* * *

2/85. Numerossa ei mitään kovin mielenkiintoista, joskin artikkelissa "Tietokone ja laser: kaksi taitavaa kumppanusta" olevat kuvat laserlevykolikkopeleistä Dragon's Lair, Grand Prix, M.A.C.H. III ja Cliff Hanger hivelevät silmää. Upeaa grafiikkaa! Dragon's Lair näytti ihan Disneyn piirroselokuvalta ja Cliff Hanger laadukkaalta anime-piirretyltä.

Aki Korhonen arvosteli yhden sivun täydeltä Ghostbusters-elokuvaan perustuneen pelin. Minua vähän huvittaa, että sitä leffan lopussa nähtävää hirviötä kutsuttiin Suomessa tuolloin 80-luvulla Marsipaanimieheksi, vaikka oikeasti se on Stay Puft -vaahtokarkkimies, fiktiivisen, elokuvan maailmassa suositun vaahtokarkkibrändin maskotti. Suomi ei ole niin vaahtokarkkihullu maa kuin USA, mutta silti ihmetyttää moinen suomennosratkaisu. Kai se on meilläkin viimein ymmärretty oikein ja korjattu, ainakin "vaahtokarkkimies" tuottaa enemmän google-osumia kuin "marsipaanimies".

Korhonen vastasi myös kuusneloselle tehdyn Raid Over Moscow -pelin arvostelusta, joskaan hänen nimeään ei kyseiselle sivulle ollut painettu. Korhonen aloitti arvostelunsa kertomalla "Tämä on jännittävä maanpuolustuspeli, jossa sinun pitää avaruusasemaltasi hyökätä Neuvostoliittoon ennenkuin heidän rakettinsa saavuttavat maalinsa Yhdysvalloissa. Sinun pitää tuhota kolme Neuvostoliiton asemaa, ennenkuin pääset Moskovaan. Siellä sinun pitää ampua Kremlistä ovet sisään, tappaa muureilla olevat tarkka-ampujat ja tuhota panssari". Yleisarvosanaksi Korhonen antoi muhkeat neljä tähteä. Tästä syntyi aikamoinen häly. Kolme kansanedustajaa teki eduskuntakyselyn siitä, miten tällaista tekstiä voidaan julkaista Suomen lehdistössä, ja kuinka tällaista peliä saa myydä Suomessa. Pelin nimi lyhennettiin pelkäksi Raidiksi, mutta muista toimenpiteistä en tiedä. Nykyään moinen kohu tuntuu pelkästään naurettavalta. Raid Over Moscow löytyy myös minulta, osana isäni ostamaa US Goldin kokoelmaboksia History in the Making, mutta minulle ja isälle se osoittautui liian vaikeaksi purtavaksi. Ei se meitä jaksanut paljon kiinnostaa. Pääsimme kyllä ulos hangaarista, muttemme paljon pitemmälle.

* * *

3/85. Yksi kivoimmista Bitin kansista tämä. Ruskea taustaväri on persoonallinen ratkaisu, triptyykkimäinen layout jossa kuvat eivät pysy raameissa, katseenkestävä nainen, tekstien onnistunut asettelu ja vielä Wallun piirtämä kiva lohhari. Alakulman palkkien värit pistävät silmään tarjoten kilpailulle näkyvyyttä jo kannessa, mutteivät riitele muun kannen kanssa, koska samat värit löytyvät muualtakin.

Tuo lohikäärmepiirros indikoi sitä, että tässä numerossa starttasi se Nordicin Peliluola, tosin vielä vasta yksisivuisena. Mukana olivat jo peliennätystaulukko (tosin viereisellä sivulla, Peliluolan ulkopuolella) sekä Risto J. Hietan taipumus kertoa seikkailutarinoita lukijoille. Tässä ensimmäisessä Luolassa tarinapuoli vasta kutsuu lukijaa mukaan hurjaan menoon sekalaisten tietokonepelihahmojen muodossa, mutta myöhemmin alkoivat vakiohahmot seikkailla...

Tämän numeron Listaukset-osiossa julkaistiin Timo Pirisen omatekemäksi väittämä toimintapeli Fenix, joka myöhemmin paljastui suoraksi kopioksi Tekniikan Maailman numerossa 2/84 julkaistusta pelilistauksesta. Pirisen versiosta puuttui vain rivi, jossa ilmoitettiin pelin oikeat tekijät F. Hofer ja VT (Vesa Tiirikainen?). Kopioinnin paljastumisesta raportoi päätoimittaja Eskoensio Pipatti seuraavassa numerossa, ja kymmenet lukijatkin tuohtuneena raportoivat toimitukselle lähettämissään kirjeissä samasta asiasta.

Näissä varhaisissa Biteissä turvauduttiin vähän väliä saksalaisesta P.M. Computerheft -tietokonelehdestä napattuihin ja suomeksi käännettyihin artikkeleihin. P.M. Computerheftin numerossa 1/84 näkyy olevan tuo "Tietokone filmitähtenä" -artikkeli. Omaehtoisuus lisääntyi kun vakiokirjoittajat Nirvi, Kasvi, Tapanimäki ja Teittinen ilmaantuivat mukaan kuvioihin.

Omassa lehdessäni on vielä keskellä ohjelmalistausten seassa tallella kahdeksansivuinen Sharp Mikrouutiset -mainosliite.

