Per Vers, runoilija. Juicen älppärin mukana tullut sarjakuvavihko. Pitihän tuo levy hankkia vinyylinä, että sai sarjiksen.

Hannu Pyykkönen: Jurpo nro. 2. Sain tämänkin.
Jurpo meissä.

Jussi Jäniksen ihmeelliset seikkailut: Kaikki seitsemän suomennettua.

 

K

Kadonneiden nummien valitus: Kaikki.

Kahden horisontin ajanjakso: 1 - Jordan.

Kakkoskierros - Sarjakuvakannustuksia presidenttiehdokas Haavistolle.

Kapteeni Harmaaparta: Melskettä merellä, Suuri sitruunasota, Ihmeelliset ihmissyöjät, Kapteeni Mustaparta ja intiaanit.

Kapteeni Hyperventilaattorimies.

Karvinen: 18 ensimmäistä strippikoostetta, koosteet 13-15 yhteisniteenä (Paksu-Karvinen 5).
Tarina-albumit "Täältä tulee Karvinen" ja "Joulu-Karvinen". "Täältä tulee..." sisältää sarjakuvamuotoiseksi väännetyn ainoan jakson tv:n Karvis-piirrossarjaa jonka muistan nähneeni.
Englanninkielinen "Garfield Treasury".
Strippikoosteista osa oli alunperin äidilläni, sitten ne kulkeutuivat minulle. Paikkasin aukkoja ostamalla loput kirjat divareista ja kirjakaupoista.

Kaspar Keskiyö: Taikanaamion salaisuus, Yön saalistajat, Kuivien kyynelten prinssi.

Veli-Matti Ural: Keijo Teuras.

Jano: Kémi - Savannien puskarotta.

Kemi-sarjakuvakilpailujen koostealbumit:
Ruusu (1982)
X-Dreams (1983)
Taidetta taiteen vuoksi (1984)
Vihaan sarjakuvia (1985)
Insayddzoucqin linna (1986)
Ihan kiva elämä (1987)
Oi kuu! (1988) - vanhemmilta
Vihreä polkupyöräni (1989) - vanhemmilta

Hitleri poimii hilloja (1995)

Longest Night - Pisin yö

Ken Mikael: Egomania - Naurutalon vangit.

Jollain asteella tosiaan pidän tuosta albumista. Se on kaoottinen, ylilyövä, kaikkea on yksinkertaisesti liikaa ja albumi on raskaslukuinen. Silti tuntuu että meuhkaavan pinnan alla on lähes mestarillinen kuvaus vaurioituneista ihmispsyykeistä. Harmi ettei jatkoa selvästikään tule.

Khena ja Skrahilpari: Kaksi albumia Nonstop-sarjassa, piirtäjänä Gos. Pitihän minun kaikki 70-luvun Nonstop-albumitkin kerätä, lehtien jatkoksi.

Macherot: Klorofylli ja salaliittolaiset.

Jukka Koivusaari: Ja pöh, punamultaa.
Avaruuspuvussa ja vähän E.V.A:nkin.

Nuo Koivusaaren omakustanteet ostin 2013 sarjisfestivaaleilla tietysti mieheltä itseltään. Hiljaisen ja totisen miehen seurassa oli kaveri jonka vastuulla oli myyntityö. Käytännössä se tarkoitti lauseen "siitä vaan selaamaan" hokemista ja lehdyköiden osoittelua. Jos en olisi Kvaak.fi -foorumista lukenut niin paljon kehuvia kommentteja noista omakustanteista ja nimenomaan päättänyt ostaa ne, niin myyntipuheiden perusteella olisin kiertänyt pöydän kaukaa.

Philippe Geluck: Kolli. Niin tutunnäköinen hahmo että varmasti Kollia on julkaistu Suomessa joskus aiemmin, joko viikkolehdissä tai sitten vain onnittelukorteissa. Vaivaa päätä.

Janne Kukkonen: Voro.

Martin Branner: Kulmalan kaverit. Sain tämän. Ihania sunnuntaisarjoja, mutta arkistripit vain päättyvät liian jännään kohtaan.

Mauri Kunnas: Kotlant Jaarti.
Nyrok City, kaikki kokoelmat. Vanhojen Suosikkien kokoelmani tarjoaa vielä lisää Nyrokeja, joita ei ole muualle koottu.
Pilapiirroskirja "Jauhot suuhun" (1978).
Pelit seis (1981). Toinen pilapiirroskokoelma, liuskamallinen ja pehmeäkantinen.

Yhtä juhlaa. Kovin suppea katsaus Apu-lehdessä 1989-1995 julkaistuihin pilapiirroksiin. Minulla on 37 Avuista leikkaamaani Kunnas-piirrosta ja niistä vain 10 on tuossa kirjassa. Muistan vielä muutaman lisää - esim. Jouko Turkan räävittömästä Seitsemän veljestä -versioinnista Kunnas sai aikaiseksi hersyvän hauskan kaksiruutuisen. Turkka sanoo kaoottisesti örveltävälle näyttelijäjoukolle: "Prkle pojat, me ollaan ihan liika hyviä. Mitä mää tämmöstä niinku Seittemää veljestä teiän kans teen. Meiän pitäs tota noin tehrä Tartsan, apinoitten kuninkas..." Harmi etten tuota saanut leikatuksi talteen.

Varhaisia töherryxiä.
Suomalainen tonttukirja, Joulupukki, Koiramäki (yhteisnide), Suuri urheilukirja, Hui kauhistus!, Yötarinoita (sisältää Yökirjan ja Hui kauhistuksen), Etusivun juttu, Koirien Kalevala ja Kaikkien aikojen avaruuskirja.

Hui kauhistus!-kirjan sain lahjaksi 80-luvulla, seuraavalla vuosikymmenellä rupesin pikkuisen keräämään Kunnaksen lastenkirjoja.

Dany - Van Hamme: Kuoleman varjossa.

