1986 - 1988            1989 - 1994            1995 - 2000            2001 - 2006            2007 - 2011            2012 - 2015            2016 - 2018            2019 - 2021    

 

1989

TAMMIKUU: Ari ja Vesa Koskela: Ihmisen kehitys

 

HELMIKUU: Jarmo Somermäki: Vanhan kaupungin kundit

 

KK-sarjis 6, 2001

 

Pari stadin starbua juttelee, kertoo elämästään ja mietteistään ja havainnoi ympäristöä. Rosoisuus, sympaattisuus ja runsas slangin käyttö pitävät sarjiksen miellyttävänä luettavana silloinkin kun vitsit eivät ole kummoisia. Postissa varsinaisen leipänsä tienannut Somermäki (1957 - 2017) hallitsi Helsingin kuvaamisen kenties paremmin kuin kukaan muu. Kolmisivuinen Rakkautta porttikongissa, jolla irtosi jaettu ensimmäinen palkinto novellisarjassa Kemin kilpailussa 1989, oli ensimmäinen kunnon tutustumiseni Somermäen taiteeseen. Sen jälkeen olen nähnyt miehen töitä siellä sun täällä, levynkansista sanomalehtikuvituksiin.

 

MAALISKUU: Timo Kokkila: Matti ja Teppo

 

Peräsmiehestä, Peräsmiehen pojasta, Asunto Oy Kivikennosta, Vilijosta, Voitto Virtasesta ja monista muista sarjoista tuttu Kokkila osallistui Iltiksen Kuukauden kotimainen -jatkumoon sarjalla, joka visuaalisesti oli vedetty äärimmilleen pelleileväksi. Kokkila oli koristellut ruutujen reunoja lovilla, nauloilla, nuolilla, klemmareilla ja strippien takana näkyvillä tukipalkeilla ja kuvien taustalla oli milloin mitäkin irrationaalista grafiikkaa. Itse päähahmot eivät olleet se kuuluisa turkulainen lauluduo, vaan kaksi tavallista sukankuluttajaa laukomassa hölmöjä juttuja. Pahkasian tekijöiden Potsi-lehdessä julkaistiin strippejä uudelleen, kuin myös Pahkiksen numeroissa 1/93, 2/93 ja 3/93. Tekijän omilla nettisivuilla on yksi strippi, jonka voi nähdä kun klikkaa vasemmalla olevaa "Muita sarjakuvia" -linkkiä:

http://www.saunalahti.fi/tkokkila/sarjat.htm

 

HUHTIKUU: Jussi ”Juba” Tuomola: nimetön

 

TOUKOKUU: Kare Pohjavirta: Musta toukokuuta

 

KESÄKUU: Antero ”Ansu” Halla: Lennu

 

HEINÄKUU: Hannu Pyykkönen: Jurpo

 

 

Pahkasian parasta vakiokalustoa 1980-luvulla. Kolme albumiakin tuli, joista sitä viimeistä kannattaa vältellä. Pyykkönen oli aika vaisulla päällä sitä kootessaan. Ensimmäistä albumia minulla ei ole, mutta siinä lienee Pahkiksen materiaali yhteenkoottuna. Kakkosalbumi on nimenomaan albumiksi tehty, se on jäntevää ja hallittua työtä. Suosikki-Jurpo-sitaattini löytyy tuon Banana Press Oy:n 1990 julkaiseman kakkosalbumin lopusta, missä vietetään Jurpon hautajaisia: "Tähän tilanteeseen sopii ystävien kuvaus vainajasta. Kun muut sanovat työn tehtyään: "se on siinä!" niin Jurpo saattoi vain todeta: "se on siinä ja siinä"..."

Pyykkönen Wikipediassa.