* * *

4/85. Ensimmäinen Wallun piirtämä Mikrokivikausi-strippi. Vasta kaksirivinen ja mustavalkoinen, mutta sarja kehittyi. Juttupuolella paljon kertomaa Amstradista, Oricista ja varsinkin MSX:stä. Markku Jokisipilä arvosteli sivun verran suomalaisen Amersoftin Vic-koneelle tekemää Yleisurheilu-peliä. Äänipuoli koettiin täydeksi pettymykseksi, sillä kaikissa lajeissa ei ääntä edes ollut. Grafiikkakin sai moitteita. Lisäksi ohjekirjassa ei ollut ohjeita seiväshypyn pelaamiseen. Silti kiinnostavuudesta Jokisipilä jakoi lähes täydet pisteet, ja yleisarvosanaksi neljä tähteä viidestä.

* * *

5/85. Taas suomalainen urheilupeli arvostelussa. Kimmo Mäkisen tekemä ja Sinclair-koneen maahanuojan Oy Hedengren Ab:n markkinoima Golf oli kyseessä, ja sen kehui "golfarit jalassa" Nordic. Vain hitaudesta tuli hieman moitteita.

* * *

8/85. Minulta puuttuvat siis numerot 1/84, 4/84, ja kesänumero 6-7/85. Ilmeisesti tuo kesänumero oli Jyrki J. J. Kasvin debyytti. Hän sai oman palstan nimeltä Ensimmäiset bitit. Elokuun numerossa otsikon "Tyyliä ohjelmointiin" alla hän sanoo: "Aina joskus kuulee puhuttavan niin sanotusta hyvästä ohjelmointityylistä. Sanotaan, että Basicillä ohjelmointi opettaa huonoa ohjelmointityyliä ja että itse asiassa Basicillä ohjelmoimaan oppinut on saanut pysyvän aivovamman.
    Mutta mitä se hyvä ohjelmointityyli oikein on? Onko sillä mitään etuja vai onko koko myytti vain tuon aivovammajutun tapaan Pascalin kehittäjän professori Niklaus Wirthin sekoilujen tulosta?".

    Ainakin elokuun numerossa Kasvi pääsi myös vastaamaan Bittipostissa lukijoiden kirjeisiin.

Nora Zamichow kirjoitti kolmen sivun artikkelin "Ritari Ässän KITT - Tarua vai totta". Tässä kerrotaan ihmeauton ominaisuuksista, hurjista tempuista, ja siitä miten tv-sarjan tekijät ne toteuttavat. Teksti tekee selväksi, että telkkarisarjassa ei piitata realiteeteista, vaan KITTin temput ovat silkkaa mielikuvitusta. Artikkelissa kuitenkin todetaan, että periaatteessa tuollainen auto on mahdollista rakentaa, mutta se ei näyttäisi Pontiac Trans Amilta vaan joltain jättimäiseltä rekalta, jossa olisi kuorena huippupaksu teräslevykuori, vahvistetut renkaat, erittäin tehokkaat iskunvaimentimet ja sisäänrakennettu suihkumoottori. Tulos ei olisi kaunista katseltavaa.

* * *

9/85. Toukokuun numerossa oli ensimmäinen Peliennätykset-lista Peliluolassa. Epävirallinen nimi Mestareiden Marmoritaulu vakiintui viralliseksi nimeksi syyskuun numerossa, johon Wallu oli piirtänyt oikean marmoritaulun (tai kivitaulun).

* * *

10/85. Nordic arvosteli 11 peliohjainta ja kolme kuusnelosen peliä, ja mainitsi lukuisista muista 64-peleistä lyhyesti. Spectravideon maahantuoja kuulemma hermostui sivuilla 18-19 olevasta valokuvakollaasista, jossa Specu jää junan alle. Kyseinen kollaasi on tosin niin tökerösti toteutettu, että vaivoin saa selvää mitä siinä tapahtuu. Artikkeli oli Kim Leideniuksen "Spectravideo X'press - Vain vähäisiä ongelmia matkassa".

Wallu pääsi kolmossivun apinalaatikkoon ja sai viimein kunnon krediittiä taitostaan ja piirroksistaan.

* * *

11/85. Toimitus esitteli itsensä. No, tärkeimmät tyypit ainakin.

Nuorisolle suunnattujen Festa-messujen ohjelmaan kuului kaksi ohjelmointikilpailua, joista toinen oli luoda näyttävä grafiikkaohjelma. Kilpailun tuloksena saatiin hienoja tietokonegrafiikkatöitä Bitin sivuille painettaviksi.

Numeroon mahtui myös Jyrki J. J. Kasvin sivun mittainen arvostelu legendaarisesta Elite-avaruusseikkailupelistä. Kyseinen peli on todellakin osoittautunut nimensä veroiseksi.

Sen lisäksi että Peliluola oli vain sivun kokoinen, Nordic-parka oli vieläpä hetkellisesti muuttunut lohikäärmeen grillaamaksi makkaraksi...

* * *

12/85. Se vanhin Bitti, jonka saimme Jukka Rajalalta. Anteksi kansilehden surkea kunto. Olen teipannut sen liiankin perusteellisesti takaisin kiinni lehteen. Takakannesta on vielä revennyt iso pala pois. Sitä en kehdannut skannata. Harmi sinänsä, takakannen mainoksessa on kiva valokuva nuorten tietsikkapelisessiosta.