Jyrki Paavola & Veli-Pekka Alare: Kutri-Helena. Milloin saadaan PEKKO-KOKOELMA?!!!!

Bonzon - Guillot - Wintz: Kuusi kaverusta: Mustajärven peto ja Kasper-nuken arvoitus.

Kuvamutaatioita (1990). Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan kulttuuri...blöblöblöö... valiokunnan (huh) julkaisema antologia eri tekijöiltä. Mukana Reima Mäkinen, Riitta Uusitalo, Jukka Heiskanen ja Tomi Riionheimo tuntemattomampien nimien ohella.


L

Heilä - Ponkamo: Lakitupa 1 - Karkein oikeus.

Jouko Pukkila: Lampaita - elämää ilman aivoja.

Arleston - Tarquin: Lanfeust des étoiles: 1 - Un, deux... Troy. 2 - Les tours de Meirrion.

Manu Larcenet: Robin Hood - Metsien ikämies.

Gary Larson: The Far Side. 14 englanninkielistä albumia ja varhaiset viisi suomenkielistä Semic-albumia. Kiitos Suomalaiselle Kirjakaupalle noista englanninkielisistä. Hyvin niitä oli yhteen aikaan tarjolla. Sen koommin ei SK:n tarjonta olekaan antanut minulle vastaavanlaisia kicksejä.

Lassi ja Leevi:

Kaikki suom. albumit. Näistä kakkospainoksia Kerran kesäaikaan, Matkalla maineeseen, Lunta ja hirviöitä, Täydellä teholla, Hymyä huuleen ja Täysosuma. Muut ykköstä.
Ruotsinkielinen värialbumi "Kalle och Hobbe" (Utvalda godbitar ur tidningen SERIE-PARADEN 1-6/87) (1988). Sama kuin ensimmäinen suomenkielinen albumi.

Taisin olla 14, kun eräs naapurirapussa asunut tyttö - joka oli ollut ala-asteella minun luokallani - keräsi rahaa johonkin tarkoitukseen myymällä sarjakuvia ovelta ovelle. Sattumoisin sama tyttö oli minuun ihastunutkin. Ostin häneltä tuon ruotsinkielisen Lassi ja Leevi -albumin. Se oli ensimmäinen itse omalla rahalla ostamani sarjis. Lassi ja Leevi olivat minulle jo Hufvudstadsbladetista tuttuja, ja tykkäsin hirveästi. Faniudestani huolimatta pääsin keräämään L&L-albumeja vasta joskus 1993-94, jolloin kaksi ensimmäistä albumia olivat jo loppuunmyytyjä. Lopetin silti Tykkään sinusta -albumiin, kun tuntui että sarja alkoi vähän kuivahtaa. Sitten kun Watterson lopetti Lassin ja Leevin, haalin kiireesti loput albumit kokoon, Täysosumasta eteenpäin.

Samastuin Lassiin niin voimakkaasti, että luulin pitkään ihan oikeasti, että kaikki se mitä hän kuvittelee tapahtuukin ihan tosielämässä. Muut eivät vain näe sitä, koska he katsovat väärällä hetkellä tai jotain. Oli pieni pettymys tajuta, ettei tuo ollut Wattersonin tarkoitus. Syy siihen että samastun niin vahvasti Lassiin on, että näen jotain itsestäni hänessä.

Varhaiset stripit sisältävä engl. kokoelma "Calvin and Hobbes".

Juhlakirjat 2, 5, 6, 7 ja 8.
Tenth Anniversary Book.
Lazy Sunday Book.
Sunnuntaisivut 1985-1995.

Kaikin keinoin.

Kovaa ja korkealta.


Lauzier: Elämän pirstaleita 1. Saman sarjan viitososa alkukielellä eli Tranches de vie - tome 5. La course du rat.

Kari T. Leppänen: Demonia, Achilles Wiggen - Kloonien sota.

Lilla Fridolf: Jorden runt - första klass. Tekijöinä Rune Moberg ja Elmar Blomberg. Sain tämän. Yleensä Lilla Fridolf (eli Pikku Riku) tarjoaa yhden tai muutaman sivun vitsisarjoja topakasta rouvasta ja hänen hieman tohvelisankarimaisesta miehestään, mutta tässä albumissa on yksi tarina. Tavallaan jännittävä ulkomaanmatkan kuvaus varastettuine mikrofilmeineen ja sankariparia jahtaavine hämärämiehineen, mutta piirrosjälki on jäykkää ja yllätyksetöntä. Hajutonta ja mautonta, voisi sanoa. Sen takia en ole tähän ruotsalaissarjakuvaan jaksanut ihastua.

Seppo Lindqvist: Onnellinen maailmanloppu (1970), Urkin arkki (1973).

Lohikäärmeperhe Puff: Paratiisihedelmät.

Juha Kouvalainen: Loikan vuoksi, Loikan vuoksi 2 - Varo, bensiiniä! Pettymyksiä nämä julkaisut. Pelkkiä monistenippuja. A3-kopiokoneeseen pistetty paperia, tulostettu huonosti niin että stripit ovat suttuisia ja ihan liian tummia, ja lopuksi isketty niitit. Kuka tahansa voi itse imuroida stripit netistä (josta ne mieluummin lukeekin kuin näistä pumaskoista) ja printata paremmalla jäljellä. Uskomattominta on että sisäsivuilla on kreditoitu oikein painotalo!

Loisel: Peter Pan - kaikki kolme suomennettua osaa.
Peter Pan. Brittikooste kaikista kuudesta albumista, julkaisija Soaring Penguin Press.

Druillet: Les 6 voyages de Lone Sloane sekä Salammbô 3 - Matho.

Lucky Luke:

61 albumia. Ruotsinkielellä löytyy "Arizona / Dick Diggers guldgruva", "Bröderna Dalton på rymmen" (Daltonien pako) ja "Kejsaren av Amerika" (Keisari Smith). Muut suomeksi. Tuoreimmat LL-albumini ovat "Pikalinja Villiin Länteen", "Aavejahti" ja "Belle Starr" sekä lyhärikoosteet "Hirttoköysi", "Balladi Daltoneista" ja "Läntisen taivaan alla".