 

ELOKUU: Timo Ronkainen: Kalju mies

 

Pumpsis 16 (1 / 1990)

 

Ronkaisen suomalaisesta perusmiehestä kertova strippisarja tuli minulle tutuksi 80-luvulla Harto Pasosen päätoimittamista Pumpsis-omakustannelehdistä. Kalju mies esittäytyi 8. numerossa vuonna 1987 ja viipyi 1990 julkaistuun 17. numeroon asti. Sinä aikana Ronkaisen – kuten muidenkin Pumpsiksen vakiopiirtäjien - piirtämistaidot kehittyivät vauhdilla. Tekijä itse tosin ei tunnu muistelevan tätä sarjaa lämmöllä.

Ronkainen Wikipediassa, sekä miehen kotisivut.

 

SYYSKUU: Jorma ”Watson” Vähänen: Siat

 

LOKAKUU: Sami Toivonen: Ässä

 

Sami Toivonen: Ihmisen riittämättömyydestä ja muista ominaisuuksista (Suuri Kurpitsa, 1990)

 

Mukava huomata, että Toivonen laittoi tämän seikkailusarjansa mukaan 1990 julkaistuun esikoisalbumiinsa Ihmisen riittämättömyydestä ja muista ominaisuuksista. Berenski on pysäyttämätön lentäjäsankari, joka hallitsee sekä konnat että donnat... tai sitten ei. Huumoria, vauhtia ja älyttömiä käänteitä eksoottisissa maisemissa riittää.

 

MARRASKUU: Sari Luhtanen ja Tiina Paju: Vauva

 

JOULUKUU: Jukka Heiskanen: Puhemies

 


1990
TAMMIKUU: Reijo Kärkkäinen: Reino Optimisti

 

HELMIKUU: Pentti Otsamo: Nipa-kettu ja Joe-kaniini

 

Kvaak-arvostelu 2015 julkaistusta kokoelmasta:

https://www.kvaak.fi/2281/2015/12/04/kaniinin-ja-ketun-ystavyys/

Otsamon (s. 1967) varhaisimpia julkaistuja töitä löytää Kupla-lehden kakkosnumerosta (2/81), missä on paikoin lupaavan kauniisti piirrettyä Smop-sarjakuvaa. Lisää varhaistöitä Kuplan 10. numerossa (1983) ja Kannuksen numerossa 23 (1985). Näiden jälkeen seurasi radikaali tyylinvaihdos kohti pelkistettyä sivellinjälkeä, jolla Otsamo pärjäsi Kemin sarjakuvakilpailussa 1989 toiseksi suurimman rahapalkinnon arvoisesti (nelisivuinen Henkilö oppii soittamaan eri instrumentteja). Pauli Kallion käsikirjoittama strippisarja Kulmalan ja Taipaleen urheilulliset edesottamukset osallistui Kemin kilpailuun 1993 ja voitti. Tästä kehittyi sitten FC Palloseura, jota on julkaistu eri lehdissä sekä kolmena albumina, aina eri kustantajalta. Sittemmin olen nähnyt Otsamoa Suomen Kuvalehdessä (Väliaikatietoja 2001) ja Helsingin Sanomissa (FC Palloseuran lisäksi sunnuntaisarja Arkeen! vuonna 2004).

Otsamo Wikipediassa.

Kotisivut.

 

MAALISKUU: Heikki Paakkanen: Takatalvisota

 

Jatkosota (2. palk.): Kemi 10 – sarjakuvia Kemin 10-vuotiskilpailusta 1990

 

 

1991 Paakkanen ja historiantutkija Lauri Haataja pukkasivat Tammen kautta ulos 92-sivuisen vihon nimeltä Suomi sodassa 1939 – 1945. Siihen oli koottu Paakkasen Kuukauden kotimaisena julkaistu Takatalvisota-sarja, Kemin sarjakuvakilpailussa 1990 palkittu Jatkosota-sarjis sekä muutama tuore strippi. Kvaakissa muutaman kommentin verran juttua Takatalvisodasta, kun se oli mukana IS:n nettisivujen Suomi-klassikkona. Tuo muistamani ”Kestääkö Kollaa?” -strippi jätettiin välistä pois kyseisen rupeaman aikana, joten en saanut nähdä sitä uudestaan. Ei se tosin ollut mikään sen kummempi kuin lyhyt puhelimitse käyty vuoropuhelu Mannerheimin ja rintamaupseerin välillä: ”Kestääkö Kollaa?” ”Kyllä kestää, kiitos kysymästä.” ”Eipä kestä”.

http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,5649.msg387638.html#msg387638

Ylemmässä stripissä esiintyy kirjailija, runoilija, toimittaja ja kulttuuripersoona Olavi Paavolainen, jonka tiedetään keränneen Tom of Finlandin taidetta.   