Sivulla 66 on ensimmäinen mainos Eskoensio Pipatin konekielioppaasta Basicista konekieleen. Marraskuun numerossa mainostettiin jo Jyrki Kasvin omaa Huvia ja hyötyä Commodore 64 -kirjaa. Näistä Kasvi kertoi numerossa 5/1989 seuraavaa: "Joulun alla markkinoille ilmestyivät myös ensimmäiset MikroBITTI-kirjat... ...Tai siis niiden mainokset. Saan vieläkin kauhun väristyksiä kun muistelen, miten H&H 64:ää puskettiin läpi yön kun se piti saada ennen joulua toimitettua ennakkotilaajille. Kun kirja oli jo painossa, sen konekielilistausten tarkastajarutiinista löytyi vielä yksi virhe... Lopulta kirja saatiin postiin ajoissa, mutta epäilen vahvasti, josko kukaan sai sitä ennen joulua. Myöhästyneet anteeksipyynnöt".

* * *

1/86. Ei mitään erityisen mielenkiintoista tässä numerossa. Peliluolassa Nordic mainostaa seikkailuelokuvaa The Neverending Story eli Päättymätön tarina. Minä näin sen valkokankaalta noihin aikoihin, vieläpä koulun järjestämänä näytöksenä. Kauniaisten elokuvateatteri Bio Grani, joka sijaitsee samassa rakennuksessa kuin yläasteeni ja lukioni (Hagelstamska högstadiet ja Gymnasiet Grankulla samskola), esitti sen ilmeisesti kaikille tietyn vuosikurssin oppilaille. Olin siis varmaan viidennellä luokalla silloin. En muista mitenkään motiiveja moisen kouluhommiin ainakin näennäisesti liittymättömän ylimääräisen ohjelman takana. Sen muistan kuitenkin, että minulle vielä tottumattomalle elokuvien katselijalle The Neverending Story oli pikkuisen liian pelottava. Suljin jopa silmäni yhdessä kohdassa, siinä jossa Atreyu seisoo peilin edessä. Pelkäsin, että nyt hän näkee peilissä jotain pelottavaa, sillä siihen suuntaan viittasivat Atreyua jossain toisaalla tarkkailevien tyyppien kommentit, enkä uskaltanut katsoa. Ei tainnut siinä kohdassa sittenkään tapahtua mitään erityistä, arvelen. Olen nähnyt leffan sen jälkeen vielä kertaalleen telkkarista.

* * *

2/86. Jokapojan ihmelaite: vieterikäyttöinen tietokone!

* * *

3/86. Jyrki Kasvi oli kertomansa mukaan poissa kuvioista vuonna 1986, leikkimässä sotaa Ilmavoimien Teknisessä Koulussa. Ainakin vielä riitti kirjoituksia Bitissä häneltäkin.

Ei muuta erityistä tässä numerossa kuin että se sisältää ensimmäisen väritetyn Mikrokivikausi-stripin. Komean näköinen.

* * *

4/86. Kasvi oli kuin olikin häipynyt. Häneltä julkaistiin tässä vielä yksi sivun mittainen artikkeli, mutta Ensimmäiset bitit -palstalla häntä tuurasi Tuukka P. Uusheimo.

* * *

5/86. Toimitussihteeri vaihtui Tuija Luukkalasta Riitta Tumppilaan. Tumppilan nimen perässä on kummallinen kirjainlyhenne oto, jonka merkitys piti googlaamalla selvittää. Se tarkoittaa oman toimensa ohella. Samaa lyhennettä ihmettelin jo lisätessäni Bookogsiin C-lehtiä, Kim Leideniuksen nimen kohdalla. Selvisipä.

Vuoden nelosnumeron toimituksen omalla sivulla ollut puolen sivun aprillipilajuttu paljastettiin tavalla joka itsessään vaikuttaa (myöhästyneeltä) aprillipilalta. Tyhmänä en ymmärrä paljoakaan edes siitä pilajutusta "Mikroteknologian murros", joten en ole voinut katsoa tulleeni uunotetuksi.

Nordic arvosteli taas leegiota ilotikkuja. Tällä kertaa testatut seitsemän tikkua olivat keskenään tasaväkisempiä kuin edelliskerralla, jossa ainakin floppi (Commodoren jo antiikkinen 1311 kolmiomaisella kahvalla) erottui kiusallisen selkeästi. VG-115 ja General olivat edellisen testin kahden kärki, nyt Arcade Turbo (tai Turbo Arcade) ja Wico Super 3-Way saivat täydet viisi tähteä.

Simo-Pekka Lahtinen kirjoitti kolmisivuisen artikkelin modeemeista, noista internetin esiasteista.

Helmikuun Kuukauden kilpailu oli hauskimpia MikroBITIN historiassa. Aiheena oli nimittäin "Naura mikrolle", ja toukokuun numerossa muutamalta osanottajalta julkaistiin joko vitsejä, pitempiä huumoritekstijuttuja tai piirroksia. Suurimman työn tekivät J. Suominen, joka luetteli 64 käyttötapaa "Piip"-mikrolle (laitemerkki oli sensuroitu, mutta käyttötapojen määrästä voi päätellä...), ja Petri Mikkonen, joka oli taiteillut näkymän tietokonekaupasta.

