1.4.2018

Sarjakuvakokoelmasivu kaipasi kunnon uudistusta. Olen pitänyt yllä Excel-listaa, jossa on äärimmäisenä vasemmalla sarjakuvan tai piirtäjän nimi, sitten albumin tarkempi nimi, sen jälkeen kieli, tekijät, julkaisuvuosi, joitain sekalaisia huomioita ja äärimmäisenä oikealla julkaisufirma. Viime syksynä ajattelin, että sarjiskokoelmasivu voisi olla kopio siitä listasta. Sehän olisi mukavan selkeä ja helppolukuinen ratkaisu.

Aloitin sillä, että kopioin Excel-listan Notepadin kautta tyhjään Microsoft Word -tiedostoon, jonka kasvatin Sivun asetukset -valikosta näytön levyiseksi. Sitten kopioin tekstin nettiin. Merkkirajoitus tuli rytisten vastaan. Päätin että jaetaan teksti sitten neljälle sivulle. Ei auttanut, merkkirajoitus ei sallinut edes neljäsosaa siitä tekstimäärästä yhdelle sivulle. No, yhdellä kirjaimella alkavat sarjikset sitten yhdelle sivulle, käykö se? Ei käynyt, se pirun merkkirajoitus ei antanut minun ängetä edes kaikkia A-alkuisia sarjiksia yhdelle sivulle. Siinä vaiheessa kypsyin totaalisesti uCozin merkkirajoitukseen, ja aloin miettiä vaihtoehtoista ratkaisua. Keksin sen, mutta jätin projektin muutamaksi kuukaudeksi kesken siksi aikaa kunnes saisin ensin levyhyllyni tarinat kirjoitettua vuodatussivuille. Nyt se projekti vihdoin valmistui, ja sain aikaa saattaa sarjiskokoelmasivun uudistusurakan päätökseen.

Tuossa on se minun ratkaisuni. Se perustuu Word-tiedostosta otettuihin kuvakaappauksiin. Ne tekstinpätkät joissa on nettilinkkejä, ovat tavallista tekstiä jotta linkit toimisivat, kaikki muu on JPG-tiedostoihin upotettuna. Säätelin juttuja vielä lopuksi, ja nyt lopputulos näyttää minusta aika tyylikkäältä. Saumat toki irvistävät paikoitellen, ja suuri osa tekstistä voisi olla isompaakin, mutta pääsääntöisesti olen tyytyväinen.

30.6.2018

Edessä on nyt neljä viikkoa kesälomaa. Suunnitelmanani on pysyä sisällä koko sen ajan ja urakoida yhden ison projektin parissa. En tiedä paljonko aikaa se vaatii, meneekö kauemmin kuin kuukausi vai onko homma valmis ennen loman loppua. En aio käydä missään rahaa kuluttamassa.

Tilasin Antikvaari.fi -sivuston kautta pari kirjaa. Halusin kaksi palasta omaa lapsuuttani takaisin. Selatessani vuoden 1981 Hesareita sain selville, mikä oli se Suomea kiertävästä silityskanista kertonut lastenkirja, joka minulla oli pienenä. Parissa Hesarissa mainittiin Ulla-Maija Aaltosen Kani Andersson matkustaa, ja pikku googlaaminen varmisti asian. Sehän se kirja oli! Pieni kaniini, joka kiertää ympäri maata ihmisten silitettävänä ja antaa näin lapsille mielihyvää. Kirjasta on olemassa kaksi painosta, ensimmäinen tuli ulos 1980, toinen 1982. Pidin huolta, että saan ykköspainoksen - se minulla epäilemättä oli lapsukaisena.

Toinen tilaamani kirja oli Kauneimmat eläinsadut. Tästä satukokoelmasta oli jäänyt mieleen Rudyard Kiplingin tarina siitä, kuinka norsu sai kärsänsä. Mutta onhan tässä 22 muutakin tarinanpätkää, klassisiakin juttuja kuten Liisaa Ihmemaassa, Kolmea pientä porsasta, Peukaloisen retkiä, Rumaa ankanpoikasta, Maija Mehiläistä... Kauneimmat eläinsadut on olemassa monena eri painoksena, ensimmäinen on vuodelta 1961. Minun saamani kappale on neljäs painos vuodelta 1970. On se tarpeeksi vanha... enhän minä voi tietää, mikä painos minulla pienenä oli. Janusz Grabianskin kuvituksesta sain paljon déjà vu -fiiliksiä.

