26.11.2020
5.1.1992: "Omakotitalojen rakentaminen romahtanut".
7.1.: "Sotilasneuvosto valtaan piiritetyn presidentin paettua Gruusiasta".
16.1.: "Teollisuus uskoo päässeensä ohi syvimmästä lamasta".
19.1.: "Talouskriisi uhkaa lopettaa kevyen lentoliikenteen".
22.1.: "Kesätyöpaikan saanti on nyt tuskan takana - Pankit karsivat kesäväkeä rajusti, teollisuus palkkaa omia työttömiään ja harjoittelupaikat ovat tiukassa".
23.1.: "Pankeilla lainoja hoitamatta jo 46,5 miljardia".
29.1.: "Pääkaupunkiseudun hotellihuoneista puolet tyhjillään".
29.1.: "Ulkomaankauppa on alkanut kääntyä lievästi nousuun".
31.1.: "Ulkomaanvelka nousi 30%, valtio otti eniten uutta lainaa - Lisävelka ei peittänyt syksyn devalvaatiotaistelun aiheuttamaa valuuttahukkaa".
3.2.: "Rahapula ajaa kuntia lomautuksiin".
4.2.: "Valtio vähentää 6 700 virkaa".
5.2.: "Kansantuote laskee vielä tänäkin vuonna prosentin - VM ennustaa vientiin kuuden prosentin lisäystä - Valtio tarvitsee lisää velkaa yli 50 miljardia markkaa".
6.2.: "KOP:n julkistama tulos oli ennakoitua heikompi - Pöydän puhdistus romahdutti nettotappion 1,7 miljardiin markkaan - Uusi pääjohtaja Voutilainen uskoo tappion pienenevän tänä vuonna".
6.2.: "Valio joutumassa suurremonttiin - Keskusliike menettänee markkinoinnin uudelle yhtiölle".
7.2.: "KOP myi kaikki osakkeensa Nokia-konsernissa - Nokia SYP:n leiriin - Finlux myytiin Nokialle".
7.2.: "Taksien ajot vähentyneet viidenneksen viime vuodesta - Alalle ennustetaan jopa satojen yrittäjien konkursseja".
11.2.: "Suomi hakee EY:hyn 18.3.".
14.2.: "Skop tuhlasi viime vuonna 7 miljardia".
18.2.: "Helsinkiläisen perheen verot nousevat tuhansia markkoja 1993".
18.2.: "Hinnat nousivat viime vuoden aikana ennätyksellisen hitaasti - Suomen 2,9 prosentin inflaatio Euroopan alhaisimpia - Devalvaation vaikutus hintoihin vielä vähäinen".
19.2.: "Lomautusten väheneminen laski työttömyyttä".
28.2.: "Palveluita esitetään verolle - Liikevaihtoveron uudistus nostaa kuluttajahintoja ja lisää valtion verotuloja".
27.11.2020
5.3.: "Arvonlisävero kallistaa asumista ja elämistä - Suomi panee palvelut verolle eurooppalaiseen tapaan".
6.3.: "Pankkien tila uhkaa kansantalouden elpymistä".
10.3.: "Lama osoitti puutteet tuotantorakenteessa".
12.3.: "Suomi putosi teollisuusmaitten köyhien luokkaan".
13.3.: "Skop tarvitsee tukea lisää jo ensi kuussa - Tappioiden suuruus yllätti uuden pääjohtajan".
14.3.: "Tarjouskierros ei vielä ratkaissut Skopin kohtaloa - OKO ei halua ryhtyä Skopin omistajaksi - Postipankki ja SYP vaikenivat vastauksistaan".
19.3.: "Suomi hakee EY:hyn - Koivisto teki historiallisen päätöksen - 133 edustajaa hyväksyi hakemuksen".
19.3.: "Pankit saivat miljardien tuen - Valtiolta kahdeksan miljardia pääomaa - Esko Aho "edellyttää" johtajavaihdoksia".