* * *

6-7/86. Uutisosastolla kerrottiin valitellen erikoisliike Computer Stationin Helsingin myymälän sulkemisesta vapun alla asiakaskadon takia. Jo aiemmin oli lopetettu Tampereen, Kuopion ja Porin myymälät. Computer Station kärsi näin kuoliniskun. Ketjun ideana oli yhdistää samoihin tiloihin henkilökohtaisten tietokoneiden ja kotimikrojen myynti. Kotimikrokauppa alkoi kuitenkin keskittyä vain yhteen merkkiin, Commodore 64:ään, joten erikoisliikkeen tarjoaman käyttöopastuksen, asennusohjeet ja vinkit sai helposti joltain ystäväpiiriin kuuluvalta harrastajalta. Niinpä liikkeen osaksi jäi myydä mikrot paketteja avaamatta. Computer Stationilla ei ollut mahdollisuuksia hintakilpailuun korkeammista kustannuksista johtuen. Apua ei myöskään ollut lisääntyneen mikrokannan tuomasta ohjelmamyynnin kasvusta, koska laiton kopiointi kasvoi vähintään samassa suhteessa. Uutinen päättyi varsin kyynisesti: "Game Station jää pystyyn ja se pyritään pitämään edelleen alan johtavana liikkeenä. Jostainhan se ainoa alkuperäinen ohjelma on kopioimista varten hankittava".

Softasäkistä löytyy alkajaisiksi Samantha Fox Strip Poker -pelin arvostelu. Tämä on yksi niistä peleistä, jotka isä ja minä saimme Jukka Rajalalta. Tämä on myös se peli, jota minä pelasin Rajalan luona kun tämä esitteli konetta meille. Enhän minä 13-vuotiaana pokeria osannut, mutta Rajala hallitsi pokerin hyvin. Koko ajan kysyin häneltä neuvoja, ja niiden avulla onnistuin saamaan Samanthan paljastamaan sulonsa. Vihellys ja loppufanfaarimusiikki kuuluivat, ja ärsyttävän isopikselinen ja epäselvä mustavalkokuva tissit paljaina poseeraavasta Samanthasta täytti ruudun. Kotona en sitten koskaan onnistunut toistamaan tätä temppua.

Viimeiseksi säästettiin Zoids - The Battle Begins -pelin arvostelu. Kirjoittajana oli Niko Nirvi, joka jo tässä ensimmäisessä ikinä julkaistussa peliarvostelussaan käytti tapansa mukaan hauskaa nimimerkkiä. Tällä kertaa se oli "Niko Nirvozoid", mikä sai varmaan lukijat ihmettelemään, että jaa kuka? Nirvin mielestä MikroBITISSÄ julkaistut peliarvostelut olivat surkeita, ja hän löi kavereidensa kanssa vetoa, että hän saa oman arvostelunsa julkaistuksi lehdessä. Onnistuihan se, sillä Nirvin teksti oli hyvää. Nirvi takertui sitten Bittiin kuin takiainen, ihastuttaen ja ärsyttäen lukijoita ja keräten mainetta ja kunniaa. Kouluissa opettajat kuulemma alkoivat ihmetellä oppilaiden käyttämiä "nirvismejä", eli nirveiksi pistettyjä väännöksiä nimistä ja sanoista. Koko ajan riitti myös niitä, jotka kyselivät Bitin ja Pelit-lehden toimituksilta mikä Nirvin oikea nimi on.

* * *

8/86. Jatkoa Harri Hurstin ja Kalle Färkkilän haastatteluihin haettiin Ranskasta asti. Vasta 14-vuotias Cyrille de Vignemont oli ehtinyt saada julkaistuksi kaksi omaa tietokoneohjelmaa, pienille yrityksille omistetun kassaohjelman Caissor ja liikemiesten muistiavuksi kehitetyn Rememberin. Ranskassa hänestä kohistiin tietotekniikan ihmelapsena ja nerona. de Vignemont hallitsi myös neuvottelemisen ja tuotteidensa esittelyn, sekä tehokkaan tiedotusvälineiden hyödyntämisen markkinointihommissa. Hän oli päässyt jopa presidentti Mitterrandin puheille ja pistänyt tämän tiukille kysyessään, miksei 14-vuotias saa perustaa omaa yritystä.

Koulun Cyrille joutui suorittamaan kirjekurssina, koska aika ei riittänyt tavalliseen koulunkäyntiin.

Jyrki Kasvi vieraili taas lyhyesti kirjoittamassa Ensimmäiset bitit -palstaa, ja nähtiin häneltä muutenkin silloin tällöin jotain. Ei hän täysin poissa ollutkaan. Nirvi jatkoi arvostelu-uraansa Tau Cetillä, ja käytti tällä kertaa omaa, muuntamatonta nimeään.

Mielenkiintoa herättää myös erään Stavros Fasoulasin sivun mittainen raportti Lontoossa pidetyistä vuosittaisista The Official Commodore Computer Show -messuista. Fasoulas tuli pian hyvin tutuksi nimeksi... Sen sijaan en tiedä, kuka toimituksen tyypeistä kirjoitti toimituksen sivulle rennosti sutaistua tekstiä nimimerkillä Mervyn j Snafu.

Pari kuukautta aiemmin oli julistettu kilpailu mahdollisimman lyhyestä Space Invaders -tyyppisen ampumapelin listauksesta. Tulokset julkistettiin elokuun numerossa, ja voittajaksi selviytyi Jukka Klemin ohjelma. Konekielilistausten naputtelua kammoksuneena uskaltauduin kokeilemaan Klemin 161 tavun, neljän rivin mittaista ohjelmaa. Tulos: listaus jäi ikävästi pelin päälle häiriten pelaamista, eikä homma muutenkaan toiminut sujuvasti.

* * *

9/86. Pekka Ritamäki kertoi kahdella sivulla Applen tarinan.

