21.11.2020
4.1.1991: "Neuvostojoukot kiihdyttävät toimintaansa Baltian maissa".
5.1.: "Kommunistisen puolueen toiminnan kieltämistä harkitaan Latviassa".
6.1.: "Kriisi ravistelee pankkeja joka puolella maailmaa - Suomalaiset pankit eivät tuskaile yksin vaikeuksissaan. Pankkikriisi on maailmanlaajuinen".
8.1.: "Moskova uhkaa siirtää Baltiaan lisää joukkoja".
9.1.: "Hinnankorotussuunnitelmista kiihtyneet mielenosoittajat yrittivät vallata Vilnan parlamenttitalon - Liettuan hallitus ilmoitti eroavansa".
10.1.: "Itsenäisyyden puolustajat vartioivat Vilnan parlamenttia".
11.1.: "Gorbatshov uhkasi niskuroivaa Liettuaa suoralla presidentinvallalla - Tasavaltaan lennätettiin laskuvarjojoukkojen sotilaita".
12.1.: "Liettuan kriisi kärjistyi ammuskeluksi ja kahakoiksi - Vilnassa huhuttiin neuvostosotilaiden valtaavan parlamentin yöllä".
13.1.: "Jeltsin vaati Gorbatshovilta neuvotteluja Liettuan kanssa - Venäjä tuomitsi sotilasvoiman käytön "Baltian rauhanomaisia kansalaisia vastaan"".
14.1.: "Neuvostoarmeija aloitti verisesti Liettuan vastarinnan murtamisen - Yhteenottojen pelättiin leviävän verilöylyksi".
16.1.: "Liettuassa varauduttiin jo ilmahyökkäyksiin - Gorbatshov raivostui Jeltsinin Baltia-lausunnoista".
17.1.: "Baltiassa pelätään taas Moskovan voimatoimia - Riiassa ammuskeltiin, Vilnassa haudattiin kuolleita".
18.1.: "Työttömyys kasvoi rajusti - Joulukuussa 146 000 työtöntä".
21.1.: "Kiivas tulitaistelu Riiassa". "Moskovassa vaadittiin Gorbatshovin eroa - Liettua sai tukea kymmeniltätuhansilta".
22.1.: "Neljän kuolema kärjisti Riian tilanteen äärimmilleen".
23.1.: "Gorbatshov varoitti länttä puuttumasta politiikkaansa - "Baltia-moitteet vaarantaisivat liennytystä"".
23.1.: "Elokuvateattereissa kaikkien aikojen pohjalukemat".
24.1.: "Teollisuus odottaa synkkiä lähiaikoja - TKL:n Relander ennustaa työttömyyden rajua kasvua".
30.1.: "Valtio aikoo ottaa rutkasti lisää lainaa - Menot kasvoivat 4,5 miljardia markkaa".
1.2.: "Virossa 3.3. oma itsenäisyysäänestys".
7.2.: "Kansantuotteen kasvu hiipui lähes nollaan viime vuonna - Ilman maataloutta kansantuote olisi ilmeisesti pienentynyt".
7.2.: "Lasitehtailta sata työntekijää kortistoon".
8.2.: "Lähes 700 myyjää sanottu irti kaupan taantuman vuoksi".
9.2.: "Liettua uhmaa Moskovaa kansanäänestyksessä - Väestöltä kysytään tänään tukea itsenäiselle tasavallalle".
10.2.: "Liettua äänesti vilkkaasti itsenäisyydestä".
11.2.: "Liettuan suuri enemmistö on itsenäisyyslinjalla - Kremlin ennakkoon tuomitsema äänestys jää vertauskuvalliseksi".
13.2.: "Hallitus karsii nyt ensi vuoden menoja - Ministeriöillä edessä miljarditalkoot".
15.2.: "Kauppaministeriö kaavailee valtion omaisuuden laajaa yksityistämistä - Teollisuusyhtiöt, Alko ja jopa valtion metsät voitaisiin myydä yksityisille".
21.2.: "Skopilla surkea vuosi - Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki oli viime vuonna raskaasti tappiollinen. Liikevaihto romahti 339 miljoonaa miinukselle".