22.3.: "Luottokelpoisuuden lasku ei vaikeuttanut Suomen velkaantumista - Valtionvelka on ylittänyt sadan miljardin markan rajan".
28.3.: "Valuuttarahasto huolestui vakavasti Suomen taloudesta".
31.3.: "Pankkikriisi nosti valtion yritystuen pilviin". "Suomesta tuli yritysten holhousvaltio".
4.4.: "Hallitus pohtii poikkeustoimia ratkaistakseen talouskriisin".
6.4.: "Pohjoismaiden keskuspankit tulivat Suomen Pankin tueksi - Suomen Pankki aikoo jarruttaa valuuttavirtaa korkeilla koroilla - Sirkka Hämäläinen aloitti heti sunnuntaina keskuspankin pääjohtajana".
6.4.: "Hallitus vastaa kriisiin 10 miljardin säästöillä".
7.4.: "Markka säilytti arvonsa Saksan tukemana - Ulkomaisten pankkien tuki rauhoitti valuuttamarkkinat".
8.4.: "Ylivelkaantuminen uhkaa Suomen kuntia - Työntekijöitä vähennetään, investointeja siirretään".
8.4.: "Valuuttavirta ei kääntynyt vielä takaisin".
8.4.: "Asuntojen hinnat yhä laskussa".
9.4.: "Työllisyysmenoihin iso leikkaus".
10.4.: "Valuuttojen paluu alkoi voimistua - Korkojen lasku kiihtyi iltapäivällä".
25.4.: "Vienti kasvoi alkuvuonna 13 prosenttia".
28.11.2020
3.5.: "Vuokra-asunnon saa nyt helpommalla. Lama ja lainmuutokset ovat tehneet hyvää Helsingin seudun vuokra-asunnoille".
30.5.: "KOP irtisanoo 800 ihmistä tänä vuonna - Pankki ennakoi luottotappioiden nousevan yli kahden miljardin".
30.5.: "Kiinteistöt ajoivat SVUL:n talousvaikeuksiin - Liikehuoneisto tyhjänä Espoossa".
1.6.: "Etelänmatkojen määrä romahtaa".
2.6.: "Vain joka kolmanteen hotellihuoneeseen riittää yöpyjiä lähivuosina".
11.6.: "Pankkien tappiot yli kuusi miljardia".
13.6.: "Skop teki tappiota 1,4 miljardia neljässä kuukaudessa - Pankki siirrettiin valtion vakuusrahaston hoitoon".
13.6.: "Viinanen tarjoaa vain säästöjä 1993 - Mitään uutta ei ole luvassa - Entisiä etuja otetaan pois".
16.6.: "Tuotanto kasvoi neljä prosenttia".
19.6.: "Markkinakorot nousivat jälleen - Pankkien osakearvot romahtivat - Rahaa sijoitetaan vientiyhtiöihin".
26.6.: "Rahoituskriisi kaatoi Lomamatkat - Konkurssi keskeyttää 2 000 lomailijan ulkomaanmatkat".
26.6.: "Laman uuvuttama Metra vetäytyy rakennusalalta - Metra ja Partek rakennustuotefuusioon".
27.6.: "Matkatoimistot karsivat tarjontaansa - Matkoja myytiin alle omakustannushintojen - Etelänmatkojen alennusmyynti loppuu nyt".
1.7.: "Helsingin verotulot supistumassa satoja miljoonia".
16.7.: "EY:n keskuspankit lupasivat tukiluottoja Suomen Pankille - Pakkodevalvaation uhka väistymässä".
17.7.: "Yli 370 000 suomalaista on jo ilman työtä - Työministeri Kanerva haluaa miljardin lisää rahaa "sietämättömään" hätään".
17.7.: "Markka vahvistui ja korot laskivat".
30.7.: "Helsingin työttömyysaste yli 12 prosenttia".