Bitistä oltiin ilmeisen tosissaan tekemässä hauskempaa lehteä vuonna 1986. Kuukauden kilpailuna lukijat saivat lähettää toimitukselle mahdollisimman älyttömiä kysymyksiä ja niihin myös mahdollisimman älyttömiä vastauksia, vastapainona Bittipostin yleensä niin totisille ja ikäville kyselyille ja kritiikeille. Malliksi toimitus keksi muutaman esimerkin:

Mutanttibanaanien kaamea kosto

Ongelmanani on se, että poikani on vakaasti päättänyt päästä Peliluolan marmoritaululle tekemällä uuden high scoren Mutanttibanaanien kosto -nimisessä tietokonepelissä. Pelattuaan viisi viikkoa yhtäjaksoisesti, hän on kuitenkin vasta tavoitteensa puolivälissä. En enää tiedä miten saan hänet kestämään pidempään.
nimim. Huolestunut äiti.

Itseasiassa ette voi auttaa häntä mitenkään. Kyseisen pelin high scoren hallussapitäjä on nimittäin päättänyt pitää kilpailijansa loitolla ja pelaa vuorokaudet ympäriinsä. Hän saa ravinnon suoraan suoneen ja hengityksen sekä sydämenlyöntien aiheuttamat häiriöt on eliminoitu kytkemällä hänet sydän-keuhkokoneeseen.
Kaaleppi K. K. Juures

Sammy Fox strikes again

Olen pitänyt tietokoneita pojalleni sopivana harrastuksena. Järkytykseni olikin melkoinen, kun yllätin hänet pelaamasta Samantha Fox Strip Poker -nimistä peliä. Niinkuin korttipelin paheellisuus ei olisi riittänyt, mukaan on täytynyt lisätä vielä kuvia säädyttömästi pukeutuneesta hempukasta. Kertokaa minulle, onko turmelus tosiaan saavuttanut jo tietokoneetkin?
nimim. Moraalisesti närkästynyt

Valitettavasti vastaamaan värvätty avustajamme Koki Arhonen innostui kirjeestänne niin, että hankki kyseisen ohjelman välittömästi itselleen eikä vielä lehden painoon lähtöön mennessä ole lopettanut sen pelaamista. Viimehetken tilanne on se, että Samanthalla on yhä kaikki vaatteet yllään, mutta Arhosesta ei voida sanoa samaa.
Toimitus

* * *

10/86. Nirvi pääsi aika vikkelästi mukaan Bitin toimitustyöryhmään. Niin sitä pitää!

* * *

11/86. Tämä numero tarjosi paljon uutta. "Himohakkerimme" Niko Palosuo oli siirtynyt rapakon taakse ja raportoi sivun verran sekalaisia tietokone- ja pelikuulumisia Jenkkilä-palstallaan. Nirvi taasen rupesi ilmoittelemaan tulevista peleistä Uutuudet-palstalla. Lievää (tahatonta?) hupiakin palstalta löytyy. Kuultuaan, että Ocean on tekemässä pelejä sellaisista elokuvista kuin Cobra, Top Gun, Highlander ja Short Circuit, ja Electric Dreams jatkaa listaa peleillään Big Trouble in Little China ja Aliens, hän mietti koska tulee ensimmäinen Turhapuro-peli. 22 sivua myöhemmin löytyy suomalaisen Amersoft-ohjelmistotalon kokosivun mainos, jossa mainostetaan mm. Uuno Turhapuro muuttaa maalle -peliä.

Artikkelipuolella alettiin täyttää yhtä jäänyttä aukkoa, eli Kim Leidenius kävi CRL-nimisessä englantilaisessa pelifirmassa ja jututti Ian Fosteria, joka oli työstämässä lupaavaa uutuuspeliä nimeltä Cyborg. Leslie B. Bunder haastatteli Denton Designs -pelitiimiä, joka oli vastuussa sellaisista peleistä kuin Shadowfire, Frankie Goes to Hollywood ja Dante's Inferno. Pelintekijöiden haastattelut olivat hyvä idea, ja niitä nähtiin lisääkin jatkossa.

Kasvi oli ilmeisesti päässyt ilmavoimakoulusta ja alkoi käyttää nimimerkkiä Alik Kasvi JJJ.

* * *

12/86. Jukka Rajalalta puuttunut numero, jonka löysin 1994 tammikuussa Porvoon Lukeva-divarista. Kanteen yritettiin jo saada vaihteeksi ihmisiäkin eikä pelkkiä koneita.

Uutispalstalla kohistiin suomalaisen tekemästä listahitistä, eli ampumapelistä Sanxion, jonka tekijä oli Bitin sivuilla aiemminkin vilahtanut Stavros Fasoulas. Peli julkaistiin juuri ennen kuin ammuskelupeleissä alettiin nähdä uutena trendinä lisäaseiden keräilyä, joten Sanxionista, jossa oman aluksen tulivoima pysyy vakiona, tuli muutama vuosi myöhemmin vähän ajan hampaan syömä. Näin ZZAP!64 -lehti jälkeenpäin totesi. Mutta kyllä Sanxionin puleerattu grafiikka, pehmeä vieritys ja luistava pelattavuus jaksoivat edelleen purra. Prokofjevin Romeo ja Julia -sävellys intromusiikkina oli persoonallinen ratkaisu musiikin tehneeltä Rob Hubbardilta, harvoin tietokonepeleissä klassista musiikkia kuultiin. Lehden lopusta löytyi vielä "Finlandia Nirvin" ylistävä arvostelu huippupisteineen.