Keräsin nämä 1990-luvun alussa, jolloin Pikalinja Villiin Länteen oli tuorein. Alkusysäyksenä toimi tuo ruotsinkielinen Daltonien pako, jonka sain vanhemmilta. Lucky Luke oli ensimmäinen oma sarjiskeräilykohteeni, paljon muuta sarjakuvaa en siihen aikaan ostellut, paitsi joskus Tinttejä. Keräsin kaikki siihen asti ilmestyneet Luket, parhaimmillaan kahden albumin viikkovauhtia. 10 kuukautta nuorempi sisarpuoleni, joka ei muuten ollut oikein sarjakuvien ystävä Aku Ankkaa lukuunottamatta, tykkäsi kuitenkin lukea Lucky Lukeja. Hän kävi usein huoneessani tsekkaamassa, olinko ostanut lisää albumeja. Aina olinkin, ja se pelasti häneltä muutaman tylsän illan.

Keräsin paljon albumeja kirjakaupasta, joka toimi jonkin aikaa Kauniaisissa Kauniaistentiellä, lähellä kirjastoa. Kävin siellä parhaimmillaan melkein viikoittain ja ostin aina kaksi albumia kerralla. Liike lopetettiin sitten jossain vaiheessa, mutta ainakaan minua ei voi pitää osasyyllisenä kirjakaupan konkurssiin. Ostin sieltä lisäksi kaikkea muutakin. Sen koommin en ole Kauniaisissa kirjakauppaa nähnyt. Kauniaisten keskustassa oli vähän aikaa 90-luvun alussa myös irtokarkkikauppa, mutta se luovutti vielä nopeammin. Ilmeisesti siellä ei kannata mitä tahansa liikettä pitää.

Pidin kyllä joistakin noista haukutuista 80-luvun Lucky Luke -albumeista. Daltonit etsivät aarretta, Yksikätinen rosvo, Fingers, Daily Star, Morsian, Nitroglyseriini ja Pikalinja olivat hyviä joistakin puutteista huolimatta. Sen sijaan Sarah Bernhardt, Daisy Town, Kummitustalo ja Alibi olivat pahoja pettymyksiä. Kummitustalo oli näistä surkein, todella onneton tarinakooste, jossa ei ollut mitään hyvää. Tunsin vain myötähäpeää niin käsikirjoittajien kuin Morrisinkin puolesta.

1992 huomasin, että oli ilmestynyt uusi albumi, Aavejahti. Valitettavasti sekin osoittautui virheostokseksi, vaikka olin pitänyt saman kirjoittajan (Lo Hartog van Banda) edellisistä tuotoksista.

Pidin Lucky Lukejen ostamisessa kolmen vuoden tauon. Annoin sitten Belle Starrille vielä mahdollisuuden. Ostin sen Karjaalla opiskellessani paikallisesta ruokakaupasta. Oli ollut masentava päivä ja toivoin, että tuo albumi piristäisi. Vielä mitä. Lähinnä siinä vain marssitettiin esiin aiemmista seikkailuista tuttuja hahmoja iso liuta, mutta en edes muista, saatiinko heistä enää mitään kiinnostavaa irti. Neuvonpito intiaanipäällikön kanssa sisälsi yritystä ihan oikean huumorin suuntaan, muuta ei jutusta sitten mieleen jäänytkään. Luovutin Lucky Luken suhteen ja keskityin muihin keräilykohteisiin.

Vuosia myöhemmin sain tietää, että Pikalinjan ja Aavejahdin välissä ehti ilmestyä vielä Daltonit menettävät muistinsa, mutta annoin olla. Olin kokenut niin monta pettymystä LL:n parissa, ja muistinmenetyksistä revitään sitäpaitsi yleensä niin ennalta-arvattavaa huumoria.

Neljä albumia osoittautui haastaviksi löytää. 1995-96 opiskelin Karjaalla, siellä kävin paikallisessa divarissa josta löytyi kolme puuttunutta: Arizona, Keisari Smith (molemmat ruotsiksi) ja Lucky Luke saa haasteen -pokkari. Hankalin oli Daltonin serkukset, se löytyi vasta 90-luvun lopulla Kulku-Katin pojasta.

Palkkionmetsästäjä on ykköspainos, mutta pahasti nuhjaantuneessa kunnossa. Onneksi sisäsivut ovat siistit. Kiskot yli preerian on myös divarista löydetty heikkokuntoinen ykköspainos, kannessa entisen omistajan nimikin. Jännää sikäli, etten muista käyneeni 90-luvun alussa missään divarissa. Kirjakaupoista minä tapasin sarjikseni hankkia silloin kun en vielä asunut omillani. Sarah Bernhardt on paperinkeräyslaatikosta pelastettu.

Eddy Paape - Greg: Luc Orient. 1. integraali.

Luupäät. Kaikki.

Robert Nyberg: Lädervargen. Lisää ruotsalaista. Tämäkin oli lahja vanhemmilta. Nyberg tarjoilee kaikkea sekalaista juttua eri mitoissa, yhdestä ruudusta muutamaan sivuun. Piirrostyö on karheaa eikä niin hirveän sujuvaa, mutta tavallaan sympaattista. Sama sana sopii kuvaamaan huumoriakin. Sisällöllisesti sarjat tarjoavat nasevia huomioita yhteiskunnastamme.


M

Maallemuuttajat: Juurevaa elämää, Siemenet vakoon, Maailman laveudesta, Retikkamäen lautturit.