 

HUHTIKUU: Hannu Lukkarinen: B-mies

 

IS:n nettisivut: Kuukauden Suomi-klassikko, helmikuu 2014

 

Suomalaisen perusmiehen, tavallisen rentun, onnetonta osaa ruodittiin piikikkäällä mutta myötätuntoisella huumorilla. Osa stripeistä toimi ihan kuvien varassa, dialogia, silloin kun sitä oli, annosteltiin sen verran kuin kuvat tuekseen tarvitsivat.

Lukkarisen Wikipedia-sivu.

 

TOUKOKUU: Ulla-Maija ”Uma” Aaltonen ja Martti Sirola: Sanos muuta

 

KESÄKUU: Heikki-Pekka Miettinen: Tivoli Finlandia

 

Pahkasika 2 / 1993

 

Pahkasian vakiopiirtäjän inspiroitunutta sirkushuumoria, jota ripoteltiin useaan Pahkasian numeroon.

 

HEINÄKUU: Markus Majaluoma: Kapteeni Troot-Trootin balloona

 

ELOKUU: Keijo Kervinen: Kissa Kervinen

 

Metalliliiton Ahjo-lehdessä julkaistusta Rautakoura-sarjakuvastaan ehkä parhaiten tunnetun Kervisen nimikkohahmo muistutti kovasti Karvista, mutta ei tainnut katilla olla ulkonäön lisäksi muuta yhteistä Jim Davisin luomuksen kanssa. Ensimmäisessä stripissä Kervinen kertoi lukijoille, miten hän pääsi lehteen kuukauden kotimaiseksi: ”Soitin Iltiksen toimitukseen ja nau’uin oikein vetävästi”.

 

SYYSKUU: Riitta Uusitalo: Höyhen-sarja

 

LOKAKUU: Simo Frangén ja Pasi Heikura: Mies

 

Rock-kyttyrä 2/91 (Turun Sarjakuvakerho)

 

Alivaltiosihteeri Heikura on piirtäjänä samaa tasoa kuin muusikkona. Todelliset kyvyt ovat tekstintekijänä ja vitsinikkarina, mutta tehdään tätäkin hommaa niin kuin osataan, ja se riittäköön.

 

MARRASKUU: Niko Sarlin: Merirosvot

 

JOULUKUU: Jukka Lemmetty: Joulutaivaassa

 

 

1991
TAMMIKUU: Ulla-Maija ”Uma” Aaltonen ja Eeva-Maija Manninen: Dotsi

 

 

Heikki Jokinen – Kalervo Pulkkinen: Suomalaisen sarjakuvan ensyklopedia (Kemin sarjakuvakeskus, 1996)

 

Gummerus julkaisi albumin Dotsi - Ei millään pahalla mutsi vuonna 1989. Huomasin sen Kulku-katin pojassa, mutta pokkani ei riittänyt sen ostamiseen. Ajattelin olevani liiaksi sarjiksen kohderyhmän ulkopuolella.

 

HELMIKUU: Reijo Maukonen: Sellistit

 

Oi kuu! – sarjakuvia Kemin VIII valtakunnallisesta sarjakuvakilpailusta 1988

 

Myös kaltereiden takana lusivat Sellistit pääsivät kerran koettamaan onneaan Kemin sarjakuvakilpailuissa. 1988 ei kuitenkaan herunut kummempaa menestystä. 1960 syntyneen poliisikonstaapeli Maukosen toinen strippisarjakuva oli Poliisimies-lehdessä kerran kuussa nähty Konsta.