13.8.: "Hallitus joutuu uusimaan ensi vuoden budjetin virheelliseksi osoittautuneen työllisyysennusteen takia - Heikkenevä työllisyys pakottaa valtion etsimään kolmen miljardin lisäsäästöt".
14.8.: "[Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen keskusliitto] TVK yrittää haalia lähes sata miljoonaa itsensä pelastamiseen". "Talousongelmat ovat perua viime vuosikymmenen lopun kasinopeleistä, joihin TVK:laiset yhtiöt innolla osallistuivat. Laskut ovat nyt lankeamassa liittojen syliin".
15.8.: "Valtio ottaa huostaansa suurimman osan säästöpankkileiristä - Suomen Säästöpankkia tuetaan kahdeksalla miljardilla - Valtio nousee halutessaan pankin pääomistajaksi".
15.8.: "Helsingin äyri nousee 16 penniin - Kaupunki säästää lomauttamalla työntekijöitä".
19.8.: "Työtä vailla jo lähes 400 000 ihmistä".
20.8.: "Valtion säästötarve nousi kuuteen miljardiin".
21.8.: "Hallitus löysi 5,8 miljardin uudet säästöt budjettiin - Energiaveroihin tuntuva korotus - Uutta velkaa tarvitaan 60 miljardia".
25.8.: "Vendito menee konkurssiin - TVK:n ja sen jäsenliittojen yhtiö kaatuu osake- ja kiinteistösijoituksiin - Puheenjohtaja Prusti uskoo, että jäsenliitot pelastavat keskusjärjestönsä".
26.8.: "Vendito-lasku kohoaa lähelle 140 miljoonaa - Konserni kaatuu ehkä kokonaan".
27.8.: "Keskusrikospoliisi on jo saanut Venditoon liittyviä asiakirjoja".
27.8.: "OECD ennustaa Suomelle talouskasvua".
28.8.: "TVK todettiin konkurssikypsäksi - Pelastusta etsitään nyt velkojapankeista ja jäsenliitoista". "Järjestöllä on omaisuutta 61 miljoonaa ja vanhoja velkoja 83 miljoonaa markkaa".
29.11.2020
2.9.: "Tehy ei anna markkaakaan keskusjärjestönsä pelastamiseen - Suurin liitto käänsi selkänsä TVK:lle - Keskusjärjestön kohtalo ratkeaa tänään".
2.9.: "Partekin ja Lohjan järjestelyt merkitsevät lopputiliä 1 700:lle - Rakennustuotealan leikkaus lyö pahiten läntisellä Uudellamaalla".
3.9.: "Terveydenhuoltoalan liitot eivät taipuneet - TVK:n toiminta loppuu tänä aamuna - Viime hetken tarjous ei pelastanut konkurssilta".
3.9.: "Rakennuslama vie kymmeniätuhansia työpaikkoja".
5.9.: "Hallitus lopettaa lähivuosina valtion ja kuntien tehtäviä - Menojen kasvu pysähtyy, mutta lainaa tarvitaan silti 50 - 60 miljardia - Suomen taloutta uhkaa nyt lainansaannin vaikeutuminen ulkomailla".
9.9.: "Markka karkasi kellumaan - Suomi luopui vakaan valuutan linjasta kun keskuspankin varanto loppui - Markalle ei edes yritetä määrätä uutta arvoa lähiviikkojen aikana".
10.9.: "Markan arvo ei heikentynyt enää".
12.9.: "Markka etsi kiivaasti oikeaa arvoaan - Kelluva markka devalvoitui maanantaista 6 - 13 prosenttia - Korkotaso pysyi korkealla, valuuttavaranto vahvistui". Valuuttamyllerrystä oli muuallakin Euroopassa: Britannian punta ja Italian liira päästettiin myös kellumaan ja Espanjan pesetaa devalvoitiin. Saksan keskuspankki Bundesbank laski korkoa, joskin vain hieman eikä lainkaan toiveiden mukaisesti. Ruotsi koki valuuttapakoa ja keskuspankki nosti marginaalikoron 500 prosenttiin. Pahasti huojunneessa EY:n talousjärjestelmässä myös heikohkot valuutat eli Tanskan kruunu, Irlannin punta ja Portugalin escudo joutuivat paineen alle.