1.7.2018

Levyjen lisäksi olen lyhennellyt joka kuukausi myös sarjakuvatoivelistaani Ranskan Amazonissa. 2016 ostin kaikki suomeksi julkaisemattomat Sillage-albumit, ja hoidin kotiin seuraaviakin nimikkeitä: Luc Orient, Durango, Modeste et Pompon, Balade au bout du monde, Les passagers du vent ja La quête de l'oiseau du temps. 2017 vuorossa olivat Max Cabanesin Dans les villages, Cubitus, Lauzierin La course du rat sekä suomeksi julkaisemattomia Sammy Day- ja Natasha-albumeja plus Manu Larcenetin kokeilu Valerianin parissa. Tänä vuonna ovat hoituneet Les innommables, Ekhö, Mirliton, Jacky et Célestin, valikoima Marcel Gotlibin sarjoja, Le cycle de cyann, Jidéhemin Sophie, ja vielä odottelen kotiin yhtä suomeksi julkaisematonta Bilal-albumia, jonka ruotsalaiset tuntevat nimellä Staden som inte fanns.

Tilauslistalla on vielä sellaisia nimikkeitä kuin Polstar, Horologiom, Jérôme K. Jérôme Bloche, Nofret, Tom Poes, Panda sekä Leon scifi-albumisarjat (Aldebaran, Amazone, Antares, Betelgeuse, Centaurus, Kenya, Namibia ja Survivants). Sitten pitää saada vielä lisää joitakin sarjoja, yhtätoista ainakin.

11.7.2018

Äiti ja isäpuoli tarjosivat minulle toissapäivänä synttäripäivällisen Hakaniemen Ympyrätalon Rossossa, ja S-Marketista sain ottaa itselleni ruokaa kotiinvietäväksi. Kiitos, vaikka enhän minä nyt ruoka-apua tarvitse. Erottiin sitten metroaseman luona, vanhemmat lähtivät kauppahalliin ja minä metroon.

12.7.2018

Terveisiä Kotkasta! Timo-enoni tarjosi minulle autokyydin tähän kauniiseen kaupunkiin, jolle aina löytyy iso paikka sydämessäni. Tavattiin Mäkelänkadun ja Koskelantien risteyksessä kymmeneltä, ja sitten lähdettiin. Tapaamispaikan kohdalla on Käpylän Kela. Timo on ollut ikänsä Kelalla töissä, päätarkastajakos hänen tittelinsä on? En tiedä missä Kelan konttorissa hän on töissä, mutta olisiko Käpylän toimistossa sitten...?

Kotkassa tavattiin Matti, ja lähdettiin ensin Parikan hautausmaalle katsomaan vaarini eli enojeni isän hautaa. Oli hyödyllinen käynti minulle, sillä sain korjatuksi virheellisen tietoni isoäitini kuolinvuodesta. Luulin vaarini Anja-vaimon kuolleen 1972, mutta hautakivessä lukikin 5.6.1970. Anja oli syntynyt 24.6.1923, eli ei ehtinyt elää edes 47-vuotiaaksi.

Seuravaksi Katariinan meripuistoa katsomaan. Läheisessä kalaravintolassa syötiin lohikeittolounas, minkä jälkeen ajettiin Matin kotiin Sibeliuksenpuiston viereen. Matin vaimo Marja saapui kotiin myöhemmin. Juttelun jälkeen minä ja Timo kävelimme puiston poikki kauppatorille ja katselimme sen ympäristöä. Sitten autoon ja pois. Takaisin Helsingissä olimme viideltä. Odotin että olisimme käyneet Sapokan vesipuistossakin, mutta ei sittenkään. Hyvä reissu silti, juttua riitti ja sain itsekin kerrotuksi paljon itsestäni. Ehkä ensi vuonna otetaan sama reissu uusiksi.

19.7.2018

Heh, Piispankylän Laattapistettä paloraivatessani meille kaikille teroitettiin, että mitään ei saa ottaa mukaansa. Oli se kuinka poisheitettävää rojua tahansa, se tulkittaisiin varastamiseksi, ja työnsaanti olisi sen jälkeen erittäin vaikeaa. No, kun yhdessä toimistohuoneessa heitin irtaimistoa isoon jätesäkkiin, huomasin muutaman c-kasetin. Niihin oli nauhoitettu Tapani Ripatin Ocsid-ohjelmia. Olen useasti kertonut, että kesällä 1984 mökillä ollessani kuuntelin radiosta Ocsidia, ja nauhoitin kasetille biisejä, joista yksi jäi tunnistamattomaksi. Samassa ohjelmassa soivat myös Duran Duranin The Reflex, Human Leaguen The Lebanon, Pierre Groscolasin She's a Lady ja Mike Oldfieldin To France. Olen 90-luvulta lähtien koettanut selvittää sen yhden diskobiisin josta nauhoitin kasetille vajaan minuutin mittaisen pätkän. Siksi olen himoinnut kuultavakseni kesän 1984 Ocsideja, tietysti turhaan. Laattapisteessä irtaimistoa jätesäkkiin heittäessäni huomasin siis muutaman kasetin joissa oli nauhoitettuina Ocsideja, mutta ne olivat onneksi vuodelta 1986. Jos ne olisivat olleet vuodelta 1984, olisi houkutus ollut liian suuri...