 

MAALISKUU: Petri Suni: Piikkis

 

Sunin (s. 1970) persoonallinen mutta miellyttävä piirrosjälki oli 1990- ja 00-luvuilla joka paikassa esillä, sillä hän teki paljon kirjankuvituksia sekä käyttögrafiikkaa eri yrityksille, sairaaloille, terveyskeskuksille ym. Suni oli aloittanut arkkitehtiopinnot Otaniemessä 1993. Sarjakuvakokeiluja olivat tämän kuukauden kotimaisen lisäksi ainakin pyövelistä kertonut Mestari, joka oli mukana Pohjois-Savon sarjakuvaseuran 1993 järjestämässä strippisarjakuvakilpailussa. Mestari pääsi mukaan Alpha Kustannuksen julkaisemaan liuskamuotoiseen kokoelmaan Strippari -93 – strippisarjojen valioita.

 

HUHTIKUU: Jari Neuvonen: Pate

 

TOUKOKUU: Jukka Nousiainen: Melankoliamies

 

KESÄKUU: John Sandman: Kolhoosi-idylli

 

HEINÄKUU: Reino Niiniranta: Janne

 

ELOKUU: Hannele Rantala: Pupu

 

Liekö valokuvataiteilija Rantala? Pupu oli pelkistetysti piirretty lastensarja yksin omassa kodissa asustavasta jäniksestä, joka tykkäsi sukeltelusta ja suhtautui elämään iloisen huolettomasti jopa lehtien varoittaessa laman saapumisesta. Ainoana murheena olivat ahneet turkiskuoriaiset. Pupu pääsi mukaan IS:n nettisivujen Suomi-klassikko -sarjaan.

 

SYYSKUU: Matti Ponkamo ja Ilkka Heilä: Kraka

 

LOKAKUU: Johanna Rojola: Nana

 

MARRASKUU: Gua Vainio: Poor, poor Cinderella

 

Heikki Jokinen – Kalervo Pulkkinen: Suomalaisen sarjakuvan ensyklopedia (Kemin sarjakuvakeskus, 1996)

 

Gun-Britt “Gua” Vainio kuuluu / kuului Osuuskunta Käyttökuvan perustajiin ja Mämmilän alkuvaiheiden ideointitiimiin. 1976 hän teki Love Recordsille kaksi levynkantta: Hurriganesin Hot Wheels ja Mike Westhuesin A Man Name ’A Jones.

 

JOULUKUU: Jarmo Väisänen: Hönttö ja Pönttö

 

1992
TAMMIKUU: Tomi Rinne: Saneerauskonsultti

 

HELMIKUU: Esa Raunio: Pieti Pikkarainen

 

MAALISKUU: Pauli Kallio ja Christer Nuutinen: Kramppeja ja nyrjähdyksiä

 

Kallio – Nuutinen: Kramppeja ja nyrjähdyksiä (Kustannus Oy Jalava, 1994)

 

Enpä ole K&N:ää enempää lukenut kuin Hesarista ja Suomen Kuvalehdestä välillä jos on silmiin sattunut. Ehkä bongasin tämän vuoden 1992 Ilta-Sanomien rupeamankin, sillä muistan yhden rivin stripin, jossa postinkantaja oli vaihtanut koppalakkinsa pipoon, koska Tom of Finlandin takia kakarat nimittivät homoksi. Ostinpahan nyt sitten ensimmäisen, 1994 julkaistun Kramppi-kokoelman, ja totesin että sehän on rautaa! Näissä varhaisissa sivuissa on särmää, asennetta ja toimintaa! Tuoreemmasta tuotannosta nämä piirteet ovat kaikonneet.

