Kake Singers: Me halutaan olla... (1979)

Kake Singersin ensimmäisen LP:n paras juttu on se, että biisijärjestys on mietitty viimeisen päälle hienosti.

Iso hitti Kakerock avaa levyn vauhdikkaasti. Yksityisajattelija on sitten pitempi, vivahteikkaampi ja mietitympi kappale, se esittelee bändiä ja sen luonnetta paremmin. Ruisleipä boogie on kepeä, sujuva shuffle, jonka sanoitusta kuunnellessa tulee oikeasti nälkä. Jorerock on hyvä jatko-osa Kakerockille, nyt tarjolla on tarinakin. Veka "Wesley" Hänninen pistää kantriksi, ja on oikeasti hieno sävellys. A-puolen päättää ristiriitaisia tunteita minussa herättävä Norsuja napajäällä. Laulu menee jo hieman liian typeräksi ja hidas tempo tekee siitä vähän ylipitkän ja tarinasta laahaavan. Viisas ratkaisu uhrata yksi tällainen kappale a-puolelle, ettei sillä olisi entisestään raskautettu epätasaista kakkospuolta.

Ykköspuolella ei siis tuhlattu kaikkia paukkuja tunkemalla kaikki hitit alkuun, vaan kakkospuolelle on säästetty kaksikin hittiä. Mäntsälän ja neekereiden väliin pistettiin vielä yksi vähäisempi biisi, Rokkeri, joka kuitenkin rokkaa hyvin. Näin levyn heikomman loppuosuuden pituus on saatu mahdollisimman lyhyeksi. Rokkerissa riimi "Maija potkaisi mua peffaan, kun mä vein sen pornoleffaan / siinä meni hyvä sauma, taisi tulla mulle trauma" jaksaa aina saada minut virnistämään, se on tyhmä mutta niin tyhmä että naurattaa pelkästään sillä.

Vasta tässä vaiheessa homma vähän lässähtää, eli niin pitkälle jaksettiin pistää levylle huippubiisejä jonoon kuin niitä riitti ja vähän pitemmällekin. Hyvä. Me halutaan olla neekereitä -laulun jälkeen pidetään fiilis samana Näinkin käydä voi -diskoilun myötä, ja vaikka se onkin biisinä heikompi, on hyvä ettei tunnelmia ja tyylejä koko ajan vaihdella pitkin levyä. Tanen tango on onnistuneempi, sanoista löytyy useita hilpeitä riimejä ja lauluraitaefektejä. Tanen twist ei tarjoa mitään erityistä, mutta onpahan sentään menoa. Nyrkkeily on hauska urheilu on tarpeeksi lyhyt, noilla aineksilla 22-sekuntinen kappale on napakka eikä tuota paukuttelua ja huutamista kauaa jaksaisikaan.

Kakelaiset ovat vain unohtaneet, että huumorilevy tarvitsee ehdottomaksi tuekseen repäisevän loppukaneetin. Haluan osoittaa hellyyteni sinulle sinulle kulta ei ole tällainen, se on ideaton lällyvirsi. Toisaalta hyvä pistää levyn heikoin lenkki lopetukseksi eikä jonnekin keskelle tunnelmaa väliaikaisesti pilaamaan.

Kake Singers lypsi rahaa täysillä sen lyhyen ajan kun bändin tarua kesti. Kakkos-LP Tähtisumutusta tuli vielä samana vuonna. Nyt ideat olivat kuitenkin melkein lopussa. Ollaan kahden lällällää on erinomaista hellyysiskelmien parodiaa. Tosin tämä biisi ottaa minua aivoon melkein yhtä pahasti kuin parodian kohteetkin, mutta annan silti täyden tunnustuksen hienosti valituista kohteista. Suomi ansaitsi tuon kappaleen.

Itseäni ei Tähtisumutusta-levyllä miellytä kuin hauskoja koukkuja täynnä oleva Kauhukakara ja kunnolla rokkaava Hirmuinen rytmitauti. Ei riitä kolme vahvaa biisiä LP:n anniksi, rimanalitushan tuloksena oli.

 





 

 

 

1    2    3    4    5    6    7    8    9    10    11    12    13    14    15    16    17    18    19    20    21    22    23    24    25    26    27    28    29    30    31    32    33    34    35    36    37    38    39    40    41    42    43    44    45    46    47    48    49    50    51    52    53    54    55    56    57    58