22.11.2020
2.3.: "Elokuvanäytäntöjä vähennetään, mutta teattereita ei suljeta ... Finnkino omistaa kolmanneksen Suomen elokuvateattereista, mutta katsojalukujen romahdettua viime vuoden lopulla ja vielä lisää tämän vuoden alussa yhtiö joutuu karsimaan esityksiä".
3.3.: "Viro ja Latvia vaaliuurnille - Verilöylyt lisäsivät itsenäisyyden suosiota".
5.3.: "Kansanäänestyksissä selkeä tuki Viron ja Latvian itsenäisyydelle".
5.3.: "Teollisuus velkaantuu nopeasti - Edes lihavien vuosien tulorahoitus ei kattanut investointeja".
6.3.: "Gorbatshov tarjosi tiistaina kansanäänestysten rohkaisemille Baltian maille vanhaa linjaa eli itsenäisyyden tavoittelua Kremlin sanelemilla ehdoilla".
12.3.: "Pankkien tulos hupeni pörssien romahdukseen".
16.3.: "Arvelut devalvaatiosta kiihtyivät - Spekulointi hermostutti ulkomaisia pankkeja ja nosti rajusti lyhyiden lainojen korkoja".
16.3.: "Työttömien määrä kasvoi 17 000:lla helmikuussa".
18.3.: "Neuvostokansa äänesti ahkerasti liittovaltiosta - Gorbatshov varoitti: NL:n hajoaminen tuhoisaa kaikille".
19.3.: "Täpärä enemmistö tukee Gorbatshovin liittovaltiota".
21.3.: "Valtion kirstunvartijat vaativat menojen karsintaa".
22.3.: "Rahapula sulkee ennätysmäärän sairaalapaikkoja".
24.3.: "Nuorille tarjolla entistä vähemmän kesätyöpaikkoja".
28.3.: "Mielenosoituskielto kiristi jännitystä Moskovassa - Neuvostoviranomaiset uhkaavat estää Boris Jeltsiniä tukevan Moskovan joukkokokouksen "kaikin lain sallimin keinoin"".
29.3.: "Moskovassa suurmielenosoitus Jeltsinin politiikan puolesta - Tuhannet miliisit ja sotilaat yrittivät turhaan estää Gorbatshovin määräystä uhmannutta yli sadantuhannen ihmisen joukkokokousta".
30.3.: "Helsingin ainut rock-klubi meni konkurssiin - Tavastialle etsitään uutta vuokraajaa".
5.4.: "Jeltsin saamassa voiton Venäjän parlamentissa".
6.4.: "Boris Jeltsinille lähes presidentin valtuudet kesän vaaleihin asti".
10.4.: "Gorbatshov yrittää tukahduttaa lakkoroihua - Gruusia antoi itsenäisyysjulistuksen".
10.4.: "Vaatetustehdas Piretta ajautui konkurssiin - Yli 800 työntekijää sanottiin irti".
16.4.: "Vantaa veropennin päässä kriisistä".
17.4.: "Tehtaiden tuotanto romahti - Metallin tärkein toimiala laskenut yli viidenneksen - Myös bruttokansantuote alempi kuin viime vuoden alussa".
20.4.: "Työttömyysaste jo 7,2 prosenttia - Työllistämismäärärahat saattavat loppua kesken".
24.4.: "Metallin tuotanto laskee jyrkästi".
26.4.: "Neuvostoarmeijan joukot valtasivat Liettuassa lisää rakennuksia".
7.5.: "Tappiot ajavat [teräsyhtymä] Ovakon lopettamaan Imatralla ... Lopettaminen jättää ilman töitä suoraan 760 ihmistä, alihankkijat mukaan lukien toistatuhatta".
11.5.: "Hallitus korottaa veroja elinkeinoelämän tueksi - Yrityksiä koetetaan pelastaa seitsemän miljardin markan helpotuksilla".
29.5.: "Hallitus haluaa jäädyttää palkat 1993 loppuun".
1.6.: "Vaihtotaseen alijäämä syveni alkuvuonna 7,2 miljardiin".
8.6.: "Helsingin budjetista puuttuu 300 miljoonaa".
9.6.: "Tulopolitiikka korahtelee viimeisillään".
11.6.: "Koulumenoja aiotaan vähentää vaikka väkisin".