Pauli Kallio postasi Facebookiin viime toukokuun alussa muutaman ”työpöydän laatikoiden periltä” löytyneen stripin, jotka ovat juuri niitä Iltiksessä julkaistuja:

https://fi-fi.facebook.com/krampit/photos/a.302582801788/10159184307991789/?type=3&theater

 
 

HUHTIKUU: Marcus Nieminen: Terassi

 

KK-sarjis 2 (2000)

 

Mainostoimiston AD:n hommia löytäneen Niemisen sarja baareissa notkujasta keikkuu suunnilleen omakustannetason puolella, mutta tarjoaa sentään pari hörähdystä.

 

TOUKOKUU: Ilkka Nordberg: Cat’n’Roll

 

Laaki 2 / 1993

 

Nordberg jatkoi kissahahmon elämää toisessa Laaki-lehdessä kolmisivuisella sarjalla, josta tässä ensimmäiset ruudut.

 

KESÄKUU: Pentti Saares: Moronien maa

 

HEINÄKUU: Jarmo Somppi ja Juha Tanttu: Happy Hour

 

ELOKUU: Ursula Niemistö (Aino Haarla): Pusu-Anna ja Körtti-Kirsu

 

Oi kuu! – sarjakuvia Kemin VIII valtakunnallisesta sarjakuvakilpailusta 1988

 

Ursula Niemistö oli ilmeisesti hahmon virallinen kehittäjä ja piirtäjä, mutta nuo ylläolevat näytteet ovat kuitenkin Aino Haarlan tekoa. Haarla voitti toisen palkinnon, 1.500 markkaa, strippisarjassa Kemin sarjakuvakilpailussa 1988.

Anna Pususta eli Pusuannasta kerroin vuoden 1995 Hesari-katsauksessani. Siellä on hahmosta ja Niemistöstä tietoa sekä näytteitä Niemistön piirustustyöstä. Lukekaa sieltä.


 

SYYSKUU: Eeva Lindholm: Kirjakauppias Inga Böcker

 

LOKAKUU: Kirsti ”Kiba” Lumberg ja Anna ”Kentos” Rajala: Gipsycomix

 

Kiba Lumberg: Gipsy Comix (Kiban Aurinkogalleria, 2010)

 

Kuvataiteilija, kirjailija ja käsikirjoittaja Kiba Lumberg sekä Kentos-nimimerkin taa kätkeytynyt piirtäjä kuvaavat Gipsycomixissa romanien – tai ”mustalaisten”, kuten he itseään tässä albumissa nimittävät – tyypillisiä luonteenpiirteitä häpeämättömällä tavalla. Naiset ovat kesytettyjä ja alistettuja kotiorjia, miehet kovia kaupparatsuja, ja jokaisen ihon alla virtaa tumma ja tulinen kiertolaisen veri, joka kuohahtaa herkästi. Näin se kai sitten on.

Sarjakuvaa esiteltiin IS:n lisäksi myös Kiban omassa galleriassa. Gipsycomix – nimi on julkaisussa kirjoitettu sekä yhteen että erikseen – sai sen verran rohkaisevaa palautetta, että albumi oli tehtävä. Kiban oli kuitenkin perustettava oma kustantamo, koska yksikään ei halunnut tai uskaltanut ottaa albumia julkaistavakseen. Ennakkoluulot istuvat tiukassa.

2010 julkaistussa, puolisensataa sivua sisältävässä vaakamallisessa albumissa on lisänä hieman pitempi tarina ”Kokaro – yksinäinen”, josta ylläolevat näytteet.

 
 

MARRASKUU: Jukka-Pekka Hytönen ja Jonni Karakoski: Työtön

 

KK-sarjis 2 (2000)

 

Nimihahmon tarkoituksetonta elämää kuvaavan sarjan huumori vaihtelee kyynisestä tylyyn. Hytönen on tehnyt toimittajan töitä, Karakoski on ollut kuvaamataidon opettajana.

 

JOULUKUU: Juha ”Jii” Roikonen: Sameat soppaajat

 

IS:n nettisivut: Kuukauden Suomi-klassikko

 

Jii se vaan jaksoi suoltaa päästään ruoka-aiheisia vitsejä jatkuvalla syötöllä (heh), ennen kuin aiheita alkoi löytyä muualtakin.