16.9.: "Teollisuustuotanto kasvoi 5,6 prosenttia".
19.9.: "Ranskan frangi vuorostaan pahassa devalvointivaarassa - EY:n huippujohtajat ilmiriidassa suuren valuuttasotkun syyllisistä - Ruotsi käynnisti neuvottelut laajasta hätäohjelmasta yli puoluerajojen".
20.9.: "Saksa ei taivu korkojen laskuun - Teollisuusmailta alkavat loppua keinot Euroopan valuuttakriisin ratkaisemiseksi".
21.9.: "Ruotsin kruunun tueksi ankara säästöohjelma - Sosiaaliturvaa heikennetään ja verotusta kiristetään".
22.9.: "Ruotsin säästöpaketti ei kääntänyt valuuttavirtaa". "Paineet puntaa, liiraa ja frangia vastaan jatkuivat epätietoisilla markkinoilla".
23.9.: "Valtion kassavarat riittävät 20 päivän tarpeisiin".
24.9.: "Saksalle ja Ranskalle erävoitto rahasodassa - Hallitukset ja keskuspankit saivat pidettyä Euroopan valuuttajärjestelmän toistaiseksi koossa".
25.9.: "Konkurssitauti kaataa yksityisiä lääkäriasemia".
26.9.: "Helsinki nostaa veroja ja tekee velkaa".
28.9.: "Suomen Pankki pitää korot korkealla".
30.9.: "Ruotsin kruunu ajautuu yhä ahtaammalle".
1.10.: "Hallitus esittää pakollista työttömyysvakuutusmaksua - Uusi maksu on osa 23 000 työpaikkaa tarjoavaa työohjelmaa - Työmarkkinajärjestöille esitetään "pekkaspäivien" poistamista".
1.10.: "Ruotsin kruunun tueksi uusi paketti - Hallituksen ja opposition sopimus sai korot alas ja valuuttoja palaamaan".
3.10.: "Lama vei yli 700 000 perhettä rahavaikeuksiin viime vuonna - Tilastokeskus löysi Suomesta 40 000 ylivelkaantunutta taloutta".
4.10.: "Naisten työttömyys kasvaa nopeasti - Kortistossa on jo sairaanhoitajia, opettajia ja sihteereitä - Valtion ja kuntien leikkaukset vievät lisää naisia kotiin".
13.10.: "Kiinteistöjen pakkohuutokaupat lisääntyneet huimasti - Pankit kirjaavat isot luottotappiot - Velalliset eivät pääse irti lainoistaan".
13.10.: "Huipputekniikan lama jäi lyhyeksi".
15.10.: "Hallitus kiristää rajusti vyötä - Leikkaukset koskevat kaikkia eläkeläisistä ja sairaista yrityksiin ja puolueisiin asti - Veronmaksajilta kerätään kolmena vuonna tulojen mukaan porrastettua pakkolainaa - Terveyskeskus-, lukukausi- ja moottoritiemaksut sekä bensaveron korotus tulevat 1993".
16.10.: "Kiihtyvä tappiovauhti ajaa pankkeja valtion tukiluukulle".
22.10.: "Korkojen lasku jatkui edelleen - Suomen Pankki vauhditti suuntausta - Rahan hinta laski myös Euroopassa".
22.10.: "Suomen inflaatio Euroopan pienimpiä".
23.10.: "Vientiyhtiöiden tappiot pienenivät - Tulosarviot lupaavat lohdullisempaa tulevaisuutta".
24.10.: "Vienti kasvoi syyskuussa uuteen ennätykseen".