12.6.: "Koulujen säästölaki lykättiin vuoteen 1993 - Koulujen on silti pakko leikata miljardi opetusmenoistaan".
13.6.: "Rakennusyhtiöt lomauttavat tuhansia".
18.6.: "Pankit sulkeneet lähes sata konttoria Helsingin seudulla".
29.6.: "Talous heikentyy kaikkia ennusteita jyrkemmin".
23.11.2020
19.7.: "Valtiontalouden kriisi syvenee selvästi ennustettua rajummin".
20.7.: "Suomessa nyt työttömiä enemmän kuin koskaan".
27.7.: "KOP:n luottotappiot miljardiin".
1.8.: "Verilöyly Liettuassa varjosti huippukokousta"
3.8.: "Liettua sulki raja-asemia turvallisuussyistä".
13.8.: "Rakennusalalla ensi talvella 50 000 työtöntä".
20.8.: "Kaappaus kaatoi Gorbatshovin - Vanhoilliset valtaan, panssarit Moskovaan, poikkeustila Neuvostoliittoon - Jeltsin yllytti vastarintaan, tuhannet osoittivat mieltään ja lakkoilivat".
21.8.: "Kremlin uusi johto rakoilee - Kaksi poikkeustilakomitean jäsentä "sairastui" ja siirtyi sivuun - Kansanjoukot uhmaavat panssareita Moskovassa ja Leningradissa".
21.8.: "Viron parlamentti valmisteli yöllä itsenäisyysjulistusta".
22.8.: "Mihail Gorbatshov julistettiin uudelleen N-liiton johtajaksi - Venäjän johtajan Jeltsinin tiukkuus tyrehdytti vanhoillisten kaappausyrityksen".
24.8.: "Neuvostojohtoa puhdistettiin, Jeltsin otti ohjat käsiinsä - Venäjän kommunistien toiminta jäihin - Koko N-liiton hallitukselle eropassit".
25.8.: "Mihail Gorbatshov erosi puoluejohtajan paikalta - Neuvostopresidentti ehdotti myös Nkp:n keskuskomitean hajottamista - Venäjän Boris Jeltsin tunnusti Viron ja Latvian itsenäisyyden".
27.8.: "Gorbatshov antoi tasavalloille luvan erota Neuvostoliitosta".
28.8.: "EY tunnustaa Baltian valtiot".
24.11.2020
1.9.: "Neuvostoliitosta jäljellä enää neljä tasavaltaa - Uzbekistan ja Kirgisia julistautuivat itsenäisiksi". Venäjä, Kazakhstan, Turkmenia ja Tadzhikistan eivät olleet vielä antaneet itsenäisyysjulistusta.
1.9.: "Mustabaretit lähtivät Latviasta ja Liettuasta - Iskujoukot siirretään Siperiaan".
3.9.: "Hajoavasta NL:sta muokataan "suvereenien valtioiden liittoa" - Sopimusesitys on viimeinen yritys pitää tasavallat mukana edes löyhässä liitossa".
7.9.: "Neuvostoliitto tunnusti Baltian maiden itsenäisyyden - Viro, Latvia ja Liettua suhtautuivat historialliseen päätökseen rauhallisesti".
10.9.: "Veitsiluoto Oy lomauttaa 3 500 työntekijäänsä - Jokainen tuotettu sellutonni tuo 700 markan tappiot".
14.9.: "Viinasen velkabudjetti panee hallituksen lujille - Ilman opposition tukea 170,2 miljardin talousarvio romuttuu". "Koivisto alentaa palkkiotaan". "Helsinki karsimassa koulujen alaluokkia".
19.9.: "Jo 11 500 helsinkiläistä jonottaa kuukausittain toimeentulotukea".
24.9.: "Armeniakin antoi itsenäisyysjulistuksen - Ero NL:sta sai yli 99 prosentin tuen".
28.9.: "Kaupunginjohtaja Kari Rahkamo esitteli budjettinsa: "Helsinki voi ottaa miljardin velkaa vain tämän kerran"".
9.10.: "Pankeilla jo yli 30 miljardia hoitamattomia ongelmalainoja - Korot ja kuoletukset ovat hoitamatta kymmenesosassa kaikista luotoista".