Mac Coy - Legenden om Alexis Mac Coy (nr 1). En viss Mac Coy (nr 2). J.P. Gourmelenin ja A.H. Palacioksen tekemää lännensarjakuvaa ruotsiksi käännettynä. Uskomattoman hienoa, valokuvantarkkaa, viimeisen päälle puurrettua piirrosta. Samalla piirtäjä on osannut harjoittaa näppärää kokeilua, karrikoida, piirtää komiikkaa ja vetää rehevästi läskiksi tarpeen vaatiessa. Painolaadulta on vaadittu paljon, eikä ihan nappiin ole mennyt. Värit heittävät joskus millin verran ja se tekee sivusta sekavan ja vaikealukuisen. Kylmässä Metallissa julkaistiin osa Mac Coy-albumista nro 12: L'Outlaw (1984).

Quino: Mafalda. Kaikki kolme 70-luvun alun vaakamallista pokkaria. Mielenkiintoinen tapaus on, että kakkosesta minulla oli kappale, jossa strippejä oli väritetty tussilla. Ostin divarista töhrimättömän, mutta huomasin, että sekä vanhasta että siististä kappaleesta puuttui sivuja. Onneksi kuitenkin eri sivut. Yhdistin niistä yhden täydellisen kappaleen (tarkistin Kimmo Lakoman sivuilta että sivumäärä täsmää), paitsi että siinä on yksi irtolehti jossa on kaksi väritettyä strippiä.

Lewis Trondheim - Stéphane Oiry: Maggy Garrisson: 1: Hymyile vähän, Maggy.

Fabrice Tarrin: Maki - Un lémurien en colo. Piko & Fantasio -albumi Sieninevan sukuhaudan piirtäjän itse luoma hahmo, valkoinen, oranssisilmäinen kissamaki. Ensiseikkailussa ollaan kesäleirillä, jossa tavataan mm. lähinnä omaa etuaan ajattelevia leirivastaavia ja pomoja, teinihuligaaneja, ja ihastuttava gasellityttö... Arvostelu löytyy tältä sivulta.
Maki - Bravo la famille. Toinen ja luultavasti viimeinen albumi tämän hahmon seikkailuista. Arvostelu tällä sivulla.

Milo Manara: Vihan päivä 1 & 2. Lumimies. Se suuri seikkailu. Untako vain. Matka Tulumiin. Pandoran silmät. Caravaggio - Miekka ja paletti.

Hugo Pratt & Milo Manara: Indiansommar ("Intiaanikesä" ruotsiksi). El Gaucho ("Etäisten maiden tuuli" englanniksi).

Corteggiani - Tranchand: Marine (eli Marinen seikkailut). Suomenkieliset albumit 1-4, ranskankieliset albumit 5-9 kovakantisina uusintapainoksina.

Ostin (tai pikemminkin ostatin isällä) ensimmäisen Marinen 80-luvulla uutena. Kävin isän kanssa usein Leppävaaran Maxi-Marketissa ruokaostoksilla. Hommaan kuului, että sain aina mukaani karkkipussin. Kerran kuitenkin huomasin kassan luona ensimmäisen Marine-albumin "Mustan tornin salaisuus" ja sanoin, että haluan tuon, näyttää kivalta. Isä sanoi useita kertoja topakasti, että sitten en saa karkkipussia sen lisäksi. Ymmärsin toki hyvin, ei olisi tarvinnut toista kertaa sitä sanoa. Sain siis albumin ja ihastuin siihen heti ensilukemalla. Seuraavien kahden albumin hankkimisesta minulla ei ole kunnon muistikuvaa, muistan vain lukeneeni pikkuserkulleni Mikolle kakkosalbumia "Matka uuteen maailmaan" ääneen kun käytiin vaaria moikkaamassa Kotkassa. Hämärä muistikuva on jostain toisesta paikkakunnasta (Kotka?) jossa kävin jossain ostospaikassa ja siellä oli pyörivä teline jossa oli sarjisalbumeja. Sieltä otin varmaankin joko toisen tai kolmannen Marine-albumin ja menin vieressä sijainneelle kassalle. Nelososan "Simpanssien kuningas" löysin vasta 23.7.1992 Tapiolasta, se lukee päiväkirjassani. Muistan kuitenkin elävästi miten odotin aina seuraavan albumin bongaamista malttamattomana. Pidin sarjasta siihen aikaan kovasti, ja olin harmissani kun sen julkaisu loppui Suomessa.

Se, että löysin kovasta himoamisestani huolimatta neljännen Marinen vasta viisi vuotta sen julkaisun jälkeen kertoo hyvin, miten huonosti pystyin 1980-luvulla seuraamaan uutuussarjakuvien tuloa. Olin täysin vanhempieni varassa mitä sarjakuviin tuli. Vasta 90-luvun alussa aloin olla omatoimisempi ja kierrellä itse kirjakauppoja.

Tarkkaan ottaen Marinen taru meidän maassamme ei loppunut tuohon neljänteen albumiin. Avussa julkaistiin kuudes alppari (Les lutins de Morleroc) vuosina 1989-90 jatkosarjana sivu kerrallaan. Minulla on muutama Avusta revitty Marine-sivu yhä tallessa. Oli paljon enemmänkin, mutta ovat hävinneet.

2006 tilasin ranskalaisesta verkkokaupasta uusintapainokset albumeista 5-9. On niillä hyvät hetkensä, mutta myös huonot. Kovasti epätasainen sarja: sanoisin, että parilliset albumit ovat kelvollisia, parittomat voi unohtaa. Esim. Mustan tornin salaisuuden pilaa aika kädetön huumori, typerä running gag satamavoudin tippumisesta kalatynnyriin (tästä mukahauskasta vitsistä joutuu kärsimään joka ikisessä albumissa) sekä puhekielimäinen suomennos jota inhosin jo lapsena. Onneksi suomentaja vaihtui kakkosalbumissa.