25.8.2018

Ensi viikon lauantaina alkavat sarjakuvafestivaalit, mutten odota niiltä paljoa. Paikka on sama ankea Kattilahalli kuin viime vuonnakin, vieraiden joukossa ei ole ketään ennennäkemätöntä joka kiinnostaisi, vaan joudun tyytymään jo nähtyihin ja kuultuihin festarivieraisiin. Sarjiskokoelmani on niin täynnä, että tuskin tulee tehtyä paljon hankintojakaan. Ainoa tuleva kiinnostava sarjisjulkaisu on viides Bouncer joka on luvattu ilmestyväksi syyskuussa. Koska festarit kuitenkin pidetään syyskuun kahtena ensimmäisenä päivänä, se tarkoittaa, että Bouncerin pitäisi ilmestyä viimeistään 31.8. jotta se ehtisi festareille, eikä elokuu ole syyskuuta. Taidan ottaa digikameran mukaani ja ensimmäistä kertaa ottaa kuvia festarivieraista, jotta olisi jotain mitä odottaa.

1.9.2018

Festaroin itseni aika uuvuksiin tänään. Saavuin Kattilahalliin vähän yhdentoista jälkeen digikamera mukanani, ja päätin viipyä paikalla niin pitkään kuin kunto kestää. Kuudelta oli pakko lähteä, mutta tulihan odotukset joiltakin osin ylitettyä.

Eri sarjispöydistä keräsin tavaraa enemmän kuin olin etukäteen odottanut:

Hypén: Nanna - Eläimen pelikirja
Trondheim - Oiry: Maggy Garrisson - 2. Mies, joka löytyi vuoteestani
Pratt: Corto Maltese - Nuoruus 1904-1905
Boucq - Jodorowsky: Bouncer osa 5 - Susinaaraiden saalis
Kannus - Suomalainen sarjakuvalehti 27
Sarjainfo 32, 36, 38 (1981-1983)
Sarjainfo 63 (2/1989) (Pirskatti! Tämähän minulla on jo. Tuli tuplakappale.)
J. Tilsa: Julma jytä (+ postikortti)
Pentti Otsamo: Eedenistä pohjoiseen ja muita kertomuksia (tuli ilmaiseksi Tilsan mukana)

ruotsiksi:
Jidéhem: Sofies äventyr - Mysteriet med indiankungens krona
Krister Petersson: Uti vår hage 1995
Cauvin - Lambil: Blårockarna 9 - Värvningen
Lauzier: Sexrevolutionärerna - Satir för fullvuxna
Jéronaton: Den längsta färden
Casablanca - Serieäventyr för vuxna (numerot 1-9/1987, eli koko vuosikerta)

ranskaksi:
Leo - Rodolphe - Janjetov: Centaurus - 1. Terre promise

englanniksi:
Milo Manara: The Ape

176 euroa taisi mennä? Reppu painoi tuosta saaliista sen verran, että varttia vaille kaksi piti kiiruhtaa kotiin suorittamaan tyhjennys. Palasin Kattilahalliin juuri ennen kahta.

Kamera oli siis mukana. En tullut paljoa räpsineeksi, ja onnistuneita otoksia vielä vähemmän, mutta katsotaan mitä kehtaan laittaa julki.

Pieni sateen uhka tuntui leijuvan ilmassa aiemmin päivällä, mutta onneksi se oli pian ohi. Ei sää kylläkään kauniiksi muuttunut, vaan taivas pysyi pilvisen valkeana. Sopivan lämmintä sentään oli.

Gianluca Costantini (Italia)

Tullio Altan (Italia)

      Mari Ahokoivu

JP Ahonen

Ahosen nimmarointijono ulottui parhaimmillaan ovelle asti.

Feministisen sarjakuvan vuosikymmenet Suomessa: Johanna "Roju" Rojola, Warda Ahmed, Hannele Richert.

     Tommi Musturi

Luke McGarry (Iso-Britannia / USA)

Fingerpori-piirtäjä Pertti Jarla järjesti puoli kuudelta hämmentävän performanssin, jossa oli mukana Neitsyt Mariaksi sonnustautunut mies. Jarla piti roolinsa vaikka parta tippui leuasta kesken kaiken, ja koetti kääntää sen vahingon voitoksi.

Oli siellä muitakin outoja olioita esiintymässä. Pihalla pyöri samaan aikaan joku vaaleanpunainen supersankari - tässä Petri Hiltusen ja Toni Jerrmanin seurassa.

1    2   3   4   5   6   7   8   9   10    11    12    13    14    15    16    17    18    19    20    21    22    23    24    25    
26    27    28    29    30    31    32    33    34    35    36    37    38    39    40    41    42    43    44    45    46    47    48    
49    50    51    52    53    54    55    56    57    58    59    60    61    62    63    64    65    66    67    68    69    70    71    
72    73    74    75    76    77    78    79    80    81    82    83    84    85    86    87    88    89    90    91    92    93    94    95