Wikipedia.

Roikosen tunnetuimman sarjakuvahahmon, Jasso-kissan, kotisivut.

Hesarin digitilaajille vielä mielenkiintoinen artikkeli vuoden takaa.

 

1993
TAMMIKUU: Perttu Leppä: Twist’n’hau

 

HELMIKUU: Matti ”Niffe” Nisula: Urheiluhullut

 

Muumeja piirtäneen Nisulan urheilusarjis oli järjestyksessä toinen KK, joka esiteltiin Iltiksen nettisivuilla Suomi-klassikkona vuodenvaihteen 2011-2012 tienoilla.

 

MAALISKUU: Janne Lahti: Tavattomat

 

HUHTIKUU: Kari Korhonen: Lelupupu Nössö

 

Korhonen pääsi Kuukauden kotimaisen paikalle tavallaan kahdesti. Tämä pikkupojasta ja hänen mielikuvitusystävästään kertonut sarja oli se Virallinen KK, vuonna 1994 Korhonen teki spesiaalina pitemmän kesädekkarin, josta lisää myöhemmin.

 

TOUKOKUU: Juho K. Juntunen: Kuukauden rakkaustarina

 

IS:n nettisivut: Kuukauden Suomi-klassikko

 

Herkkä miehen ja naisen välinen rakkaustarina, mutta Juntunen ei olisi Juntunen, ellei mukana olisi muutama vähän kummallisempi, kierompi idea - eikä loppukaan ole onnellinen.

Wikipedia-sivu.

 

KESÄKUU: Risto Kohonen: Herra Taivainen

 

HEINÄKUU: Ensio Aalto: Niilo Lukko

 

Kannus 15 (2 / 1983)

 

Ensio Aallon häjysarjakuva ei ole houkutellut lukemaan. En pidä huolimattomasti roiskaistuista, pilvimäisesti pomppivista viivoista, jotka katkeilevat liiaksi. Sarjakuvan yleinen meininkikin vaikuttaa liiaksi koheltamiselta.

Albumit: Niilo Lukko ja hopeahelainen tuppiroska (Suomen Sarjakuvaseura, 1985), Niilo Lukko (Paikallislehtien Liitto ry, 1990), Niilo Lukko - Minoon meiltä (BOD Books on Demand, 2011), Niilo Lukko - Tupenrapinat (Jussituotteet / Art Tifani, 2013).

 

ELOKUU: Timo Netola ja Pete Pihlajamaa: Pipa

 

SYYSKUU: Juha Vuorma: Kaapu-veikko

 

Pieni vampyyritarina ja muita sarjakuvia Kemin 11. valtakunnallisesta sarjakuvakilpailusta 1992 (Kulttuuritoimisto, 1992)

 

Kaapuveikko, vanhassa kuivuneessa kaivossa asuva metsätonttupandakarhu, sai 1992 Kemin sarjakuvakilpailussa kunniamaininnan. Sarjaa on sittemmin julkaistu useissa paikallislehdissä, esim. pudasjärveläisessä Iijokiseutu-lehdessä. Kaapuveikkoa on julkaistu neljänä strippikoosteena, lisäksi Vuorma on tehnyt lasten kuvakirjan Minä olen Kaapuveikko (2014) ja jatkuvajuonisen albumin Kaapuveikko ja Verokarhu (1999).

 

LOKAKUU: Kari Salonen: Puhuvat päät

 

MARRASKUU: Pete Korhonen: Iso Gee

 

JOULUKUU: Kati Kovács: Euroopan halki viemäreiden kautta

 

Rotta ryömi halki Euroopan viemäriverkoston, ja sai huomata, että kunkin maan kulttuurilliset ominaispiirteet olivat tunkeutuneet jopa maan alle. Tämäkin oli valittu IS:n nettisivujen Kuukauden Suomi-klassikoksi, mutten viitsinyt lukea tarkemmin, koska Kovácsin piirrostyyli aiheuttaa minussa inhoreaktion.