Kolmas albumi Kaimaanin aarre on pitkäveteinen eikä siitä jää paljoa muistiin pyörimään. Samaten viides ja seitsemäs jäävät joistakin kelvollisista ideoista huolimatta aika triviaaleiksi jutuiksi. Yhdeksännen osan piti lopettaa koko sarja, mutta ei siinä muuta ratkaisua tapahdu kuin että sankareita koko ajan vainonneista pahiksista päästään lopullisesti (?) eroon. Muuten jätetään tie auki jatko-osille, joita ei ole kuitenkaan tullut. Kun vielä tuo päätösalbumi jää jauhamaan samoja tylsiä vitsejä jotka kaluttiin loppuun jo ensimmäisessä seikkailussa ja loppuhuipennuksessa käy ilmi, että kapteeni Hilpas Sikaniska on tehnyt niin idioottimaisen ratkaisun ettei se jaksa edes huvittaa (SPOILERI: rakennuttanut ison laivan vuoren sisälle, ja sitten laiva pitää saada ulos vesiputouksen alta... voitte arvata loput), ei voi kuin todeta: mahalasku.

Yrittäkää hankkia ainakin Marine 8 - La princesse engloutie, se on huima merenalainen seikkailu. Eläviä merirosvojen luurankoja ja puhuvia mereneläviä. Suosikkini kaikista. Sitä käytin referenssinä kun loin Naavametsäläiset 2: Hypokriton -sarjaani ne merenalaiset maisemat.

Wilbur - Conrad:
Marsu Kids - Sorti de l'œuf.
Marsu Kids - Un oeuf pour deux.

Marsupilami: 12 albumia, Huba Bananaan asti.

Martin Milan: Mille ans pour une agonie sekä ruotsalaispainos Pilot att hyra 1 - Tusen år för ett liv.

Magnus Knutsson - Ulf Jansson: Martin Udd - journalist. Hyvä ja persoonallinen piirtäjä tuo Ulf Jansson, ja tarina on mainio. Vanhemmilta.

Martin Udd går på en mina. Jatkoa. Vielä löytyy kolmas albumi "Morfiska vågor", julkaistu vasta 1999 ja sisältää pitkän tarinan ja kaksi vanhempaa lyhyttä, mutta se puuttuu minulta vielä.

Masi: Kaksi Masi-sarjakirjaa, vuosilta 1986 ja 1990. Uudelleenpiirrettyjä sunnuntaisarjoja vissiin, ja astetta pitempiä juttuja katkonaisella kerrontatyylillä. Mukana myös Masan arkki, Sam & Siilo ja Punasulka.
Masi-minialbumi vuodelta 1990, jossa on sanomalehtistrippejä.
Ruotsinkielinen albumi "Knasen" vuodelta 1986, ilmeisesti kymmenes. Taisin saada nämä kaikki vanhemmilta.

Marc-Antoine Mathieu: Alkuperä, Ne..., Prosessi, Lopun alku.

Tertsi (Tero Mattila): Lomareissu.

Lax - Aubrun: Maxime Tourbillon, journaliste à sensations: Du sang sur les groseilles. Ankardon mieleen tuova murhatutkimustarina, joskin reippaammin etenevä ja vähemmän synkkä. Päähenkilönä on komea ja symppis sanomalehden sensaatioreportteri, jolla itselläkin löytyy silmää naiskauneudelle, vaikka hoitaakin työnsä ja velvollisuutensa ennen kaikkea muuta. Kaikki hahmot ovat eläimiä. Nakuilua ja verta annostellaan sinne tänne, yksi aika raju lähikuva jäniksestä jonka pään on luoti lävistänyt. Ei siis lapsille.

Clarke - Gilson: Melusine.
1 - Hocus Pocus
2 - Halloween
3 - The Vampires' Ball
4 - Love Potions

5 - Tales of the Full Moon
Noitaoppilaasta kertova belgialainen huumorisarja. Vitsien pituus vaihtelee yhdestä muutamaan sivuun. Keijuja, hämähäkkejä, hirviöitä, vampyyreja, kummituksia, luudallalentelyä, paljon tehokkaita loitsuja ja yllättäviä taikoja... koko kuvastoa hyödynnetään. Cinebook on julkaissut nämä englanninkieliset albumit.

Pantzar - Seppänen: Me muut - Usko siirtää vuoria (1988).

Mesa - Maailmanlopun erikoislehti (2014).

Mesa 1 - Tarinoita tuntemattomasta (2015).

Jean Graton: Michel Vaillant: Le Mansin kummitus (1970/1974) ja Kaksintaistelu asvaltilla (1982/1984). Vanhempani osasivat hienosti valita minulle näytteet sekä sarjan varhaisvuosilta, jotka tarjosivat jännää seikkailua, että myöhemmiltä vuosilta, jotka tarjosivat vain autoja ja kasvokuvia. Jos haluaa piirtää formula-autoja, näistä saa mallikuvia yllin kyllin.
Moottorit kylvävät kuolemaa (1972/1974), Hurjat (1972/1975), Tallipomo pulassa (1980/1985) ja Takaa-ajo (1981/1985) ostin itse.

Minipulu 13 - Jan Konsin: The Picnic, 18 - Ina Kallis: Miss Small Town.

Franquin: Modeste et Pompon. Ransk. integraali.

Moebius: Tähti, Aedenan puutarhat, Jumalatar, Jerry Corneliuksen ilmatiivis autotalli 1 & 2.

Oeuvres completes tome 2 - L'homme est il bon? Arzach. Ranskaksi kaikki Arzach-mykkäsarjakuvat sekä muita scifi-lyhäreitä, joissa on dialogia.

Arzak - L'arpenteur. Suomeksikin julkaistu maanmittarialbumi alkukielellä.

The Story of an Idea - The International Red Cross and Red Crescent Movement from 1859 to the present day. Ohut läpyskä, jossa Moebius kertoo kahdeksalla sivulla Punaisen Ristin tarinan.