10.10: "Kansallispankin tappio alkuvuoden aikana yli 300 miljoonaa".
12.10.: "Skopin tappio tältä vuodelta jopa miljardeja".
13.10.: "Työttömyys tyhjentää päiväkoteja - Työttömyys ajaa lapset päiväkodeista kotihoitoon".
19.10.: "Devalvaation pelko laukaisi väenrynnäkön valuuttatiskeille - Valuuttapako miljardeja, ulkomaanraha loppui monista pankeista".
20.10.: "Lamako lisäsi itsemurhia?".
22.10.: "Sorsan tulosopimus esti devalvaation viime hetkillä - Palkkoja alennetaan, korotukset jäädytetään, Tel-maksu palkansaajille".
24.10.: "Asumistuen hakijat ruuhkauttavat kuntien asuntotoimistot".
25.11.2020
7.11.: "Pankinjohtaja Sorsa: Palkkaleikkuri koskee kaikkia palkansaajia".
15.11.: "Devalvaatio tuli väkisin - Suomen markan arvo päästettiin kellumaan vapaasti".
17.11.: "Casimir Ehrnrooth: "Markan kelluttaminen oli kansallinen häpeä"".
17.11.: "Devalvaatio toi ostohysterian kauppoihin - Devalvaatio nostaa kaiken ulkomaisen tavaran hintaa".
19.11.: "Markka vahvistui".
30.11.: "Hallitus paikkaa kasvavaa budjettivajetta kiristämällä tuloverotusta".
2.12.: "Ukraina äänesti kohti itsenäisyyttä".
4.12.: ""NL:n hajoaminen olisi katastrofi" - Gorbatshov varoitti irtautuvaa Ukrainaa".
4.12.: "Skopin pelastus nielee 14 miljardia".
9.12.: ""Neuvostoliittoa ei enää ole" - Venäjä, Ukraina ja Valko-Venäjä perustavat itsenäisten valtioiden yhteisön".
10.12.: "Gorbatshov vastaiskuun - "Slaavitasavaltojen johtajat eivät voi yksin päättää NL:n hajottamisesta"".
11.12.: "Keskusvallan vastainen rintama piti: Gorbatshovin asema yhä vaikeampi".
12.12.: "Gorbatshov taipumassa hyväksymään uuden valtioiden yhteisön".
13.12.: "Venäjän parlamentti hyväksyi uuden tasavaltojen liiton - Gorbatshov ei ota vastuuta eikä halua virkaa liiton johdossa - Ukrainan presidentti otti tasavallan asevoimat komentoonsa".
14.12.: "Keski-Aasian tasavallat uuden yhteisön jäseniksi".
18.12.: "Neuvostoliiton olemassaolo lakkaa vuodenvaihteessa - Jeltsin ja Gorbatshov sopivat aikataulusta tiistaina Kremlissä".
19.12.: "Työttömyys uhkaa nousta ensi talvena yli 350 000:n - Työttömyysaste yli 12 prosenttia - Kanerva esittää elvytysohjelmaa".
22.12.: "Uuden yhteisön johdolta erokirje Gorbatshoville".
27.12.: "Gorbatshovin valtakausi ohi - Bush kiitteli Gorbatshovin merkitystä historiassa".
Persianlahden sodasta uutisoitiin tammi-helmikuussa niin paljon, etten jaksa poimia otsikoita aiheesta. Maaliskuussa 1991 riitti levottomuuksia muuallakin kuin Lähi-Idässä. Helmikuun lopulla saapui Italiaan albanialaispakolaisten vyöry, Jugoslavian pääkaupungissa Belgradissa mellakoitiin ja maassa koettiin kriisi, Slovenia ja Kroatia halusivat itsenäistyä ja sodat alkoivat, Somaliassa taisteltiin päivittäin, Etiopiassa kapinallisjärjestö EPRDF järjesti levottomuuksia kukistamalla hallituksen joukot ja ottamalla Addis Abeban haltuunsa, Etelä-Afrikassa mustat ottivat verisesti yhteen, sissit kahinoivat Salvadorissa ennen parlamentti- ja kunnallisvaaleja, Burmassa oli sisällissota. Neuvostoliitossa oli huhtikuussa yleislakko. Intian pääministeri Rajiv Gandhi murhattiin 21. toukokuuta, ja se johti mellakoihin. Joulun alla Gruusiassa puhkesi raju mellakka, ja presidenttiä vaadittiin eroamaan. Suomi ei ollut edes yksin laman kanssa, sillä talous oli kuralla vähän joka kolkassa. Maailma oli sekaisin.