1994
TAMMIKUU: Joel Melasniemi: Tuomo ja Fabian

 

Sarjainfo 2 / 2018

 

1975 syntynyt Melasniemi oli lupaava sarjakuvantekijä jo 1990-luvun alkupuoliskolla osallistuessaan kahdesti Kemin sarjakuvakilpailuun. 1994 heltisi voitto, ja samana vuonna nähtiin tämä sarjis Kuukauden kotimaisena. Musiikki veikin miehen mukanaan, ja ura jatkui Ultra Brassa ja Scandinavian Music Groupissa.

Muistan pari strippiä jostain Ilta-Sanomissa julkaistusta sarjasta. Yhdessä stripissä tyyppi katsoi telkkarista jotain ohjelmaa, ja kauhistui huomatessaan, että taustalla soitettiin Dinosaur Jr:a. Hän tuumi, että nyt hän joutuu kantamaan kaikki Dinosaur Jr -levynsä divariin pää häveliäästi muovipussissa, koska epäkaupallinen bändi oli tuolla tavalla häväisty kaupallisuuden peikon toimesta. Viimeisessä ruudussa tyyppi katsoi lukijaan päin ja lausahti nolona: ”Heh, hiljaista enemmistöä tämä asia ei varmaan liikuta pätkääkään, vai mitä?”, ja tekstilaatikossa luki: ””No ei” (Hiljainen enemmistö)”.

Toisessa stripissä tyyppi pelkäsi mennä kouluun ruotsinkielen tenttiin. Kaveri oli työntänyt hänet koulua kohti suunnatun tykin piippuun ja oli sytyttämäsä langan: ”Kiität vielä minua tästä”. ”Men jag förstår nog ingenting!”, vaikeroi kanuunanpiipussa nököttänyt kaveri kauhuissaan. Sarjasta jäi jotenkin vaikutelma, että tekijä halusi briljeerata yleissivistyksellään.

Olikohan kyseessä tämä Joel Melasniemen sarja?
 

HELMIKUU: Timo Varpio ja Mika Myyry: nimetön

 

MAALISKUU: Mervi Hujanen ja Katariina Koskivaara: Hammaskeijut

 

Kulohälytys koko maassa ja muita sarjakuvia Kemin 13. valtakunnallisesta sarjakuvakilpailusta 1994

 

1965 syntynyt Koskivaara debytoi sarjakuvantekijänä 1992, jolloin hän oli mukana tekemässä Naarassarjat-lehteä. Vain seitsemään numeroon ehtineen julkaisun päätoimittajana oli aluksi Johanna "Roju" Rojola, kunnes Koskivaara otti ohjat. Ny Tid -lehdessä julkaistiin Sand i sängen -strippisarjaa 1994, Ursula Niemistön Pusuannaa hän käsikirjoitti 1995 kun sarjaa julkaistiin Helsingin Sanomissa. Hammaslääkäreistä kertonut Hammaskeijut voitti strippisarjan Kemin kilpailussa vuonna 1994.

 

HUHTIKUU: Pekka Seppänen ja Mauri Kunnas: Rollarit Aitoossa ’94

 

Sarjainfo 2 / 2018

 

Mieleeni jäi Iltiksestä strippi, jossa Martti Ahtisaari oli tavannut Keith Richardsin, ja nimitti häntä virheellisesti Keith Richardiksi. ”Ei kun Keith Richards”, kuului korjaus. ”Noo, yksi S sinne tai tänne”, totesi Ahtisaari. Muut Rollarit vetivät käden lippaan muka kunniaa tehden ja huusivat ivallisesti: ”Selvä Smartti!” ”Okei Sahtisaari!”