Eläinten vallankumous, johon Jean Giraud teki vain kannen, ja toiseksi tekijäksi kreditoitu Marc Bati ilmeisesti vain tussasi piirrokset, jotka lyikkäröi joku tuntematon? Näin olen ainakin ymmärtänyt. Oli miten oli, kovin kömpelöä ja yksinkertaista piirräntää sarjakuvasivuilla. Olisi omakustannesarjakuvassa ihan hyvää jälkeä mutta ammattimaisessa julkaisussa toivoisi kyllä näkevänsä parempaa. Harvinainen albumi selvästi, en ollut koskaan sitä nähnytkään ennen kuin sain hommattua Makedoniasta melko huonokuntoisen kappaleen vitosella. Enempää en tämäntasoisesta sarjiksesta olisi viitsinytkään maksaa.

Olivier Schrauwen: Mowglin peili.

Murros - rautaesirippu repeää (1990). Eri tekijät kommentoivat Berliinin muurin murtumista. Kirjastopoisto.

Bernard Deyries - Denys Lemery - Michael Sadler: Musikens historia i serieform (1983). Vanhemmilta. Musiikin historia selostettuna kivikaudesta nykyhetkeen. Pääpaino on tietysti klassisessa musiikissa. Suunnilleen kaikki klassisen musiikin säveltäjät käydään läpi, joistakin koko elämäntarina. Jazz käsitellään pintapuolisemmin, samoin kokeileva musiikki (Stockhausen, Boulez). Popmusiikin olemassaolo mainitaan ohimennen. Deyriesin kuvitus on upeaa ja äärimmäisen taiteellista ja kekseliästä, huumori on tasokasta ja runsasta. Sininen lintu ja hänen törmäilevämpi ihmiskaverinsa ovat hyviä päähahmoja. Henkeäsalpaavan taidokkaita ruutuja riittää koko 144 sivun mitalla. Hyvin opettavainen albumi minullekin, vaikka klassista inhoankin. Kovakantisuudestaan huolimatta kulunut kahden tenavan (toinen niistä minä) käsittelyssä varsin huonoon kuntoon. Pitäisi saada hankituksi toinen kappale, muttei ole vielä onnistunut.

Ari Kutila: Mustapukuinen mies. Molemmat painokset.

Franquin: Mustat sivut. Kolmas painos (1992) ja laajennettu painos löytyvät. Mestarityö!

Muumipeikko. Janssonien koko tuotanto valkokantisina, vaakamallisina kirjoina, 24 osaa vuosilta 1992-96. Osat 1, 4, 5, 6, 7 ja 8 ovat ruotsiksi, muut suomeksi. Keräsin nuo Akateemisesta joskus 1990-luvun loppupuoliskolla sen jälkeen kun olin muuttanut vihdoin vanhempien luota omaan asuntoon. Jotkut WSOY:n suomenkieliset kirjat olivat silloin jo loppuunmyytyjä, mutta ruotsinkielisiä versioita (julkaisijana Schildts) niistä oli vielä tarjolla.

Mumin 9 (1981). Ruotsalainen Alvglansin julkaisu, sisältää tarinat väliltä Muumipeikko ja radikaalit - Niiskuneidistä tulee ennustaja. Turun Sanomien Muumi-kokoelma nro 9 vastaa tätä ihan suoraan, kansikuvaa myöten. Tätä lueskelin lapsena, oli ensimmäisiä omistamiani sarjakuvajulkaisuja. Nykyinen kappaleeni ei ole kuitenkaan sama, vaan divarista lapsuusmuistojen vuoksi hankittu.

Sami Myllyniemi: Luontokappale #4.

Timo Mäkelä:

Emil ja Sofi
Häjyt (Se hienoin painos eli pellavakantinen, nami!)
Kalliokadun blues
Mannerheim ja ihmissyöjätiikeri
Manu, Mara, Tarja ja mä (löysin kirjaston kiertokirjahyllystä - valmiiksi signeerattu (Mäkelän & Parkkarin nimmarit Mäkelän tekemän pikkupiirroksen kera))
Pieniä julmia tarinoita 1 - 3. Kaksi ensimmäistä kirjastopoistoja.
Romeo & Julia
Rooma
Vaaleanpunainen pilvi

Mämmilä. Kaikki albumit. Neljännestä albumista eteenpäin ensipainoksia, ja neljä ensimmäistä sisältävät omistuskirjoituksetkin pikkupiirroksilla. Opiskelin 2006-2008 Vantaan ammattiopisto VARIAssa graafista suunnittelua, ja huomattuani että Topi Koivisto kävi myös siellä samaan aikaan oppimassa kysyin, järjestyisikö hänen avullaan signeeraukset Mämmilä-albumeihin. Tarmo Koivisto teki ne minulle oikein mielellään, hänellä ei ollut oikein käsitystä siitä millaiset ihmiset ostavat Mämmilä-albumeja ja ehkä autoin häntä vähän siinä suhteessa. Ihasteli kuulemma vielä alpparieni hienoa kuntoa. Toki olen pitänyt noista hyvää huolta, sarja on minulle rakas.

Onneksi sain kerättyä Hesarin Kuukausiliitteistä viimeiset neljä sivua jotka ilmestyivät Täällä tähtikiekon alla -albumin jälkeen, ettei minun tarvinnut ostaa sitä PAKSUA koostealbumia jossa oli niiden neljän sivun lisäksi kaikki kymmenen albumia yksissä kansissa.

Tutustuin Mämmilään jo 80-luvun puolessavälissä, kun kotona tulin selanneeksi muutamaa Hesarin kuukausiliitettä. Ensimmäinen näkemäni sivu taisi olla Jalmari Lepolan hautajaisista, joissa Rönkä piti erikoisen muistopuheen. Synkissä tunnelmissa alkoi siis tuttavuuteni Mämmilän kanssa. Siitä lähtien luin kaikista kuukausiliitteistä aina Mämmilän. Ensimmäisen albumin ostin 17.6.1993 kirjakaupasta Tapiolassa: nelosalbumin ykköspainosta oli vielä jäljellä. Siitä alkoi noidenkin keräily. Naapurin neekeri -albumin kohdalla lopetin joksikin aikaa ostamisen, kun tuntui että sarja alkoi vähän menettää parasta vetovoimaansa. Kun Koivisto väliaikaisesti lopetti sarjan, ostin osat 8-10 kirjakaupasta sitten kuitenkin ja tongin vielä paperinkeräyslaatikosta ne neljä kuukausiliitettä joissa oli viimeiset sivut.