Surullinen uutinen Spectrum-koneiden omistajille: maahantuoja Hedengren ilmoitti luopuvansa viimeisenkin mallin, Spectrum 128 + 2:n maahantuonnista. Sinclairin tuotenimi oli myyty Amstradille toukokuussa, ja se poisti tuotantosuunnitelmista QL:n lisäksi kaikki Spectrumin aiemmat mallit. Hedengrenin osastopäällikkö ei povannut Spectrumille enää kannattavaa tulevaisuutta. Hedengren ilmoitti vastaavansa kuitenkin edelleen maahantuomiensa laitteiden takuusta ja huollosta.

Uutispalstalle mahtui myös juttu Uuno Turhapuro -pelistä. Itse olen saanut pahan yliannostuksen Uunoa nähtyäni teininä vuosien 1973-1988 elokuvat 1-3 kertaa, enkä kestä enää koko hahmoa. Sitäpaitsi olen lukenut niin paljon juttua siitä miten vaikea peli on.

Nirvi kertoi elämää suuremmista peleistä. Mahtavan fiktiivisen taustatarinan säestyksellä hän kertoi omana yhden ihmisen mielipiteenään, että toiseksi paras peli ikinä on Elite, ja paras on Ultima-pelien sarja.

* * *

1/87. Kasvi kertoi Bitin numerossa 5/89: "Vuosi 1987 alkoi seksistisissä merkeissä. Yritimme saada vähän ihmisiäkin mukaan lehden sivuille, mutta eiväthän MikroBITIN lukijat ymmärrä mitään tyttölöiden päälle. Irtonumeromyynti jäi pohjalukemiin, kun bittihirmut eivät löytäneet kannesta TIETOkonetta".

No, ei pidä yleistää. Muutama vuosi myöhemmin Bittipostissa joku miespuolinen pyysi kauniiden naisten kuvia Bitin sivuille, ja ihmetteli tammikuun 1987 numeron heikkoa irtonumeromyyntiä. "Minäkin olin noihin aikoihin irtonumeroiden ostaja, mutta ei se kansikuva minua häirinnyt".

Pelintekijöiden haastatteleminen jatkui. Kim Leidenius kirjoitti sivun verran pelimusiikin tekijästä nimeltä Jay Derrett. Hoitui selvästi samalla reissulla kuin Ian Foster -haastis, sillä Derrettkin majaili CRL:n toimistossa. Leslie B. Bunder haastatteli samaten sivun verran Uridiumin tehnyttä Andrew Braybrookia. Braybrookin mielestä surkein peli kautta aikojen oli Activisionin Little Computer People, omista peleistään hän arvosti vähiten kuusnelosversiota 3D Lunattackista, koska se pyrki matkimaan liikaa alkuperäistä Spectrum-versiota. Kuusnelosen mahdollisuudet jäivät näin hyväksikäyttämättä. Suosikit olivat Atarin peleistä Pastfinder ja Dropzone, kuusnelosen peleistä Elite. Braybrook kertoi myös, ettei pelejä tekemällä rikastu. Hyvin harva peli ylsi edes 50 000 kappaleen myyntiin. Jos peli pääsi kymmenen myydyimmän joukkoon, se tuotti juuri tarpeeksi rahaa seuraavan pelin valmistamiseen. Jos nousi ykköseksi, silloinkin rahan tulo riippui siitä kauanko onnistui asemansa säilyttämään. Verottaja vei leijonanosan kakusta.

Bunder kertoi myös Lontoon-kuulumisia. Hän jututti Spandau Ballet -yhtyeen Martin Kempia ja Five Starin Delroy Pearsonia heidän hyvin läheisistä suhteistaan tietokoneisiin ja pelaamiseen.

* * *

2/87. Uutisosastolla kerrottiin seuraavaa: "Suomen ainoa pelitalo on nyt sitten lopettanut. Vuodenvaihteessa solmitussa kaupassa jyväskyläläinen Tietoväylä osti Amersoftin kirjakustannustoimintaa lukuunottamatta. Yksikkö myytiin, koska sen tuloskehitys ei tyydyttänyt Amerin johtoa. Nelisen henkilöä jatkaa kaupan jälkeen Tietoväylän palveluksessa, loput sijoitettaneen Amerin muihin yksiköihin. Toimitusjohtaja siirtyi johdon alaisiin erityistehtäviin.
    Tietoväylää kiinnosti eniten Amersoftin edustukset. Näistä erityisesti Digital Research GEM-tuotteineen ja Micropro WordStar-tuotteineen. Kauppahinta selviää vasta kun Amersoftin varaston arvo on laskettu.
    Pelipuoli ei kiinnostanut ostajaa, eikä sille löytynyt halukasta jatkajaa myöskään Amer-yhtymän puolelta. Esimerkiksi siitä kenelle Uuno Turhapuro -pelin julkaisuoikeudet siirtyivät ei kukaan tiennyt, eikä kovinkaan montaa asia edes kiinnostanut. Kirjakustannustoiminta siirtyi Amer-yhtymän omistamalle Weilin+Göösille.
    Peli- ja kirjapuolta lukuunottamatta Amersoftin toiminta jatkuu Tietoväylän Lightware-yksikössä, joka keskittyy tarjoamaan ohjelmia ja oheislaitteita koti-PC-markkinoille.
    Lightware toimii Helsingin Pitäjänmäessä osoitteessa Laturinkuja 2 (puh. 90-519 177)".

Nordicin Peliluolassa suoritti ensiesiintymisensä seikkailija Petrell, joka Nordicin sepittämissä tarinoissa oli se tyhmänrohkea "miinanraivaaja", joka varomatta heittäytyi vaaroja ja ansoja päin, ja joutui myöhemmin muiden paikattavaksi ja parannettavaksi. Siis rasittava tyyppi.