 

TOUKOKUU: Rosa Liksom: Juulan sisarukset

 

Sarjainfo 2 / 2018

 

KESÄKUU - ELOKUU: Kari Korhonen: Jim Tucker – amerikkalainen Helsingissä (kesädekkari, kesäkuu-elokuu)

IS:n nettisivut: Kuukauden Suomi-klassikko, tammikuu 2012

 

6. kesäkuuta 1994 ostin kioskista Iltiksen, ja sama lehti on minulla tallessa vieläkin – syystä, jota en nyt tässä mainitse. Sarjakuvasivulla on tuo ”Tyttö, jonka näin Pitkänsillan luona” -strippi Jim Tuckerin seikkailusta muiden strippien seassa, otsikolla ”Amerikkalainen Helsingissä”. Tietysti olen aina ajatellut, että tuo oli Kuukauden kotimaisena kesäkuussa 1994. Ihmettelin, onko Korhonen ollut Kuukauden kotimaisen piirtäjänä kahteen otteeseen, koska Heikki Jokisen ja Kalervo Pulkkisen Suomalaisen sarjakuvan ensyklopedia (1996) mainitsee, että myös huhtikuussa 1993 olisi ollut jotain. Asteittain minulle on selvinnyt, että huhtikuun 1993 sarja ”Lelupupu Nössö” oli se virallinen Kuukauden kotimainen. Tämä Jim Tuckerin seikkailu oli kesäspesiaali. Kesällä 1994 oltiin kolme kuukautta ilman varsinaista Kuukauden kotimaista, tämä Korhosen sarja oli sillä paikalla koko sen ajan.

Kvaakissa juttua:

https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,5649.msg361868.html#msg361868

 
 

SYYSKUU: Alvar Gullichsen: Bonk

 

Gullichsenin Bonk-tauluja roikkui meidän yläasteen yhdellä käytävällä, kun 1987 – 1990 kävin kyseistä opinahjoa. Lehdissäkin oli juttuja. Huomasin siis konseptin hyvin aikoinaan, ja tykkäsin siitä. Mielikuvituksellisia laitteita ja häkkyröitä, jotka eivät toimineet ja joilla ei ollut mitään käyttötarkoitusta. Gullichsenilla oli rikkaan teollisuussuvun vesana yllinkyllin resursseja toteuttaa vastakulttuurilliset ajatuksensa. Makkaramaisia hahmoja ja muotoja välillä irvokkaastikin väänneltyinä ja karkkivärein maalattuina. Silti en tiennyt, että sarjakuvaakin tuli. Tietämättömyyteni johtuu siitä, että syyskuussa 1994 suoritin jo täyttä päätä siviilipalvelusta vieraalla pikkupaikkakunnalla ja Ilta-Sanomat oli tavoittamattomissa. Kiinnostaisipa nähdä tämä Iltiksen sarjis.

 

LOKAKUU: Ville Pirinen: Horisontti vinossa

 

MARRASKUU: Kimmo Turunen: Seestyneet

 

https://www.lambiek.net/artists/t/turunen_kimmo.htm

 

JOULUKUU: Tommi Hänninen: Pupuankka

 

Tommi Hänninen: Pupuankka yllättää (Like, 1999)

 

Tuttu sarja minulle ainakin City-lehdestä ja vissiin Hesarin Nyt-liitteestäkin? Hänninen piirsi myöhemmin tällä samalla tyylillä Like-Uutiset- / Johnny Kniga -lehteen alapäähuumoria tarjonneen Pusikossa suhisee -strippisarjan metsäneläimistä.


 

 

1986 - 1988            1989 - 1994            1995 - 2000            2001 - 2006            2007 - 2011            2012 - 2015            2016 - 2018            2019 - 2021    

 

 

1    2    3    4    5    6    7    8    9    10    11    12    13    14    15    16    17    18    19    20    21    22    23    24    25    26    27    28    29    30    31    32    33    34    35    36    37    38    39    40    41    42    43    44    45    46    47    48    49    50    51    52    53    54    55    56    57    58    59    60    61    62    63    64    65    66    67    68    69    70    71    72    73