30.10.: "Palkansaajat tuntevat nyt laman kukkaroissaan - Työssä olevien ostovoima heikkenee tänä vuonna selvästi - Viennin menestys ei auta nääntyviä kotimarkkinoita".
31.10.: "Moottoritien käyttömaksu ei tulekaan - Maksun sijaan hallitus aikoo korottaa vielä bensaveroa".
3.11.: "Maavoimien säästösuunnitelma sulkisi 15 varuskuntaa".
11.11.: "Ulkomaisia työttömiä on Suomessa jo 5 600".
15.11.: "Yhä useampi puhelin mykistyy maksurästien takia".
16.11.: "Skp hakee itsensä konkurssiin - Puolueen toiminta päättyy 95 miljoonan velkoihin".
16.11.: "Pikkujoulu maksetaan nyt itse - Yritykset karsivat myös joulukortteja".
17.11.: "SAK uhkaa lakolla, ellei hallitus jousta viikon kuluessa". Aiotut työttömyysturvan leikkaukset hiersivät, SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen syytti hallitusta maan talouskehityksen vaarantamisesta.
20.11.: "Valuuttapako ajoi kruunun kellumaan - Ruotsista vyöryi viikossa 160 miljardia kruunua". "Markka heikkeni hiukan".
20.11.: "Työttömiä työnhakijoita jo yli 400 000".
21.11.: "Yöllinen yritys rakentaa tulosopu kaatui päivänvalossa - SAK päätti lakosta". "Työttömyysturvasta ei haluttu tinkiä lainkaan".
22.11.: "EY:n heikot valuutat ehkä devalvoidaan - Ruotsin kellutus laukaisi usean valuutan kriisin".
22.11.: "Tekniset yhtyivät lakkopäätökseen - STTK ryhtyi vetämään toimihenkilöille linjaa".
23.11.: "OAJ yhtyy lakkoon - Akava nyt paineessa".
23.11.: "Espanjan ja Portugalin valuutat devalvoitiin".
24.11.: "Opettajat vetivät Akavan mukaan lakolla uhkaajiin - Pankkiväki aikoo pysäyttää ulkomaan maksut - Terveydenhuoltoala ei suostu voimatoimiin". Suomalaiset hamstrasivat elintarvikkeita lakon varalta.
24.11.: "Kauppatase jo 10 miljardia ylijäämäinen".
25.11.: "Tulosopu yritettiin nivoa ennen aamua - Presidentin patistus pani vauhtia neuvotteluihin".
25.11.: "Kansallispankki osti huonokuntoisen STS:n - STS-pankin kehnot lainat jäävät valtion perittäviksi".
26.11.: "Lakko väistyi sovinnolla - Taistelu työttömyysturvasta tuotti lisää veroja - Tulosopimus ei lupaa palkkoihin korotuksia". Puolet työttömyysturvan heikennyksistä peruttiin, sairausvakuutusmaksuja päätettiin nostaa, palkansaajille työttömyysvakuutusmaksu, valtion ja kuntien eläke-etuja päätettiin laskea ym.
26.11.: "Valtion viljavarasto saamassa jättitappiot" - Viljan hinta laski, ja valtion siilot olivat ääriään myöten täynnä kalliilla suomalaisella hinnalla ostettua viljaa.
3.12.: "Suomalaiset vähensivät ostamista rajusti - Kauppiaat toivovat joulumyynnistä pelastusta ahdinkoonsa".
6.12.: "Suomi on yhä rikas ja luottokelpoinen".
6.12.: "Koulutuksella ja tutkimuksella ylös lamasta".
11.12.: "Norja päästi kruunun kellumaan - EY-valuuttoja uhkaa uusi sekamelska".
17.12.: "Finnair lomauttaa kaikki 7 600 työntekijäänsä".
18.12.: "Työttöminä marraskuussa yli 420 000 suomalaista - Yhä useamman työttömyys on muuttunut pysyväisluonteiseksi".