Pienempää jupakkaa Suomessa keväällä aiheutti ahvenanmaalaisten aikomus laskea liikkeelle oma valuutta, taalari. Aie torpattiin: kesäkuussa Suomen Pankki laski liikkeelle ahvenanmaalaisten oman juhlarahan, 100 markan hopeakolikon, jota lyötiin 100 000 kappaletta. Laittomina pidetyt taalarit hävitettiin Suomen rahapajassa. Taalari jäi elämään vain kuvissa.
Kesäkuussa markka sidottiin EY:n omaan valuuttaan, ecuun, ja se helpotti Suomen ahdinkoa hieman. Markka nousi ja valuuttavirta kääntyi takaisin Suomeen. Laman keskellä kärvistelevä Suomi elätteli toiveita pääsystä Euroopan Yhteisön jäseneksi, mitä Karlsson kommentoi 11. joulukuuta seuraavasti:
.
Sen sijaan Unkarissa painiskeltiin aivan erilaisen, hyvin erikoisen talousongelman kanssa:
Mattiesko Hytönen oli kirjoittanut Hesariin juttuja 70-luvulta asti, ja tiesin hänen vanhan maineensa pelättynä sanankäyttäjänä, verbaalisen säilän viuhtojana. Nykyisin hän on säälittävä, väsynyt kalkkis, joka kirjoittelee Iltalehteen kolumneja viikoittain vaikkei hänellä ole vuosiin ollut mitään sanottavaa. Vai kirjoittaako enää? En tiedä, kun en Iltalehteä lue. Hytösen Hesariin 70- ja 80-luvuilla kirjoittamat jutut eivät kuitenkaan oikeuta ilkeilijän maineeseen, ja mietin, että milloin sitä myrkkyä alkaa tihkua. Vastaus: vuonna 1991. Mitä nyt huomasin, niin Hytönen verrytteli varhaiskeväänä sunnuntaisivuilla kolumneilla, joista osasta en saanut otetta ainakaan pikaisesti lukaistuna. Hölynpölytekstejä. Toukokuussa Hytöseltä alettiin julkaista joka toinen sunnuntai julkkiksille ilkeileviä kolumneja otsakkeen "M3" alla. Näillä mies taisi maineensa luoda. Joka toinen sunnuntai Hytönen taas kirjoitti piirun verran miedompia tekstejä ilman M3-logoa.
Janne Virkkusesta tuli Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja uudenvuodenpäivänä 1991. Tämä vuosi oli myös viimeinen, jolloin Kari Suomalainen piirsi Hesariin. Karin piirroksissa oli alkanut toistua somali- / maahanmuuttoaihe arveluttavalla tavalla liian monta kertaa lyhyen ajan sisällä, ja Virkkunen pyysi Karia piirtämään välillä muutakin. Kari ei suostunut, ja hän erosi itse kesäkuussa 1991. Viimeinen piirros, joka oli jälleen arveluttava somaliaiheinen, jätettiin julkaisematta. Kari jatkoi myöhemmin piirtämistä muihin lehtiin, mutta somaliaihe pysyi näistä loppuaikojen piirroksista poissa. Ilmeisesti Kari oli halunnut vain ärsyttää Hesaria, arvelee Kvaak-foorumin ylläpitäjä Jukka Laine, ja hän saattaa olla oikeassa.
Eipä Hesarissa vuonna 1991 monta Karin somalipiirrosta julkaistu. 11. ja 23. tammikuuta vain, ja 22. toukokuuta nähtiin tummaihoinen mies - jonka syntyperää ei spesifioitu - valkoisen naisen uutena poikaystävänä. Karin piirroksista nostettiin kanne, mutta oikeus antoi lopulta vapauttavan päätöksen 10. kesäkuuta. Kari kommentoi tapausta seuraavana päivänä julkaistussa piirroksessa:
Viimeiset HS:ssä julkaistut Karin piirrokset ovat tässä - 19. ja 21. kesäkuuta:
Viimeisiä Karin Hesari-piirroksia löytää kokoelmasta Nämä nuo ne (1991).
