Härkään käytin referenssinä yhtä Aku Ankka -lehden tarinaa, jossa Aku kohtasi raivoisan härän (jota ei pelännyt, koska luuli sitä kostyymiksi, jonka sisällä lymyili joku pelleilijä, ja niin härkä sai Akulta kunnon kyytiä). Olin tuolloin tyytyväinen siihen, miten hyvin härän piirtäminen onnistui...

 

 

Versumin sivu 30. Olin 1980-luvun lopulla jo ahdistunut, ja sarjakuvissani se ilmeni haluna saada aina niin kevyisiin ja huolettoman hauskoihin tarinoihini mukaan sentimentaalisuutta ja surua. Alku vain oli vielä haparoivaa.

 

 

Professori Versumin keskimmäisen seikkailun loppu kolkuttelee jo ovella, kun sivu 34 on netissä. Tässä tarinassa näkyy varakkaassa kaupungissa, hyvin toimeentulevassa perheessä, mutta ihan tynnyrissä kasvaneen pojan maailmankuva. Kaikilla riittää rahaa. Mitä siitä, vaikka talo ja miljoonaomaisuus tuhotaan, siitä vaan uusi talo pystyyn ja kaikki on niinkuin ennenkin. Eikä kukaan tunnu tekevän mitään mistä niitä tuloja tulee. Tillikka ja Mormonkin vaikuttavat vain oleilevan päivästä toiseen, ja silti he asuvat hienossa talossa.

 

 

"Harjukummun tuho ja nousu" päättyy, ja viimeinen tarina "Jäähyväiset lainsuojattomille" alkaa. Rog Burnetten loma oli tosi pitkä, ja Versumin uusi talo pykättiin tosi nopeasti. Se siitä.

 

 

Yritän Professori Versumissa kovasti, mutten pysty tussikynällä toisintamaan A4:lle piperrettyä kaunista lyijykynäjälkeä ja tummennettuja pintoja. Jälki on kovin karun näköistä. Nyt olen päässyt sivulle 38 asti. Kymmenen sivua vielä jäljellä.

 

 

 

 

Sivut 1-13                            Sivut 14-26                                    Sivut 27-38                                   Sivut 39-48