Viimeiseksi jäänyt tarina Kiinalainen juttu julkaistiin alunperin sivu kerrallaan Suomen Kuvalehdessä 2007-2008. Poimin talteen noita sivuja aina kun jossain SK:n näin, 34 niitä sain eli noin puolet. Kiva lisä kovakantisen albumin takakannen sisäpuolelle sujautettuna. Voi vertailla mitä on muutettu albumiksi koostettaessa - esim. puhekuplien tekstejä vähän asemoitu väljemmin ja ääniefektejä muokattu tai raapustettu uudelleen.

 

N

Tuuli Hypén:
Nanna 1-3.
Cityeläinkirja.
Ketun koko kuva.
Ykkösalbumiin sain signeerauksen (ja Nannan kasvokuvan) 2011 sarjismessuilla.

Natasha:
Nataša lentoemäntä (Semicin laatupokkari)
Kolmastoista apostoli (Nonstop-albumi)
Muistoja Mona Lisasta
Instantanés pour Caltech (ranskaksi)
Les machines incertaines (ranskaksi)
Maailman laidalla
Suuri vedonlyönti
Taivaan vaeltajat
Kangastuksia taivaalla
Cherchemidin vyö
Valkea enkeli
Musta leski
Dinosaurukset
Kivinen meri
Atolli 66
Menneisyyden katse

Francois - Georges: 4 ässää ja keskiyön kummitus (1965/1974). Tämänkin sain, Wikströmien perheeltä eli isäpuolen siskon tyttäriltä. Tavanomaista Viisikko-meininkiä ranskalaisittain. Yksi skidi on älykäs, yksi kätevä teknikko, yksi lihava ja yksi tyttö. Ja sitten vielä Tintti-tyyliin valkoinen koira heittämässä omia kommenttejaan. Poliisietsivät ovat täydellisen ammattitaidottomia. Hohhoijaa. No, lukeehan tätäkin. Luulin pitkään, että saamastani kappaleesta puuttuu ensimmäinen sivu, mutta ei. Tarina tosiaan alkaa noin yhtäkkiä, ilman esittely- tai nimiruutua:

 

 


Niilo Pielinen: Kaikki pieleen!! (Nonstop-albumi), Keksijöiden kuningas (Sarjis-albumi kovakantisena), Semicin pehmeäkantiset albumit 1-17.  Albumit 1, 2, 6, 17 kakkospainoksia (juu, lasken pehmeäkantisen Passipoliisin painajaisen kakkospainokseksi, kun ensimmäinen oli Sarjis-kirjakerhon kovakantinen), muut ykkösiä. Niilot olivat Lucky Luken ja Tinttien jälkeen seuraava iso keräilykohteeni, 1992-93 aloin niitä kerätä. Muistan käyneeni Karakalliossa isän kanssa tapaamassa jotakuta hänen tuttavaansa 80-luvulla. Tuttavan pojalla oli huoneessaan ruotsinkielisiä Niilo-albumeja eli Gastoneja. Luin ainakin yhtä - sitä joka tunnetaan suomeksi nimellä Kaikenkarvaisia keksintöjä ("Fiffighetsfantomen"!) - ja pääsin heti Niilon makuun.

Viher-valkokantiset kokoelmat 2-7. Keräilijöille tiedoksi, että jos teillä on kaikki Semicin albumit ja Keksijöiden kuningas, tarvitsette vain seiskaosan. Siinä ovat viimeiset sivut jotka Franquin teki, myös kaksi keskenjäänyttä. Muissa osissa ei ole mitään uniikkia.

Gaston 15 - Gaffe à lagaffe! Niiloa ranskaksi.

Minulla on lisäksi kaikki Niilot ranskankielisinä jpg-skannauksina. Minulla on myös laatimani paperi, jossa listaan kaikki Niilo-planssit ja sen, mistä albumista ne löytyvät ja miltä sivulta. Ylimääräistä päänvaivaa aiheutti, että suhteellisen monessa tapauksessa löytyy kaksi planssia joilla on sama numero, muutamat ovat numeroimattomia ja joitakin numeroita ei löydy mistään planssista eli aukkoja jää.

Nikke Ruori: Öinen hirviö & Arvoitusten aarresaari. Ensimmäisen albumin käsikirjoitti Yvan Delporte ja on OK, jälkimmäisen (jonka sain lahjaksi) kirjoitti piirtäjä Eddy Ryssack itse ja on aivan tyhjä. Piirrosjälki toimii sentään.

Ryssackin tyyli kertoa tarinaa on niin kummallisen ulkokohtainen ja välinpitämätön. Ikään kuin hän ei edes välittäisi hahmoistaan, kunhan jotain on piirrellyt. Kun hahmot joutuvat pahaan pulaan, lukijalle ei edes välity vaikutelmaa siitä että pulassa ollaan.

91:an Karlsson: kaksi albumia vuosilta 1988 ja 1990. Molemmat sain.


O

Dany - Greg: Olivier Rameau - Intégrale 1.


P

Pajatso - suomalainen sarjakuvalehti 1/1977. Aika hämärä omakustannelehti joltakulta Kari Valkama -nimiseltä tyypiltä, jonka piirrostyyli vaihtelee tyypillisen suomalaisesta pottunokkailusta Sergio Aragonés -kopiointiin. Ainakin voi olettaa, että sarjat ovat Valkaman tekoa, sillä signeerauksia ei ole eikä lehteä ole siunattu sisällysluettelollakaan. Jutut vaihtelevat nekin sekaisesta sanallisesta häröilystä hymyilyttävän hauskoihin sanattomiin oivalluksiin. Toista numeroa ei tullut eikä Valkamastakaan liene sen koommin kuultu?