Mattiesko Hytönen haastatteli Karia, ja tulos julkaistiin lehdessä sunnuntaina 18. elokuuta. Haastattelu on uskomattoman vaivaannuttavaa luettavaa, sillä Hytöstä kiinnosti Karin viiksien kasvatus enemmän kuin mikään muu. Muistuu mieleen se kerta, jolloin Hytönen haastatteli Iltalehden kolumniaan varten Jaakko Iloniemeä, ja silloin audienssin tarkoituksena oli ujosti kysyä, milloin Iloniemelle ensimmäisen kerran huomautettiin että hän on Kekkosen näköinen, ja kasvattiko hän parran juuri erottuakseen Kekkosesta.
Uutena pilapiirtäjänä aloitti 1. syyskuuta Terho Ovaska, joka oli aiemmin piirtänyt Uuteen Suomeen. Lehti meni sopivasti konkurssiin juuri tuohon aikaan, sanomalehtenä se lakkasi lokakuun ensimmäisenä, viikkolehtenä marraskuussa. Siinä siis syy piirtäjävalintaan. Terho oli osaava piirtäjä, mutta vaisu. Postasin pari hyvää piirrosta vuodatussivuilleni elokuun lopulla. Tuossa debyytti:
Antero "Ansu" Hallalta nähtiin viimeinen piirros 21. kesäkuuta. Ansun piirrokset olivatkin muuttuneet niin ylimalkaisiksi, liian rennosti roiskaistuiksi ja jopa kömpelöiksi. Arvasin ettei hän enää pitkään jatka.
Tiina Pystystä ei enää juuri nähty Lauantaisivulla vuonna 1991. 9. maaliskuuta oli yksi piirros. Hesari oli pitkään jaksanut tarjota jotain kivaa sarjakuvaekstraa viikonloppuisin, mutta 1991 se jäi lehden loppupuolelle Markku Fagerlundin rock-levyarvostelujen sekaan pistetyn Matti Koposen Rokkerin varaan. Virolainen vieras -sarja jatkui, ensiesiintymisensä tekivät Juss Piho (15. helmikuuta), Villem Loigom (22. helmikuuta), Heino Prunsvelt (8. huhtikuuta) ja Kuulo Vahter (6. syyskuuta). Prunsveltin mustan humoristisia ja kipeitä piirroksia julkaistiin myös Pahkasiassa.
Koposelle eli Rokkerille koitti viimeinen esiintyminen Hesarissa 13. huhtikuuta, ja samalla lakkasi myös Markku Fagerlund kirjoittamasta levyarvosteluja lehteen. Mitään läksiäispuheita ei Fagerlund pitänyt, yritin googlata mitä mies on sen jälkeen tehnyt, mutta tuloksetta. Jäljelle jäi Ilkka Mattila, joka oli alkanut vuoden alussa kirjoittaa rock-juttuja Kuva & ääni -osastolle sarjakuvien yläpuolelle. Mattilan palstan lisäksi jatkui vielä jokalauantainen levysivu, jonka alapuoliskon levyarvostelut olivat Jukka Haurun, Harri Uusitorpan ja Lauri Karvosen varassa.
Jukka Murtosaari oli esillä Hesarissa kahteen kertaan helmikuussa, suoraan ja välillisesti. 5. helmikuuta Murtosaarta haastateltiin kun hän oli piirtänyt Disneylle lehdenkansia, kaksi päivää myöhemmin kerrottiin suunnitellusta Sindbad-animaatioelokuvasta jota Murtosaari oli tekemässä. Tuo suomalaissyntyisen Michael Franckin suunnittelema elokuvaprojekti kaatui sitten komeasti nokalleen eikä toteutunut.
Mikki Hiiren pitkien 50-luvulla piirrettyjen seikkailujen uusinnat päättyivät Li'l Davyn (1955) myötä 20. huhtikuuta 1991. Taas palattiin yksittäisiin vitsistrippeihin.
Pakolaisongelmaan otettiin kantaa jopa Punaniskassa - erikoisella tavalla. Niko Nirvi ideanikkarina:
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65