18.12.: "Peruskorko laskee prosenttiyksikön - Käyttelytilien korot aiotaan alentaa perässä".
Albertvillen olympiakisat toivat helmikuussa 1992 vähän lohtua laman keskelle. Marjut Lukkarinen hiihti 5 kilometrin kultaa ja 15 kilometrin hopeaa, Toni Nieminen yllätti itsensä sijoittumalla kolmanneksi normaalimäessä mielestään heikoilla hypyillä. Myöhemmin Niemiselle tuli kultaa suurmäessä. Harri Eloranta ansaitsi pronssimitalin ampumahiihdossa. Mäkihypyn joukkuekisassa tuli kultaa, miesten viestihiihdossa pronssia. Lisäksi Tarja Mulari rikkoi toisen kerran peräkkäin maailmanennätyksen nopeuslaskussa: 219,245 kilometrin tuntinopeus toi voiton muttei mitalia, koska alppihiihto oli Albertvillessä vain näytöslajina. Alppihiihtoa ei hyväksytty kilpailulajiksi vuoden 1994 olympialaisiin Lillehammerissa, mikä sai Mularin lopettamaan urheilu-uransa. Suomi sai siis Albertvillessä kolme kultaa, yhden hopean ja kolme pronssia - hyvä tulos.
Suomalaisista ylivoimaisesti pettynein oli Marja-Liisa Kirvesniemi, jonka rupeama Albertvillessä oli epäonnen kyllästämä: heikko kunto, uupumiset kesken hiihtokilpailujen, tuskallinen hammastulehdus ja sauvan katkeaminen naisten viestissä olivat masentava saldo. Kirvesniemi jatkoi sentään kahden vuoden päähän Lillehammerin olympialaisiin, joissa hän nappasi kaksi pronssia - sen jälkeen hän lopetti hiihtouransa.
16-vuotias Toni Nieminen oli meille Albertvillen tähti. Hesarin pakinoitsija Origokin innostui tuolloin kaikkien aikojen nuorimmasta miespuolisesta olympiavoittajasta:
Barcelonan kesäolympialaisista suomalaisilla oli tuliaisina vähän heikompi mitalisaalis: yksi kulta, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia. Toisen viimeksimainituista sai tuolloin 18-vuotias uimarilupaus Antti Kasvio, joka rikkoi samalla Suomen ennätyksen 200 metrin vapaauinnissa. Tämä tapahtui jo toisena kisapäivänä, 26. heinäkuuta. Sen jälkeen Suomella meni pitkään kankeasti. Ankeutta lievensi viimein jousiampujien nappaama hopeamitali 4. elokuuta. Seppo Rädyn keihäshopea tuli neljä päivää myöhemmin. Kisahuumaa lisäsi se, että oli kulunut 40 vuotta Helsingin olympialaisista, ja sen kunniaksi HS haastatteli tavallisia suomalaisia kysyen, mitä heille tapahtui suurena olympiakesänä.
Heinäkuun alussa Helsingissä pidettiin Ety-kokous ja Hesari otti siitä kaiken irti pukaten ulos sivutolkulla tekstiä, mutta ETYK ei noussut maailmalla kiinnostavaksi uutiseksi.
Suomi täytti 75 vuotta suurena lamavuonna. Silti merkkipäivää vietettiin sunnuntaina 6.12. tuhlailevasti, joskin se näkyi lähinnä vain Linnanmäellä. Huvipuiston ylle syydettiin 100 000 markan edestä raketteja, sekä magnesiumtulella taivaalle piirretyn "Suomi 75" -tekstin. Tätä ihasteli parikymmentätuhatta Linnanmäelle kerääntynyttä itsenäisyyspäivän viettäjää. Onnettomat ne, jotka eivät sattuneet olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tiedotus ei ilmeisesti pelannut, joten muualla Helsingissä tiedottomat saattoivat vain voivotella.