Vicente Segrelles: Palkkasoturi - Pyhän tulen kansa.

Papyrus: De Gieterin vuonna 1978 luoma, muinaiseen Egyptiin sijoittuva seikkailusarjakuva nuorille. 33 albumia on tehty eikä lisää liene tekijän mukaan tulossa. Cinebook on julkaissut albumit 7, 8, 17, 19, 20 ja 21 englanniksi - ne kuusi englanninkielistä nidettä olen hankkinut. Tyyli on sellaista karrikoidumpaa ja vähän vähemmän jäykkää Alixia, ihmishahmot hivenen hömelön näköisiä nappisilmineen ja sarjakuvamaisine ilmeineen. Egyptiläistä mytologiaa tunnutaan hyödynnettävän runsaalla kädellä. Jos Bedetheque-sivuston käyttäjien antamiin arvosanoihin on uskominen, ensimmäiset 12 albumia ovat mainioita, sitten sarja vajosi keskinkertaiseksi, ja kolme viimeistä albumia vetävät pohjat.

Parhaat sarjat:
#3: Kadonnut prinssi & Agentti 327: Tapaus Leijonankita

"Kadonnut prinssi" on Les Toyottes -sarjan toinen albumi. Kuninkaan (mykkä ja jotenkin autistiselta vaikuttava) poika katoaa, ja häntä lähdetään etsimään. Matkalla tavataan monimetrinen käärme jolla on hypnotisoivat silmät, sekä kaksi jättiläistoukkaa. Hurjimpana tapahtumapaikkana on käärmeen vatsa, jonne osa rotista joutuu! Rotat ovat yhä samanlaisia vähän hermoillekäyviä tyhjänhöpisijöitä, joten jos ei pidä ykkösalbumista, niin ei tämäkään miellytä sen enempää. Alkuruutu, jossa näytetään palanen ydintuhon runtelemaa kaupunkia, on hyytävä. Toisin kuin ykkösalbumissa, tällä kertaa ei jätetä epäselväksi, että ihmisten asuttamasta planeetasta on kyse. Aihepiiri ja miljöö luovat kyllä tähän sarjaan oman tunnelmansa, joka porautuu syvälle lukijaan, vaikka muuten sarjasta voi olla montaa mieltä.

#5: Kaimaanin aarre & Menneisyyden soturit
#7: Suurvisiiri Ahmed Ahne & Akilles Jänne ja kummitteleva pyöveli
#16: Aslorin valtakunta & Ahmed Ahne: Bagdadin kauhu
#18: Agentti 327: Tapaus Yövartio & Johnny Goodbye: Äiti Barkerin kopla
#24: Agentti 327: Tapaus Äänikone & Johnny Goodbye: Hiljainen tähti
#30: Enkelin jäähyväiset & Purjehdus Indokiinaan
#32: Mollo & Presidenttikamppailu
#40: Amazon & Valkeat sisaret
#42: Inkaprinssi & Ensiluokkaista menoa
#46: Pariisi-Dakar & Tähdet kertovat Ahmed Ahne
#52: Vihreä lohikäärme & Laskettelun lumoa
#54: Peritty museo & Vaarallinen matka Monte Carloon
#56: Jadesilmäinen jumalatar & On keskiyö, tohtori Tasku

Bourgeon: Les passagers du vent 1 - 3.

Resande med vinden: Ormens timme. Neljäs Les passagers du vent -albumi ruotsiksi.

Wolinski - Pichard: Paulette.

Fogeli: Pekka Puupään parhaat 1 (1981). Tätini antoi tämän. Edesmenneen setäni jäämistöä. En ole jaksanut perehtyä, mutta onhan tämä jonkinlainen keräilyharvinaisuus.

Fauche - Léturgie - Luguy: Percevan nr. 2 - Agnars krona. Ranskalaista humoristista miekkafantasiaseikkailua ruotsinkielellä. Parhaat sarjat #16:n Aslorin valtakunta on samaa sarjaa; neljäs albumi. Pääosissa neuvokas nuori ritari Percevan ja hänen lihava, turhankin koominen ja koheltava sidekickinsa Kervin.

Peyo: Minä olen Mustonen. Lapsille suunnattua kissasarjakuvaa puolen sivun vitseillä eli kahden rivin strippien muodossa.

Manu Larcenet: Pieniä voittoja: 1-4.

Pikku Pielinen 2 - Villit ja vihreät.

Piko ja Fantasio:
Kaikki suomenkieliset. Kuplamiehet ja Bretzelburgin radioamatööri ovat kumpikin Nonstop-albumeja.

Leopardinainen.

Ruotsiksi:

Roboten Rupert. Sisältää vielä suomentamattoman nimikkotarinan (Radar le robot) sekä Kehän kuninkaissa suomeksi nähdyt Spirou och robotritningarna (Piko ja robotin piirustukset) ja Spirou till häst (Piko hevosen selässä). Oma kappaleeni on ilmeisesti kirjastokäyttöön kovakantiseksi muutettu, vihreässä selkämyksessä tekstit valkoisella. Ei leimoja. Muistan lapsuudessani nähneeni tuollaisia kovakantisiksi muutettuja, vihreäselkäisiä sarjisalbumeja kirjastoissa.

Guldmaskinen (Le faiseur d'or)
Amulettens hemlighet (Le gri-gri du Niokolo-Koba)
Atomspionerna (L'Ankou)
Den stora kuppen (Des haricots partout)
Stoppa Cyanida! (Qui arrêtera Cyanure?)
Heja Spirou! (La jeunesse de Spirou)

Ranskaksi:

L'abbaye truquée
Tora Torapa
Kodo le tyran

La grosse tête

 

 

 

 

 

1    2    3    4