* * *

3/87. Nirvi kertoi kahden sivun verran vuoden 1986 kurjimmista peleistä. Osansa saivat joka osa-alueella epäonnistunut Knight Rider, epäpelattava Miami Vice, kuvottavan väkivaltainen Thai Boxing, rahanryöstötarkoituksessa markkinoille pukattu World Cup Carnival (verratkaa World Cup II:seen), pyhäinhäväistys Lord of the Rings ja pitkäveteinen Way of the Tiger I.

Mieltä järkyttävä on myös pääkirjoitussivun Varaventtiili-vakio-otsikon alle pistetty nimetön kirjoitus "Hakkerin elämää", dramaattinen kuvaus siitä miten miehen käy kun työ hienossa tietojenkäsittelyalan yrityksessä vie voiton kaikesta muusta, työpäivät pitenevät pitenemistään ja terveyskin jää toissijaiseksi.

* * *

4/87. Ensimmäinen Mummo ja mikro -tarina, kertojana Ossi, pojanpoika. Jutun varsinaista kirjoittajaa ei ole ilmoitettu. Kertomus siitä, kuinka viisivuotiaan pojannassikan mummo ryhtyi vanhoilla päivillään tietotekniikkaekspertiksi ja rupesi touhuamaan kotonaan ties mitä mutkikasta. Ja kävi siinä sivussa vielä työväenopistossa englanninkursseilla, Teknillisen korkeakoulun täydennyskurssilla ja Ada-ohjelmointikielen kurssilla. Erinomaisen viihdyttävää luettavaa. Mummo ja mikro -sarja ei venynyt moneenkaan osaan, ehkä kaikki oli pian kerrottu tästä elektroniikan ja ATK:n myöhäisherännäisestä.

Pasi Hytönen kertoi itse, kuinka sai aikaiseksi Uuno Turhapuro muuttaa maalle -pelin. Kaksi ja puoli sivua kertomaa. Koulun alkaminen hidasti pelin tekemistä, Jori Olkkosen musiikin sovittamisessa itse peliin oli omat vaikeutensa ja vaati kompromissia, kolme sähkökatkoa keskeytti työskentelyn ja yhtenä yönä oli pidettävä aurinkolaseja silmillä, jotta näytön jatkuva tuijottelu ei rasittaisi niitä. Vaan peli valmistui kahdessa kuukaudessa. Loppusanat kuulostavat moneen kertaan muissa yhteyksissä kuulluilta: "Jälkeenpäin olen kuullut monen tuttavani väittävän Uuno-peliä vaikeaksi. Monien testipelien jälkeen olen itsekin tullut samaan tulokseen. Alun perin tarkoitukseni olikin tehdä pelistä vaativa, mutta lienen liioitellut hiukan. Läpipelaaminen kuitenkin on mahdollista - olen itse pelannut. Tosin kahta miljoonaa ja kartanoa en ole saavuttanut. Toivottavasti joku on".

Peliluolassa Nordicin tarinoiden hahmovalikoima laajeni seikkailijatar Jorwyn the Audaciousilla.

* * *

5/87. Jenkkilässä Niko Palosuo raportoi usalaisista pelihalleista, Mummo ja mikro -sarjassa Tiltu-mummo lähtee ostoksille modeemikauppaan, ja Kasvi kertoo kahden ja puolen sivun verran yksityiskohtaisesti MikroBITTI-lehden tekemisestä aina suunnitteluvaiheesta painamiseen asti.

Mukana on mainos ensimmäisestä C-lehdestä, Bitin ensimmäisestä sisarjulkaisusta, joka keskittyi kuusneloseen ja Amigaan.

* * *

C-lehti 1/87. Heti alkajaisiksi Risto Siilasmaa kertoo uuden ihmekoneen, Commodore Amigan, grafiikasta, otsikolla "Maailma kauniiden kuvien takana". Activisionin seikkailupeli Portal esitellään sivuilla 24-25 Jouko Riikosen ja sivulla 33 Petri Teittisen toimesta. Portalin tarina - sen verran mitä Bitin arvostelussa (11/87) ja C-lehdessä kerrottiin - inspiroi minua tekemään albumimittaisen sarjakuvan, jossa astronautti palaa pitkältä matkalta, huomaa maapallon olevan täysin autio, löytää keskustietokoneen ja alkaa sen avulla selvittää minne ihmiset ovat hävinneet. Pääsin sivulle kaksi, sitten loppui piirtäminen.

Myöhemmin ansioitunut tietokonepelien tekijä ja MikroBITIN toimittaja Jukka Tapanimäki oli tehnyt Andrew Braybrookin Uridiumia kopioineen Minidium-pelin, mukana lehdessä on pelin BASIC-listaus.

* * *

6-7/87. "Luotettavat lähteet kertovat, että Uuno II on tulossa ja tarkoitettu ulkomaanlevitykseen. Musiikin tekee Suomen Hubbard, Jori Olkkonen. Vaan miten Uuno puree ulkomailla?" Näin kertoi Nirvi Uutuudet-palstalla. Toteutumatta jäi.