Helsingin jäähallissa näytettiin Olli Tolan kirjoittama ja ohjaama spektaakkeli "Oma maa". Musiikin, tanssin, näyttämökohtausten ja valoshown myötä matkattiin historiassa aina maailman synnystä tähän päivään asti. Esitys vaikutti, mutta Suomen historiaa kuvannut runsas symboliikka ei oikein kansalle avautunut.
Helsingin Sanomissa ei tapahtunut radikaaleja muutoksia vuonna 1992. Virolainen vieras -sarja lopetettiin heti tammikuun alussa Rein Lauksin piirroksella, ja neljä tallinnalaisessa ravintolassa istunutta piirtäjää saivat kukin lausua muutamia sanoja asioiden tilasta ja omasta tekemisestään.
Tom of Finland kuoli keuhkosairauteen 7. marraskuuta 1991. Heti alkoi Hesari kirjoittaa hänestä ja hänen taiteestaan. Ilppo Pohjolan dokumenttielokuva Daddy and the Muscle Academy sai ensi-iltansa 18. lokakuuta 1991. Elokuva esitettiin telkkarissakin 21. helmikuuta 1992. Tammikuussa 1992 Mattiesko Hytönen kirjoitti omalla M3-palstallaan lievästi ivaavan kolumnin Tomin epärealistisesta miesihanteesta. F. Valentine Hooven III:n kirjoittamasta elämäkerrasta kirjoitettiin 9. tammikuuta. Galerie Peliniin pystytettiin Tomin töistä kaksi ja puoli viikkoa kestänyt näyttely, jonka Leena-Maija Rossi arvioi 16. tammikuuta ("Turvaseksin Michelangelo"). Näyttelyn teki mahdolliseksi ToF:n ystävä Durk Dehner, joka toi hänen töitään Suomeen.
Vielä muistokirjoituksen julkaisun aikoihin 10. marraskuuta 1991 eivät Tomin läheiset halunneet paljastaa taiteilijan oikeaa nimeä (ei sitä mainita elämäkerrassakaan), mutta 4. joulukuuta Galerie Pelinin näyttelystä oli HS:ssä lyhyt ennakkouutinen, jossa Laaksosen nimi kerrottiin. Tunnustus oli paikallaan, koska Suomessa ei tiedetty tästä kansainvälisesti menestyneimmästä taiteilijastamme, eikä kukaan Kaija-siskoa lukuunottamatta edes tiennyt Touko Laaksosen homoudesta tai hänen homoeroottisesta taiteestaan. Itse en välitä ToF:n töitä katsella, kun ne ovat niin eri maailmaa, mutta kunnioitan häntä täysillä niin pistämättömän lahjakkaana taiteilijana kuin homokulttuurin rikastuttajanakin.
Laaksonenhan oli myös taitava pianisti, ja vuosien 1955-1957 Hesareista löytää ainakin jokusen mainoksen pianotaiteilijan soitosta joka ilta hotelli-ravintola Andréassa Aleksanterinkadulla.
Huhtikuussa 1992 oikeusministeriön asettama perhetoimikunta ehdotti homo- ja lesbopareille oikeutta rekisteröidä parisuhteensa. Toimikunta ei tosin tuolloin löytänyt perheelle sellaista yhtenäistä määritelmää, jota voisi käyttää kaikissa läheissuhteita koskevissa säännöksissä. Se löydettiin vasta lokakuussa: "Perheellä tarkoitetaan "yhteistaloudessa eläviä aviopuolisoja tai ns. avoliitossa eläviä henkilöitä". Lisäksi perheeseen kuuluvat "heidän lapsensa, sekä yhteiset lapset että kummankin muut lapset"". No, Suomessa piti odottaa maaliskuuhun 2002 asti, ennen kuin samaa sukupuolta olevat saivat rekisteröidä parisuhteensa. Tasan 15 vuotta lisää, ja avioliittokin sallittiin. Hitaasti hyvä tuli.
