Vanhojen Hesarien nettiselailussa olen saanut käydyksi läpi vuoden 1987 numerot. Tuon vuoden tapahtumista huomioin aikoinaan aika monta: tammikuun hirmupakkaset (Kaisaniemessä mitattiin jopa 35 asteen pakkaslukema), Jumalan teatteri, saksalaisen harrastajalentäjä Mathias Rustin uhkarohkea lento pienkoneella Saksasta Suomen kautta Moskovan Punaiselle torille, amerikkalaisen evankelista Billy Grahamin vierailu Suomessa elokuussa, öljyä kuljettaneen neuvostotankkeri Antonio Gramscin karilleajo Porvoon edustalla ja Suomen avuttomuus mereen valuneen öljyn poistamisessa, sekä ruotsalaisvakooja Stig Berglingin pako vankilasta Helsinkiin.

Hyvin muistin myös arkkiatri Arvo Ylpön 100-vuotissyntymäpäivän 27. lokakuuta. Länsiväylä-lehdessä Jouko Innanen väänsi asiasta vitsiä Into-sarjakuvassaan. "Suomi itsenästyi 1917. Kolmenkymmenen vuoden kuluttua on kovat juhlat." "Juu! Ylpön 130-vuotispirskeet!"

Helsingin Sanomista löytyi taas nippu sekalaista muistiin jäänyttä tavaraa. Masan arkkia, Masia, Punasulkaa, Aku Ankkaa, Haraldia ja Tiikeriä oli hauska lukea, kun melkein kaikista numeroista löytyi vähintään yksi tutuntuntuinen tai aivan selkeästi muistiin piirtynyt strippi.

Rip Kirby oli 1987 tympeää luettavaa. Vuoden alussa nähtiin loppupuoli tarinasta The Power (1975). Sitä seurasi The Imposter (1979), tarina asehullusta henkivartijasta, joka omii itselleen työnantajansa, arkeologi Jonathan Carverin henkilöllisyyden aiheuttettuaan ensin välillisesti tämän kuoleman. Tämä oli ensimmäinen Rip Kirby -tarina, jonka leikkasin talteen. Melko tympeä tarina.

Seuraavat tarinat olivat The Hunt For Cinderella (1978) ja Wikipediassa nimettömäksi jäävä juttu (numero 134) vuodelta 1983. Ensinmainitussa etsitään kuolleen miljonäärin tytärtä pikkukaupungista, jälkimmäisen keskiössä on maitotyttöä esittävä patsas, jonka sisään on kätketty mittaamattoman arvokas timantti. Molemmat tarinat ovat täysin joutavia, vailla minkäänlaista jännitystä. Jälkimmäistä en jaksanut edes lukea kovin tarkkaan. Kummastakaan tarinasta minulle ei ole jäänyt muistikuvaa, leikkasinkohan ne edes talteen vuonna 1987? Vuosi päättyi tarinaan The Pickpocket (1982), joka jatkui vuoden 1988 puolelle. Sen leikkasin talteen, vaikkei sekään ole kuin tyydyttävätasoinen.

Muista sarjakuvista: sisäsivuilla lauantaisin aikavälillä 3. tammikuuta - 14. helmikuuta julkaistiin Joakim Pirisen yksisivuisia. Ne muistinkin erittäin hyvin, sivut ovat samoja joita nähtiin Kaasua, komisario Likanen -albumissa, mutta eri käännöksillä. Pirisen yksisivuiset alkoivat selvästikin vuoden 1986 puolella - kunhan saan käydyksi sen vuoden Hesarit läpi saan tietää milloin tarkalleen Piristä ruvettiin Hesarissa julkaisemaan.

Karlsson piirsi Hesariin jo 1987. Piirroksissa on vain paikoitellen pientä potkua, useimmiten ne tuntuvat aika yhdentekeviltä. Tässä mielestäni paras, joulukuun 15. päivältä:

 

Länsimetroartikkeleita huomasin taas muutaman. Kolmoskanava alotti täysimittaiset kokoillan lähetykset syyskuun ensimmäisenä. Sitä ennen kolmannella tv-kanavallamme oli monen kuukauden ajan lähetetty yksi täyspitkä elokuva päivässä, eikä mitään muuta ohjelmaa.

Huvittavaa kuulla nykypäivänä ihmisten valitusta siitä, ettei telkkarista tule mitään. Vielä vuonna 1987 meillä oli vain kaksi varsinaista pääkanavaa, ja ohjelma saattoi alkaa vasta klo 18 jälkeen ja päättyä ennen keskiyötä. Silloin saattoi sanoa, että telkkarista ei tule mitään.

 

 

Yksi aarre jonka uudelleenlöytäminen tuotti minulle suurta mielihyvää, oli Tarmo Koiviston puolitoistasivuinen sarjakuva kuvitteellisen Finnmet-yhtiön konkurssista. Päähenkilö, yrittäjä Markku Savikon tokaisu "Perskeles kun kerkeis" ja sitten tuo yllänäkyvä dialoginpätkä olivat jääneet vahvasti muistiini. Julkaisupäivä oli 7. huhtikuuta. Ainoa harminpaikka on, että tuo sarjakuva on tainnut olla alunperin värillinen, ja mustavalkokuvana siitä on tullut pelkkää mössöä. Mutta on se vielä sentään luettavissa.

Hölmöyttä edustavat vaateliike Pukevan nuortenosaston Puck'sin mainokset. Ai että:

 

 

Maaliskuussa 1987 pidettiin eduskuntavaalit, ja ehdokkaiden joukosta löysin pari mielenkiintoista nimeä:

 

   

 

Seuraava Matti Almilan pakina oli yksi niistä jutuista, jotka kiihkeimmin halusin näistä vanhoista Hesareista löytää. Julkaisupäivä 4. lokakuuta. Hassua että himoitsin tätä niin paljon, ei se kuitenkaan ole kuin yksi vitsikäs pakina muiden joukossa. Harvoin taisin Hesarin pakinoita lukea tuolloin, mutta tuon satuin lukemaan ja se piirtyi mieleen. Hauskempi se lienee niille, jotka muistavat matkatoimisto Tjäreborgin tuolloisen tv-mainoksen, jota tuossa siteerataan.

 

 

Pastori Eilif Krogager löysi tammikuun 1989 alussa ostajaksi Janni Spies-Kjaerin, eli Tsä-Tsä-Tjäreborgin osti Spies. Sopii suomalaisenkin lausuttavaksi.

 

Eikös spagettiin yleensä lisätä ketsuppia? Haraldin lautasella oleva ruoka ei kylläkään näytä spagetilta - mitä mössöä lienee.

 

 

Puhekuplassa on epäilemättä lukenut "stop grinding your teeth", sanaleikki joka on ollut mahdoton kääntää.

 

 

Tässäpä harvinaisuus. Muistin selvästi, että yhdessä Harald-stripissä olisimme nähneet tohtori Shokin kasvot, ja tässähän se on.

 

 

Pidin 12-vuotiaana tämän Masan arkki -stripin käännöstä aika kömpelönä. Hanhimuorin puhekuplassa on ehkä lukenut alunperin "What on EARTH are you talking about?". Jopa "Mistä MAAilmassa sinä puhut?" olisi toiminut paremmin.

 

Pakko laittaa vielä tämä Pirisen Sokeri-Sakari -albumin arvostelu tähän loppuun.

 

 

 

 

 

1    2    3    4    5    6    7    8    9    10    11    12    13    14    15    16    17    18    19    20    21    22    23    24    25    26    27    28    29    30    31    32    33    34    35    36    37    38    39    39b    40