* * *

8/87. Maaliskuun numerossa oli julistettu tietokonegrafiikkakilpailu, jonka sato korjattiin elokuun numerossa. Voittajaksi suoriutui Jarmo Juntusen kuusnelosella tekemä nimetön kuva. Spectrum-sarjan voittaja Tom Snäll kävi samaa lukiota kuin minä, joskin jokusen vuoden aikaisemmin. Minulla on vuoden 1990 abiturienttien tekemä lehti, jossa on Snällin kuvitus. Minähän valmistuin lukiosta kolme vuotta myöhemmin.
    Vaan kuinkas lienee minkäkin julkaistun voittajatyön luvallisuuden laita? Jyrki Kasvi paljasti myöhemmin, että suurin osa kilpailuun lähetetyistä töistä oli napattu suoraan julkisohjelmakirjastoista, ja tiukasta seulonnasta huolimatta pari niistä jopa palkittiin.

Toukokuun kilpailun aiheena oli joko tehdä moottoripyöräpeli Enduro Racerille kotelon kansi, tai suunnitella enduropyörä kestävyysajoon. Voittajaksi valittiin erään Christer Nuutisen ehdotus kanneksi. Nuutinenhan tunnetaan Pauli Kallion käsikirjoittaman sarjakuvan Kramppeja ja nyrjähdyksiä piirtäjänä. Vähäisemmistä palkituistakin löydän pari tuttua, nimittäin Tom Snäll ja Kustaa Saksi.

Niko Palosuo jatkoi seikkailujaan Jenkkilässä ja vastasi tällä kertaa myös lukijoiden kysymyksiin. Tutuntuntuisia huomioita jenkkien television ohjelmatarjonnasta, ja lukijan kysymykseen "onko järkevää tuoda mikro Yhdysvalloista?" Palosuo tietenkin vastasi, että USA:ssa käytetään erilaista verkkolaitetta, tv-signaalia ja näppäimistöä - viimeksimainitusta esim. skandit puuttuvat.

Mummo ja mikro -sarja päättyi siihen, että Tiltu-mummo sai modeemin asennetuksi ja Ossi-pojanpojan kanssa pääsi käyttämään sitä. Kauniiksi lopuksi imuroitiin muutama vastustamattoman ihana kakkuresepti, joista suurin ja kaunein tuli pian Tiltun uunista ulos. "Että voipikin elektroniikka haista herkulta...!!"

Nirvi se vaan ahkeroi pelitestaajana - kaikki kuusi peliarvostelua olivat hänen kirjoittamiaan. Kimmo Kettunen arvioi WSOY:n julkaiseman kirjan "Mikro tulee kouluun".

* * *

C-lehti 2/87. Kakkosnumerossa Nirvi kertoi kahdella sivulla kaiken "mitä olet aina halunnut tietää Microprosesta", eli pelitalojen esittely alkoi.

* * *

9/87. Kuukauden kilpailussa tällä kertaa aiheena englantilainen pelifirma Hewson, tuttu sellaisista peleistä kuin Uridium, Ranarama, Paradroid, Exolon, Nebulus, ja myöhemmin myös Cybernoid I ja II, Eliminator ja Zamzara. Tehtävänä oli ratkaista helppo ristikontapainen, ja palkinnoksi saisi Hewsonin koko siihenastisen pelivalikoiman! Jyrki Kasvi kertoi numerossa 5/1989, että Bitti mokasi raskaasti näiden vuoden 1987 kilpailujen kanssa. "Vuoden mokat -sarjaan pääsivät tältä vuodelta kuukauden kilpailut. Innokkaina ja luottavaisina ihmisinä otimme vastaan eri ohjelmistotalojen lupaukset toimittaa kisoihin palkintoja. Laadimme siis kilpailun, järjestimme arvonnan ja jäimme odottamaan palkintoja, ja odotimme palkintoja, ja vastailimme voittaneiden vihaisiin puhelinsoittoihin, ja odotimme palkintoja...". No, kun Ocean lupaa kymmenen peliä ja Ocean-putkikassin (huhtikuun kisa), Activision kymmenen Activisionin tai Electric Dreamsin peliä (toukokuun Enduro Racer -kilpa), ja Hewson kaikki siihenastiset pelinsä, kannattaako moiseen ihan sokeasti uskoa... Loppuvuosi jaeltiinkin sitten pelkkiä tyhjiä levykkeitä palkinnoiksi.

Mainostettuaan tarpeeksi kelloja, Mikko Alatalo lainasi kasvonsa Atari 520 STM:n puffaamiseksi - poikansa Jaskan kanssa, veikkaisin. Vieläpä kahdella hiukan erilaisella tekstiversiolla. "Se joviaali tietokone", heh heh.

Nirvi ilmoittaa Uutuudet-palstalla tulevasta pelistä nimeltä Ninja Hamster. "Lisää mätkimistä mätkii markkinoille CRL. Ninja Hamster on karatea uusissa kuorissa. Budohamsteri ottaa mittaa eläinmaailman muista asukeista, mutta miksi hänet on teipattu?". Tämä oli ilmeisesti ensimmäinen niistä hamsteri-ja-teippi -vitseistä, joita Bitin sivuilla alkoi näkyä.

 

 

 

1    2    3    4    5    6    7    8    9    10    11    12    13    14    15    16    17    18    19    20    21    22    23    24    25    26    27    28    29    30    31    32    33    34    35    36    37    38    39    40    41    42    43    44    45    46    47    48    49    50    51    52    53    54    55    56    57    58    59    60    61    62    63    64    65    66    67    68    69    70    71    72    73    74    75    76    77    78    79    80    81    82    83    84    85    86    87    88    89    90    91    92    93    94    95    96    97    98    99    100    101    102    103    104    105    106    107    108    109    110    111    112    113    114    115    116    117    118    119    120    121