Homoteemalla jatkaakseni: muistatteko vielä nämä miehet?
60- ja 70-lukujen kohujulkkis täytti 60 vuotta vuonna 1992, eikä sen enempää enää ehtinyt. Lisään alle vielä muutaman poiminnan vuosien 1971 ja 1974 Hesareista, sekä muistokirjoituksen:
90-luvun alun pisin mainospesti oli sillä naisella, joka esiintyi Hesarin etusivulla elokuusta 1991 lähtien melkein joka ikinen päivä Valintatalon mainoksissa. Mietin hetken, kuka hän olikaan, kun naamassa oli jotain tuttua. Jostain muistin sopukasta ryömi esiin nimi Katariina Ebeling, ja googlaus varmisti, että hänhän se. Triathlonisti ja myöhemmin tv:n Gladiaattorit-ohjelman juontaja.
1992 suomalaisia pelotti Ruokolahden leijona. 23.6. metsätyöntekijä teki eläimestä ensimmäisen havainnon, 29.6. raportoitiin jo toisesta. Eläimestä tehtiin jokunen vähemmän vakavasti otettava havainto lyhyen ajan sisällä, mutta heinäkuun puolessavälissä tapaus oli näyttöjen puutteessa kaluttu loppuun ja suomalaiset keskittyivät taas tähdellisempiin asioihin. Leijona jäi varmistamattomaksi myytiksi, mutta viralliseen frankkeerausleimaan se pääsi.
Jos joku on miettinyt, milloin Ostoskanava alkoi pyöriä Suomessa, niin vastaus on: 7. syyskuuta 1992, TV 3:ssa vartin mittaisena klo 17:15. Itse muistan Ostoskanavan vuosilta 2003-2005, jolloin seurasin Maikkarin yöllisiä chat-ohjelmia ja Ostoskanavaa, jossa mainostettiin ruokaa hauduttavaa aromipesää ja yrityksille suunnattua taloushallintaohjelma Passelia. Molemmat tuotteet tulivat sattumoisin samalta yritykseltä, Heikki ja Mika Taipaleen perustamalta Solanum Oy:ltä.
Sarjakuvissa ei 1992 tapahtunut muutoksia, vaan samalla kaartilla jatkettiin. Lehden sisäsivuilla ei nähty enää ylimääräisiä sarjakuvia tai vakituisia pilapiirtäjiä Karlssonia lukuunottamatta. Siinä oli pitkä perinne katkennut. Sarjakuvat keskittyivät pelkästään lehden loppuun tavalliselle sarjispalstalle.
Punaniskassa alkoivat vuonna 1991 jo vähän masentaa itseään toistavat latteat vitsit nimihahmon kamalasta lauluäänestä. Vuoden 1992 alussa sarja onneksi terävöityi, vitsit muuttuivat omaperäisemmiksi ja hauskemmiksi. Wallu ja Rallu rupesivat hyödyntämään länkkäriaihepiiriä rikkaammin. Sivuhahmot - vauvaikäinen paatunut pankkiryöstäjä Billy the Kid, joka ei vielä osaa sanoa ärrää, kaikkein typerin ja surkein rikollinen Törttö-Bill, miehenkipeä ryppyinen mummu Calamity Jane, hemaiseva miesten päiväuni Dolly, kakshi kännisshä shösshöttävää shuomalaishta ynnä muut - olivat antoisia vitsien kohteita tai alkuunpanijoita. No, vuoden loppupuolella palattiin taas tylsiin lauluäänivitseihin.
Leenassa esiintyi pikkuisen hämminkiä. Sivuhenkilönä sarjiksessa nähtiin koulun velttoilevin oppilas, joka ensiesiintymisessään oli nimeltään Niku. Myöhemmin suomentaja tekikin hänestä Aapon, joka oli myös Leenan suuren ihastuksen nimi. Sarjakuvassa oli siis yhtäkkiä kaksi Aapoa.
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66
